Sanna VirtanenVictoria Eerikäinen Nepot-sarjassa: mitä laki sanoo lasten kuvien jakamisesta somessa?
Yle TV2:n kesäkuun 8. päivänä 2026 ensi-iltansa saanut Nepot-sarja on herättänyt suomalaisissa perheissä laajan keskustelun. Sarjassa julkkislasten arki avautuu katsojille — ja Martina Aitolehden ja Esko Eerikäisen 16-vuotias tytär Victoria Eerikäinen kertoo suoraan, ettei pidä siitä, kun vanhemmat jakavat häntä koskevia sisältöjä sosiaalisessa mediassa ilman hänen lupaansa. Victoria tietää julkisuuden nurjan puolen, eikä halua sitä itselleen. Mutta onko hänellä laki tukenaan?
Sharenting — perheidylli, jolla on juridiset seuraukset
"Sharenting" on vakiintunut käsite kuvaamaan vanhempien tapaa jakaa lapsiaan koskevia sisältöjä julkisesti sosiaalisessa mediassa. Ilmiö on 2020-luvulla yleistynyt suomalaisperheissä räjähdysmäisesti, mutta samalla oikeudellinen kehys sen ympärillä on tiukentunut merkittävästi.
EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR luokittelee lapsia henkilötietojen käsittelyn osalta erityisen suojatuiksi. Valokuva, josta henkilö voidaan tunnistaa, on henkilötieto. Sen julkaiseminen sosiaalisessa mediassa on henkilötietojen käsittelyä, jolle tarvitaan lainmukainen peruste — myös silloin, kun kuvan kohteena on oma lapsi.
Suomen tietosuojavaltuutetun toimisto on korostanut, että yksityisellä profiililla pienen lähipiirin kesken jaettu perhekuva eroaa juridisesti täysin siitä, kun sama kuva ladataan julkiseen Instagram- tai TikTok-tiliin, jolla on tuhansia seuraajia. Julkinen jakaminen on ammattimaista tai laajamittaista käsittelyä, johon tarvitaan selkeä oikeudellinen peruste.
GDPR ja lasten suostumus: 13-vuotias voi jo kieltää
GDPR:n 8 artikla säätää erityisesti lasten asemasta tietoyhteiskunnan palveluissa. Suomi on valinnut kansalliseksi ikärajaksi 13 vuotta, mikä tarkoittaa, että 13 vuotta täyttänyt nuori voi itse antaa suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn — eikä vanhemman suostumus enää yksin riitä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Victoria Eerikäisen kaltainen 16-vuotias teini voi laillisesti vaatia, ettei vanhempi julkaise häntä koskevia kuvia tai videoita omalla sosiaalisen median tilillään ilman hänen nimenomaista lupaansa. Jos vanhempi jatkaa toimintaa nuoren vastustuksesta huolimatta, kyseessä voi olla GDPR:n vastainen henkilötietojen käsittely.
GDPR:n 17 artikla takaa lisäksi niin sanotun oikeuden tulla unohdetuksi. Jo ennen täysi-ikäistymistä nuori voi pyytää alustoilta ja sisällöntuottajilta — myös omilta vanhemmiltaan — aiemmin julkaistujen kuviensa poistamista. Oikeus on vahva: alusta tai henkilö on pääsääntöisesti velvollinen poistamaan sisällön ilman aiheetonta viivästystä.
Suomi vs. muut maat: lainsäädäntö kehittyy
Ranskan parlamentti sääti vuonna 2023 pioneerilain, joka antaa lapsille nimenomaiset oikeudet kieltää vanhempiaan jakamasta heidän kuvaansa ilman lupaa. Rikkomuksesta voi seurata lähestymiskiellon kaltaisia seuraamuksia. Ranska on tässä asiassa selkeästi Euroopan edellä.
Suomessa vastaavaa erillistä "sharenting-lakia" ei vielä ole, mutta GDPR:n ja lastensuojelulain yhdistelmä tarjoaa jo merkittävää suojaa. Lastensuojelulain 4 §:n mukaan lapselle on turvattava tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi — ja digitaalinen identiteetti on osa tätä kokonaisuutta.
Asiantuntijat odottavat, että EU:n tasolla tullaan lähivuosina harmonisoimaan lasten some-oikeuksia entisestään. Euroopan tietosuojaneuvosto on jo julkaissut suosituksia lasten tietosuojan vahvistamiseksi.
Vanhempien vastuu ei pääty julkaisupainikkeen painamiseen
Suomessa lastensuojelulaki velvoittaa vanhempia suojelemaan lapsen etua kaikessa päätöksenteossa — myös digitaalisessa arjessa. Lapsen etu tarkoittaa muun muassa oikeutta yksityisyyteen, maineeseen ja omaan identiteettiin. Kun vanhempi rakentaa omaa some-brändiään lapsen selän takana, hän saattaa tahattomasti loukata näitä oikeuksia.
Erityisen vakava tilanne syntyy, jos lapsi on selvästi ilmaissut vastustavansa julkaisemista mutta vanhempi jatkaa silti. Victoria Eerikäinen kuvaa sarjassa juuri tätä ristiriitaa — hän kokee vanhempiensa sometavan häntä ahdistavana, mutta ei ole aina pystynyt puuttumaan siihen. Monissa suomalaisperheissä sama jännite on tuttu, vaikkei lapsi olisi julkisuuden perheestä.
Kolme kysymystä ennen kuin julkaiset lapsesi kuvan
Asianajajat kehottavat vanhempia pysähtymään kolmen keskeisen kysymyksen äärelle aina ennen kuin lataavat lasta koskevan sisällön someen:
1. Onko profiili yksityinen vai julkinen? Julkinen profiili tarkoittaa, että kuva on kaikkien nähtävissä — myös tuntemattomille, hakukoneille ja kolmansille osapuolille, jotka voivat tallentaa sisällön. Yksityinen profiili rajoitetulla seuraajamäärällä on huomattavasti turvallisempi vaihtoehto sekä juridisesti että käytännöllisesti.
2. Onko lapsi antanut suostumuksensa? Erityisesti yli 13-vuotiaan nuoren mielipide on otettava vakavasti. Pelkkä vastustuksen puute ei riitä — lapsen tulee aidosti hyväksyä julkaiseminen. Victoria Eerikäisen tapaus osoittaa, että julkisuuden perhepiirissä kasvaneet nuoret osaavat jo varhain kyseenalaistaa vanhempiensa somekäyttäytymistä, ja heillä on siihen laillinen oikeus.
3. Mitä dataa alusta kerää? TikTok, Instagram ja Facebook keräävät käyttäjiensä tietoja — myös kuvissa esiintyvien henkilöiden tietoja kasvojentunnistuksen ja metatietojen kautta. On syytä pohtia, mihin lapsesi biometrinen data päätyy ja kuka voi käyttää sitä.
Julkisuus voi jättää pysyvän digitaalisen jalanjäljen
Lapsena sosiaalisessa mediassa julkaistu sisältö voi seurata henkilöä koko elämän. Työnantajat, oppilaitokset ja partnerit löytävät vanhat kuvat ja videot helposti hakukoneiden kautta vuosia myöhemmin. Tämä on yksi syy, miksi Victoriankin kaltainen teini haluaa itse hallita omaa digitaalista tarinaansa.
Pahimmillaan lapsena julkaistu sisältö voi johtaa kiusaamiseen, nettihäirintään tai identiteettivarkauksiin. Suomessa poliisi on kirjannut kasvavan määrän tapauksia, joissa alaikäisten some-kuvia on käytetty väärinkäytöstarkoituksessa.
Asianajajat muistuttavat, että vahingonkorvauskanne on mahdollinen tilanteissa, joissa vanhemman luvaton julkaiseminen on aiheuttanut todistettavaa haittaa nuorelle — psyykkistä kärsimystä, taloudellista vahinkoa tai maineen menetystä.
Mitä tehdä, jos oikeudet eivät toteudu?
Jos vanhempi tai muu henkilö jatkaa alaikäistä koskevien sisältöjen julkaisemista vastustuksesta huolimatta, ensimmäinen askel on ottaa suoraan yhteyttä kyseiseen henkilöön ja esittää poistopyyntö kirjallisesti.
Jos tilanne ei ratkea, Suomen tietosuojavaltuutetun toimisto ottaa vastaan kanteluita henkilötietojen lainvastaisesta käsittelystä — myös perheen sisäisissä tilanteissa. Tietosuojavaltuutettu voi määrätä huomattavia hallinnollisia sakkoja GDPR-rikkomuksista.
Vaativimmissa tapauksissa — erityisesti kun kyseessä on lastensuojelullinen huoli tai vakava häirintä — on suositeltavaa konsultoida asianajajaa, joka on erikoistunut perheoikeuteen tai tietosuojaan. Asianajaja auttaa sinua arvioimaan oikeutesi ja tarjoaa konkreettiset toimenpiteet tilanteen ratkaisemiseksi.
Victoria Eerikäisen avoimuus Nepot-sarjassa on käynnistänyt tärkeän yhteiskunnallisen keskustelun: lapsen etu ei pääty ovikynnykselle, vaan ulottuu myös digitaaliseen tilaan. On jokaisen vanhemman vastuu varmistaa, ettei oman elämän jakaminen some-yleisölle tapahdu lapsen kustannuksella.
Tämä artikkeli sisältää yleistä oikeudellista tietoa, ei henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa. Yksittäisissä oikeudellisissa kysymyksissä suositellaan ottamaan yhteyttä asianajajaan.
Lähde: Tietosuojavaltuutetun toimisto — Lapset ja henkilötiedot
