Elina KoskinenSuomalainen juontaja Veronica Verho, 30, paljasti elokuussa 2026 Podmen Seitsemän -podcastissa sairastavansa munasarjojen vajaatoimintaa eli POI:ta (primaarinen munasarjojen vajaatoiminta), joka diagnosoitiin hänelle jo 20-vuotiaana. Hän on syönyt samaa hormonikorvaushoitolääkettä koko kymmenen vuoden ajan – kunnes sai tietää valmisteen tuotannon loppuvan. Verho kertoo olevansa harmissaan, sillä kyseinen hoito oli sopinut hänelle hyvin. Verhon avoin tunnustus ei ole vain julkkiksen henkilökohtainen uutinen: se koskettaa tuhansien suomalaisnaisten arkea suoraan. POI on paljon yleisempää kuin monet ajattelevat, ja oikea hoito vähentää merkittävästi pitkäaikaisia terveysriskejä – mutta sen löytäminen vaatii asiantuntijan apua. Milloin sinun pitäisi hakeutua lääkäriin?
Mikä on munasarjojen vajaatoiminta ja kuinka yleistä se on?
Munasarjojen ennenaikainen hiipuminen (primaarinen munasarjojen vajaatoiminta, POI) tarkoittaa tilaa, jossa munasarjat lakkaavat toimimasta normaalisti ennen 40 vuoden ikää. Tilastollisesti POI koskee noin yhtä tai kahta prosenttia naisista – eli Suomessa arviolta 15 000–30 000 henkilöä. Diagnoosi asetetaan usein vasta pitkän odottelun jälkeen: tutkimusten mukaan oireiden alkamisen ja varsinaisen diagnoosin saamisen välillä kuluu keskimä��rin 2–4 vuotta.
Oireet muistuttavat vaihdevuosia, mutta ne ilmaantuvat huomattavasti aiemmin. Tyypillisimpiä merkkejä ovat kuumat aallot, epäsäännölliset tai kokonaan loppuneet kuukautiset, yöhikoilu, unihäiriöt, mielialan lasku, keskittymisvaikeudet sekä libidon heikkeneminen. Nuorelle 20–30-vuotiaalle naiselle nämä oireet voivat olla hämmentäviä: ne yhdistetään yleisesti keski-ikäisen naisen elämänvaiheeseen, ei kolmekymppisen arjen ongelmiin.
Terveyskirjaston mukaan POI-diagnoosi asetetaan, kun follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) arvo pysyy toistuvissa mittauksissa kohonneena yli 25 IU/l ja kuukautiset ovat jääneet pois alle 40-vuotiaalla naisella. Syy vaihtelee: se voi olla geneettinen, autoimmuuniperäinen, kirurginen (munasarjojen poisto) tai tuntematon – viimeisin on käytännössä yleisin. POI ei ole sama asia kuin ennenaikainen menopaussi, vaikka oireet muistuttavat toisiaan: POI-potilailla munasarjatoimintaa voi palautua ajoittain, ja noin 5–10 prosenttia potilaista voi tulla spontaanisti raskaaksi diagnoosin jälkeenkin.
Hormonikorvaushoito: mitä tapahtuu kun valmiste poistuu markkinoilta?
Veronica Verhon kohtaama ongelma – pitkään sopiva lääkevalmiste poistuu markkinoilta – ei ole poikkeustilanne. Lääkevalmisteiden saatavuusongelmat ovat yleistyneet Euroopassa 2020-luvulla, ja hormonikorvaushoidon valmisteita on ajoittain ollut huonosti saatavilla myös Suomessa.
Hormonikorvaushoito (HRT) on POI-diagnoosin saaneen nuoren naisen tärkein hoitomuoto. Ilman estrogeenikorvauksen jatkumista elimistö altistuu riskeille, jotka luonnostaan kuuluisivat vasta paljon myöhemmälle iälle: luuston haurastuminen (osteoporoosi) ja sydän- ja verisuonitaudit. Suomen lääkäriliiton suositusten mukaan hoitoa tulisi jatkaa ainakin luonnolliseen vaihdevuosi-ikään eli noin 51 ikävuoteen asti.
Kela korvaa hormonikorvaushoidon kustannukset, jos munasarjojen vajaatoiminta on todettu ennen 40 vuoden ikää – korvausoikeus jatkuu 50 ikävuoteen asti. Korvauksen saaminen edellyttää lääkärintodistusta, johon on merkitty diagnoosi ICD-10-koodilla E28.3 tai N91. Jos valmiste vaihtuu, todistus on yleensä uusittava Kelan korvausoikeuden varmistamiseksi.
Saatavilla olevien HRT-valmisteiden kirjo on laaja. Transdermaalinen estradiolilaastari on yleisimmin käytetty nuorilla POI-potilailla sen tasaisen imeytymisen vuoksi. Vaihtoehtoja ovat myös ihoon hierottava estradioligeeli, suun kautta otettavat tabletit sekä progestiinilisän tarpeen mukaisesti lisättävä yhdistelmähoito. Kullakin muodolla on hieman erilaiset ominaisuudet imeytymisen, sivuvaikutusten ja elämäntapaan sopivuuden suhteen. Valmisteen vaihto onnistuu yleensä ongelmitta, mutta se vaatii asiantuntijan arvion oikean vaihtoehdon löytämiseksi.
Kaisan tapaus: kuinka valmisteen loppuminen vaikuttaa hoitoon konkreettisesti?
Otetaan esimerkki, johon moni voi peilata omaa tilannettaan.
Kaisa on 28-vuotias tamperelainen, jolle POI diagnosoitiin 21-vuotiaana. Hän on käyttänyt seitsemän vuotta samaa transdermaalista estradiolilaastarilla annosteltavaa valmistetta, joka on pitänyt oireet kurissa ja luuntiheyden normaalina. Kesällä 2026 hänen gynekologinsa ilmoittaa, että kyseinen valmiste poistuu Suomen markkinoilta vuoden 2026 loppuun mennessä.
Jos Kaisa ei reagoi tilanteeseen, hän jää ilman hormonihoitoa muutaman kuukauden kuluessa. Ilman estrogeenikorvauksen jatkumista hänen estradioliarvonsa laskee postmenopausaaliselle tasolle (alle 30 pmol/l). Tyypilliset vieroitusoireet – kuumat aallot, yöhikoilu, mielialan lasku ja unihäiriöt – alkavat yleensä jo 4–8 viikon kuluessa hoidon lopettamisesta. Pidemmällä aikavälillä ilman estrogeenia luuntiheys laskee arviolta 3–5 prosenttia vuodessa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että Kaisa menettää vuosikymmenessä luumassaa yhtä paljon kuin 60-vuotias nainen ilman hoitoa.
Jos Kaisa hakeutuu gynekologille heti, lääkäri voi valita vastaavan valmisteen jo ennen kuin nykyinen loppuu. Siirtymä toiseen valmisteeseen on sulavaa, kun se suunnitellaan 4–8 viikkoa etukäteen – elimistöllä on riittävästi aikaa sopeutua. Hinta Kela-korvauksen jälkeen: useimmat HRT-valmisteet maksavat POI-korvauksella 2–8 euroa kuukaudessa. Ilman korvausoikeutta sama hoito voi maksaa 15–50 euroa kuukaudessa valmisteesta riippuen.
Kela-korvaushakemukseen tarvitaan lääkärintodistus, johon on kirjattu diagnoosi selkeästi. Diagnoosin päivittäminen ja oikean korvausluokan varmistaminen on helpoin tehdä samalla, kun sopivaa uutta valmistetta etsitään. Yhden vastaanottokäynnin järjestäminen maksaa itsensä takaisin välittömästi.
Diagnoosin viivästyminen: piilossa oleva ongelma suomalaisessa terveydenhuollossa
Verhon tarina paljastaa toisenkin tärkeän ongelman. POI jää Suomessa usein liian pitkään tunnistamatta. Nuorella naisella oireet tulkitaan herkästi stressiksi, kilpirauhasvaivaksi, masennukseksi tai pelkäksi elämäntilanteen paineeksi – eikä munasarjojen toimintaa tutkita riittävän varhain.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan alle 30-vuotiailla POI-potilailla diagnoosiin kuluu keskimäärin yli kolme vuotta oireiden alkamisesta. Viiveen aikana elimistö altistuu tarpeettomasti estrogeenin puutoksesta aiheutuville riskeille. Lisäksi monelle diagnoosin saaneelle herää heti kysymys hedelmällisyydestä: hedelmöityshoito luovutetuilla munasoluilla on useimmille realistisin vaihtoehto, mutta oikea asiantuntija osaa kertoa realistisesti, mitä mahdollisuuksia on olemassa.
Näitä asioita – hormonihoidon suunnittelu, hedelmällisyysohjaus, seuranta, luuntiheysmittaukset – ei kannata jäädä yksin pohtimaan. Niiden käsittely kuuluu asiantuntijalle. Oikea-aikainen diagnoosi ja sen pohjalta laadittu hoitosuunnitelma parantavat merkittävästi elämänlaatua ja vähentävät pitkäaikaisriskejä, kuten osteoporoosia ja sydänsairauksia, jotka voivat kehittyä vuosien kuluessa ilman asianmukaista hoitoa.
Mitä ensimmäisellä erikoislääkärikäynnillä tapahtuu?
Moni viivyttää hakeutumistaan, koska ei tiedä mitä odottaa. Gynekologin tai hormoniasiantuntijan vastaanottokäynti on käytännöllinen, ei dramaattinen.
Ensimmäisellä käynnillä lääkäri ottaa tavallisesti esitiedot: kuukautishistoria, aiemmat diagnoosit, lääkitykset ja suvussa esiintyvät sairaudet. Tämän jälkeen tilataan verikokeet hormonitasojen selvittämiseksi – erityisesti FSH, LH, estradiol ja AMH-arvo. Tulokset ovat yleensä käytettävissä 1–3 päivässä.
Jos POI-epäily vahvistuu tai aiempi diagnoosi on kirjattu, lääkäri suunnittelee tai päivittää hoitosuunnitelman. Uuden valmisteen aloittaminen voi tapahtua jo samalla käynnillä, kun aiempi hormonihoitohistoria on selvä. Luuntiheysmittaus (DXA-kuvaus) suositellaan kaikille POI-potilaille ainakin joka 2–3 vuosi, joten se voidaan pyytää samalla tai seuraavalla käynnillä.
Käynnin kesto on tavallisesti 20–45 minuuttia. Yksityisellä gynekologilla hinta vaihtelee 80–150 euron välillä ennen mahdollisia Kela-korvauksia; julkisella puolella aika saattaa edellyttää lähetteen perusterveydenhuollosta. Expert Zoomin terveysammattilaisten kautta voit konsultoida asiantuntijaa verkossa jo muutamassa päivässä.
Milloin pitäisi hakeutua terveysammattilaisen vastaanotolle?
Verhon avoimuus voi madaltaa kynnystä hakea apua. Seuraavat tilanteet ovat selkeitä merkkejä siitä, että asiantuntijan arvio on tarpeen:
- Kuukautiset ovat jääneet pois tai muuttuneet hyvin epäsäännöllisiksi ennen 40 ikävuotta ilman raskautta tai muuta selvää syytä
- Koet kuumia aaltoja, yöhikoilua tai unihäiriöitä nuorena naisena
- Nykyinen hormonihoitovalmiste on loppumassa markkinoilta tai sitä ollaan vaihtamassa
- Hormonihoidon aloituksesta on yli 12 kuukautta ilman seurantakäyntiä
- Olet saanut POI-diagnoosin, mutta hoitosuunnitelma on epäselvä tai tuntuu löyhältä
- Luuntiheysmittausta (DXA-kuvaus) ei ole tehty koskaan diagnoosin jälkeen
Gynekologin tai hormoniasiantuntijan vastaanottokäynnillä voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti verenarvot, hormonitasot, luuntiheys ja pitkän aikavälin hoitosuunnitelma. Omaehtoinen odottelu – "katsotaan miten käy" – ei ole turvallinen valinta POI:ssa, koska estrogeenin puutoksen pitkäaikaisvaikutukset kertyvät huomaamatta.
Tärkeä huomio: tämä artikkeli tarjoaa yleistä terveysinformaatiota eikä korvaa lääkärin tai terveysammattilaisen tekemää yksilöllistä arviota. Kaikki hormonihoitoon liittyvät päätökset tulee tehdä yhdessä oman hoitavan lääkärin kanssa.
Veronica Verhon avoimuus muuttaa julkista keskustelua
Suomalaisessa mediassa reproduktiivisesta terveydestä ja hormonaalisista sairauksista on puhuttu perinteisesti niukasti. Veronica Verhon avoimuus podcastissa edustaa sukupolvenvaihdosta: nuoret naiset haluavat puhua kehostaan ilman häpeää ja haluavat tietää oikeutensa hoidon suhteen.
Verho on myös juuri vahvistettiin Tanssii tähtien kanssa -ohjelman uudeksi juontajaksi syksyllä 2026 – yksi Suomen katsotuimmista prime time -ohjelmista. Se, että hän puhuu avoimesti terveydestään näin julkisesti ja näkyvästi, on tärkeä signaali: sairaus ei ole este eikä häpeä, eikä se estä menestymistä.
Noin 15 000–30 000 suomalaisnaista elää POI:n kanssa tänä päivänä. Iso osa heistä ei ehkä tiedä oikeuksistaan hoitoon, korvauksia tai sitä, mitä tehdä kun oireet muuttuvat tai valmiste loppuu. Expert Zoomin kautta voit varata ajan suomalaiselle terveyden asiantuntijalle ja saada vastauksia juuri omaan tilanteeseesi – nopeasti ja ilman pitkää jonotusta.
