Emma VirtanenTuomas Sammelvuo kirjoitti suomalaisen urheiluvalmennuksen historiaa keväällä 2026, kun hän johti Osaka Bluteonin Japanin lentopalloliigan mestaruuteen finaalivaihdossa Sunbirdsiä vastaan voitoin 3–0 – vaikuttava suoritus, joka nosti suomalaisen valmennusosaamisen uudelle tasolle Aasian-markkinoilla. Pudasjärveltä ponnistaneen valmentajan ura – Venäjän maailmanmestaruudesta Puolan liigan kautta Kanadan maajoukkueen pestiin ja nyt Japanin huipulle – on konkreettinen esimerkki siitä, millaisia mahdollisuuksia suomalaisilla asiantuntijoilla on kansainvälisillä markkinoilla. Sammelvuon menestystarinan takana on kuitenkin myös kysymys, johon harva kansainväliselle uralle lähtevä on varautunut: mitä ulkomaantyö oikeasti tarkoittaa verotuksen ja varallisuuden hallinnan kannalta?
Osaka Bluteon ja historiallinen suomalainen menestystarina
Sammelvuo aloitti yhteistyön Osaka Bluteonin kanssa kaudella 2025–2026. Jo ensimmäisenä kautenaan hän vei joukkueen seurajoukkueiden MM-turnaukseen, jossa Bluteon saavutti hopeaa joulukuussa 2025. Sammelvuosta tuli näin ensimmäinen suomalainen valmentaja, joka on saavuttanut mitalin seurajoukkueiden maailmanmestaruusturnauksessa. Keväällä 2026 tuli kruunaus: Japanin liigamestaruus, joka on Sammelvuon uralla jo toinen mestaruus kansallisessa liigassa Venäjän liigamestaruuden jälkeen.
Sammelvuolla on sopimus Osaka Bluteonin kanssa kaudelle 2028–2029 asti. Hänen uransa kattaa jo Venäjän liigamestaruuden, Nations Leaguen voiton, useita kansainvälisiä hopea- ja pronssimitaleja sekä Kanadan maajoukkueen valmennuksen. Jokainen kansainvälinen vaihe on tarkoittanut uutta sopimusta, uutta työnantajamaata, uusia verojärjestelmiä ja uusia taloudellisia haasteita.
Juuri tässä monimutkaisuudessa piilee se puoli kansainvälisestä urasta, josta puhutaan harvoin julkisuudessa: miten varallisuus ja verotus järjestetään, kun tulot virtaavat ulkomailta ja elämä jakautuu eri maiden välille? Onko parempi pitää asunto Suomessa vai myydä se? Entä eläkevakuutus – kuka vastaa siitä, kun työnantaja on japanilainen joukkue?
Japanin ja Suomen verosopimus – mitä se tarkoittaa käytännössä?
Suomella on voimassa oleva sopimus kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Japanin kanssa. Sopimus on alkuperältään vuodelta 1972 ja se on edelleen keskeinen oikeudellinen väline suomalaisten Japanissa ansaitsemien tulojen verotuksessa. Sopimuksen täydellinen teksti on saatavilla Finlex-tietokannassa.
Suomen Verohallinnon ohjeiden mukaan ulkomailla ansaittu tulo on pääsääntöisesti verotettavissa Suomessa, jos henkilö asuu Suomessa. Verosopimus voi kuitenkin muuttaa tätä lähtökohtaa merkittävästi. Valmentajien ja urheilijoiden kohdalla sovelletaan erityissääntelyä: suorituspaikkaperiaate tarkoittaa, että Japanissa tehdystä valmennustyöstä maksettu palkka voidaan verottaa Japanissa siitä riippumatta, missä maassa henkilö asuu.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että japanilaisesta palkasta peritään ensin Japanin tulovero – joka on progressiivinen ja nousee korkeiden tulojen kohdalla 33–40 prosenttiin, kun lasketaan mukaan myös prefektuurivero. Sen jälkeen Suomessa sovelletaan joko hyvitys- tai vapautusmenetelmää kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Suomen Verohallinto myöntää hyvityksen Japanissa maksetuista veroista, jolloin Suomeen maksetaan lisäveroa vain siltä osin kuin Suomen vero ylittää Japanissa maksetun veron.
Järjestelmä kuulostaa selkeältä teoriatekstinä. Käytännön toteutus on kuitenkin täynnä sudenkuoppia, etenkin kun kyseessä on asiantuntija, jonka perhe, asunto ja muu omaisuus ovat Suomessa.
Konkreettinen tapaus: suomalainen valmentaja, 150 000 euroa vuodessa Japanissa
Otetaan esimerkki, joka on hyvin tyypillinen nykyajan kansainvälisellä uralla olevalle suomalaiselle asiantuntijalle:
Suomalainen valmennusammattilainen allekirjoittaa kolmivuotisen sopimuksen japanilaisen liigajoukkueen kanssa. Sopimus takaa 150 000 euron vuosipalkkion bruttona. Valmentajan perhe jää Suomeen – asunto, lapset ja puoliso ovat Helsingissä. Hän matkustaa Japaniin kausien ajaksi ja palaa Suomeen tauoilla.
Verovaikutus 1 – Japanin verot: Japanin progressiivisen kansallisen tuloveron ja prefektuuriveron yhteismäärä 150 000 euron tulotasolla on noin 35–38 prosenttia. Tämä tarkoittaa noin 52 500–57 000 euron vuotuista veronmaksua Japaniin. Kolmen vuoden sopimuksessa Japanin verot yhteensä nousevat noin 157 500–171 000 euroon.
Verovaikutus 2 – Suomen lisäverotus: Koska asunto ja perhe sijaitsevat Suomessa, Verohallinto katsoo valmentajan asuvan verotuksellisesti Suomessa. Jos Suomen progressiivinen vero on 42 prosenttia 150 000 euron tulotasolla ja Japanissa on maksettu 36 prosenttia, Suomi voi periä lisäveroa 6 prosenttiyksikköä eli noin 9 000 euroa vuodessa. Kolmen vuoden sopimuksessa tämä tarkoittaa 27 000 euron lisäverolaskua, jota ei ole osattu budjetoida sopimushintaan.
Verovaikutus 3 – Eläkekertymän katoaminen: Jos sopimus kestää yli kaksi vuotta eikä työnantaja ole erikseen vakuuttanut valmentajaa Suomen TyEL:n mukaan, nämä työvuodet voivat jäädä kokonaan eläkekertymän ulkopuolelle. Kolmen vuoden palkkatuloista – yhteensä 450 000 euroa brutto – ei kerry eläkettä Suomeen, ellei asiasta ole nimenomaisesti sovittu sopimuksessa.
Asunto Suomessa: Jos valmentaja pitää Suomen asuntonsa ja vuokraa sen sopimuksen ajaksi, vuokratulot verotetaan Suomessa lähdeveron tai vuokraustoiminnan verosäännösten mukaan. Jos asunto myydään ulkomailla asumisen aikana, myyntivoiton verovapaus omana kotina edellyttää, että asunto on ollut omassa käytössä vähintään kaksi vuotta ennen myyntiä. Väärä ajoitus voi tarkoittaa tuhansia euroja ylimääräistä myyntivoittoveroa.
Yhteensä suunnittelematon kansainvälinen sopimus voi tarkoittaa 40 000–80 000 euron ylimääräistä verorasitusta kolmen vuoden aikana – pelkistä suunnitteluvirheistä johtuen, ei varsinaisten tulojen pienenemisestä.
Suomalainen osaaminen maailmalla – kasvava trendi, kasvava vastuu
Sammelvuo ei ole poikkeus. Suomalaiset asiantuntijat – insinöörit, lääkärit, IT-ammattilaiset, konsultit ja valmentajat – ovat yhä useammin työllistyneet ulkomaisten työnantajien palvelukseen. Ulkomailla työskentelevien suomalaisten määrä on kasvanut tasaisesti koko 2020-luvun. Samalla kansainvälisen verosuunnittelun tarve on räjähtänyt kasvuun: sopimukset ovat isompia, palkkiot korkeampia ja verotukselliset rakenteet monimutkaisempia kuin koskaan aiemmin.
Varainhoidon ammattilaiset korostavat, että kansainvälinen sopimus on aina ensin verokysymys ja vasta sitten palkkakysymys. Bruttopalkan suuruus on merkityksetön, jos verotus syö siitä odottamattoman ison siivun. Siksi veroneuvonnan ja varainhoidon asiantuntemuksen yhdistäminen on erityisen tärkeää juuri ennen kansainvälistä sopimusta. Asiantuntijan apu ei ole luksusta – se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisenä sopimusvuotena, kun verotukselliset valinnat tehdään oikein.
Kolme yleisintä virhettä, joita suomalaiset asiantuntijat tekevät ulkomailla
Varainhallinnan ammattilaisten kokemuksen perusteella suomalaiset toistuvat samat kolme virhettä kansainväliselle uralle lähtiessä:
1. Verotuksellisen asuinpaikan epäselvyys. Monet uskovat, että kun työ tehdään ulkomailla, Suomi ei enää verota. Todellisuudessa Verohallinto arvioi kokonaistilanteen: missä on asunto, missä perhe, missä elämän tosiasiallinen painopiste. Pelkkä työsopimus ulkomaisen työnantajan kanssa ei riitä muuttamaan verotuksellista asuinpaikkaa. Muutoksesta pitää ilmoittaa Verohallinnolle ja osoittaa, ettei tosiasiallinen elämä enää ole Suomessa.
2. Eläkevakuuttaminen laiminlyödään. Kansainvälisellä uralla olevat asiantuntijat eivät useinkaan tarkista, kattaako sopimus eläkevakuuttamisen. Usein ei kata. Jos suomalainen työnantaja ei maksa TyEL-maksuja ja japanilainen työnantaja ei kata paikallista eläkejärjestelmää kansainväliselle työntekijälle vastaavalla tavalla, nämä vuodet jäävät eläkekertymältä tyhjiksi. Jälkikäteen vapaaehtoisella eläkesäästämisellä voidaan paikata aukkoa, mutta se on kallista ja vaatii oma-aloitteisuutta.
3. Suomessa oleva omaisuus jää suunnittelematta. Sijoitussalkun, asunnon ja muun omaisuuden verotuksellinen kohtelu ulkomailla asumisen aikana voi yllättää. Osinkotulojen lähdevero, myyntivoittojen ajoitus ja varallisuuden kokonaisrakenne on syytä arvioida ennen lähtöä – ei vasta sitten, kun veropäätös saapuu postilaatikkoon.
Nämä eivät ole vain urheiluvalmentajien ongelmia. Sama koskee IT-asiantuntijaa, joka siirtyy töihin Saksaan, konsulttia, joka ottaa vuosisopimuksen Singaporessa, tai lääkäriä, joka lähtee töihin Norjaan. Kansainvälinen työ on kasvava trendi suomalaisille osaajille – ja verosuunnittelun merkitys kasvaa samaa tahtia.
Mitä tehdä ennen sopimuksen allekirjoitusta
Sammelvuon kaltainen menestys ei synny sattumalta – eikä kansainvälisen uran taloudenhallinnan pidä olla sattuman varassa. Kun ulkomainen tarjous tulee pöytään, varainhoitoasiantuntijalla on kolme välitöntä asiaa, jotka tulee tarkistaa ennen sopimuksen allekirjoittamista:
Verotuksellinen asuinpaikka ja sen seuraukset: Selvitä, täyttääkö ulkomaille muutto edellytykset sille, että Suomi luovuttaa verotusoikeutensa. Jos ei, budjetoi Suomen lisäverotus heti sopimushintaan. Laske myös, kannattaako aktiivisesti hakea verotuksellisen asuinpaikan muutosta, vai onko se Suomeen jääneen perheen takia mahdotonta.
Eläkevakuuttaminen: Vaadi työnantajalta kirjausta siitä, miten eläkevakuutus järjestetään. Jos paikallinen järjestelmä ei kata suomalaista eläketurvaa vastaavalla tasolla, neuvottele eläkevakuutusta korvaavasta lisäkorvauksesta tai sisällytä sopimukseen ehto TyEL-vakuuttamisen jatkumisesta.
Suomen omaisuuden hallinta: Arvioi, kannattaako asunto myydä, vuokrata vai pitää tyhjillään ennen lähtöä. Harkitse sijoitussalkun rakennetta: mitä omistuksia voidaan pitää ulkomailla asumisen aikana verotuksellisesti järkevästi ja mitä on parempi realisoida ennen lähtöä tai sen jälkeen.
Varainhoidon asiantuntijoiden kanssa käyty keskustelu ennen sopimuksen allekirjoitusta voi säästää kymmeniä tuhansia euroja sopimuksen kokonaisaikana. Expert Zoomin varainhoitoasiantuntijat osaavat arvioida kansainvälisen työsopimuksen taloudelliset vaikutukset kokonaisuutena ja auttaa tekemään oikeat valinnat jo ennen lähtöä – Sammelvuon tapaus muistuttaa, että parhaassa tapauksessa menestys Japanissa voidaan nauttia täysimääräisesti myös lompakon osalta.
Tässä artikkelissa käsitellään verotukseen ja varallisuudenhoitoon liittyviä yleisiä kysymyksiä. Se ei ole henkilökohtainen vero- tai sijoitusneuvonta. Oman tilanteesi kannalta olennaiset ratkaisut kannattaa aina käydä läpi pätevän asiantuntijan kanssa.
