Anna NieminenSuomessa noin 1,3 miljoonaa Työturvallisuuskortti®-suoritusta on rekisteröity – ja vuoden 2026 loppuun mennessä kaikki ne siirtyvät yksinomaan digitaaliseen muotoon. Tammikuusta 2025 alkaen koulutuksen suorittaneet eivät ole enää automaattisesti saaneet painettua korttia. Painetun kortin voi vielä tilata omakustanteisesti vuoden 2026 loppuun, mutta sen jälkeen ainoa virallinen tapa todistaa pätevyys on digitaalinen mobiilikortti tai ttkrekisteri.fi-palvelu. Työnantajille, pääurakoitsijoille ja alihankkijoita käyttäville yrityksille tämä ei ole pelkkä tekninen uudistus – se muuttaa suoraan sen, miten pätevyys todistetaan ja millaisia oikeudellisia riskejä siirtymään liittyy. Erityisesti rakentamisen, teollisuuden ja logistiikan toimialoilla, joilla Työturvallisuuskortti on käytännössä vakiovaatimus, muutoksen vaikutus on välitön.
Mikä Työturvallisuuskortti on ja miksi se nyt uudistuu?
Työturvallisuuskortti on vapaaehtoinen, mutta rakentamisen, teollisuuden, logistiikan ja energiatuotannon aloilla laajalti käytetty pätevyys, jonka avulla varmistetaan, että yhteisillä työpaikoilla – esimerkiksi rakennustyömailla tai teollisuuslaitoksissa – työskentelevät ymmärtävät turvallisuuden perusperiaatteet. Kortti on voimassa viisi vuotta suorittamisesta. Suomessa arvioidaan, että lähes joka kymmenennellä työvoimaan kuuluvalla on tai on ollut voimassa oleva TTK-kortti – puhutaan siis massiivisesta rekisteristä, johon siirtymällä täysin digitaaliseen malliin on iso käytännön vaikutus sadoilletuhansille työnantajille ja alihankkijoille vuosittain.
Painetun kortin poistaminen on osa Työturvallisuuskeskuksen (TTK) laajempaa uudistusta, jolla pyritään vähentämään hallinnollista taakkaa, parantamaan tietosuojaa ja helpottamaan reaaliaikaista pätevyyden todentamista. Vuonna 2026 voimaan tulleella lakimuutoksella selkiytettiin rekisterin käyttöä ja parannettiin rekisterissä olevien henkilöiden tietosuojaa erityisesti pienempien työpaikkojen osalta.
Käytännössä siirtymä tarkoittaa, että toimeksiantajat ja työnantajat eivät enää voi luottaa pelkästään fyysisen kortin näkemiseen. Aiemmin käytäntö oli yksinkertainen: alihankkija näyttää kortin, työnjohtaja katsoo sen, ja työ alkaa. Jatkossa tämä riittää vain, jos tarkistus tehdään digitaalisesta rekisteristä eikä vain visuaalisesti paperista. Kortin voimassaolo on tarkistettava ttkorttihaku.fi-palvelusta tai TTK:n virallisesta rekisteristä – ja tämä tarkistustapa tulee jatkossa olemaan ainoa virallinen menetelmä.
Onko digitaalinen kortti laillisesti yhtä pätevä kuin fyysinen?
Kyllä – digitaalinen mobiilikortti ja ttkrekisteri.fi ovat täysin virallisia tapoja todistaa Työturvallisuuskortin voimassaolo. Niillä on sama juridinen arvo kuin aiemmin myönnetyillä painetuilla korteilla. Työnantajat ja toimeksiantajat voivat tarkistaa kenenkään pätevyyden suoraan rekisteristä jopa ilman fyysistä korttia, kunhan rekisteröitynyt henkilö on antanut suostumuksensa tietojen näkyvyyteen.
Tämä avaa samalla uuden vastuupinnan työnantajille: koska tarkistaminen on nyt helpompaa kuin koskaan aiemmin, pätevyyden todentamatta jättämistä on vaikea selitellä puutteellisilla resursseilla tai kiireellä.
Työturvallisuuslaki (738/2002) asettaa pääurakoitsijalle ja yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävälle työnantajalle velvoitteen huolehtia siitä, että turvallisuuteen liittyvät pätevyydet ovat kunnossa. Digitaalinen rekisteri ei poista tätä velvoitetta – se vain muuttaa sen täyttämisen muodon.
Työnantajan valvontavastuu: mitä se tarkoittaa käytännössä?
Valvontavastuun periaate on yksinkertainen: jos ulkopuolinen urakoitsija, alihankkija tai vuokratyöntekijä työskentelee työkohteessasi, sinulla on velvollisuus varmistaa, että heidän pätevyytensä ovat ajan tasalla. Tähän velvoitteeseen liittyy useita käytännön ulottuvuuksia.
Ennen työn aloittamista on tarkistettava, että kaikilla kohteeseen saapuvilla on voimassa oleva Työturvallisuuskortti. Fyysinen kortti ei enää riitä vahvistukseksi – digitaalinen rekisteritieto on ensisijainen.
Sopimuksissa kannattaa nyt nimenomaisesti mainita, että Työturvallisuuskortin voimassaolo todennetaan digitaalisesta rekisteristä. Tämä luo selkeän pohjan vastuunjaon arvioimiselle, jos tilanne myöhemmin kiistanalaistuu.
Perehdytysprosessissa on integroitava digitaalinen tarkistus osaksi normaalia sisäänkirjautumista työkohteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa ttkorttihaku.fi-palvelun tai TTK-rekisterin kirjaamista osaksi vastaanottolistoja tai perehdytyslomakkeita.
Huomionarvoista on myös, että aiemmin myönnetyt fyysiset kortit säilyvät voimassa niihin merkittyyn voimassaolopäivään saakka. Ongelma syntyy silloin, kun fyysinen kortti on vielä fyysisesti olemassa, mutta sen rekisteritieto on vanhentunut tai puutteellinen – tämä on tilanne, jonka pystyy vain digitaalisella tarkistuksella havaitsemaan.
Konkreettinen tapaus: pääurakoitsija, viisi alihankkijaa ja yksi tarkistamatta jäänyt rekisteri
Kuvitellaan tilanne lokakuussa 2026. Rakennusyritys aloittaa teollisuuslaitoksen peruskorjauksen ja solmii aliurakointisopimuksen pienemmän yrityksen kanssa. Alihankkija toimittaa kohteeseen viisi henkilöä. Kolmella heistä on fyysinen Työturvallisuuskortti mukanaan, ja työnjohtaja katsoo kortit nopeasti läpi – numerosarjat näyttävät oikeilta, kuvat täsmäävät.
Fyysinen tarkistus tehdään, mutta digitaalista rekisteriä ei avata. Kahden henkilön kortin voimassaolo on kuitenkin rekisterissä jo päättynyt: toinen 6 viikkoa sitten, toinen 4 kuukautta aiemmin. Heidän suorituksensa eivät näy rekisterissä aktiivisina.
Jos työtapaturma sattuu jommallekummalle näistä henkilöistä seuraavien viikkojen aikana, pääurakoitsijan valvontavastuuta arvioidaan. Kun osoitetaan, että rekisteritarkistusta ei tehty vaikka se olisi ollut mahdollista helposti, vakuutusyhtiön korvausperusteita voidaan kyseenalaistaa ja pääurakoitsijaa vastaan voidaan nostaa korvausvaade – jopa silloin, kun tapaturma ei suoranaisesti johtunut pätevyyspuutteesta.
Yhden rekisteritarkistuksen tekeminen olisi vienyt alle 10 minuuttia – mutta sen laiminlyönnin selvittely oikeudellisesti voi kestää 6–18 kuukautta ja aiheuttaa kuluja kymmenissä tuhansissa euroissa.
Käytännön nyrkkisääntö: jos sinulla on alihankkijoita tai käytät vuokratyövoimaa, lisää digitaalinen TTK-korttitarkistus perehdytyslistaan ja päivitä sopimuksesi ennen vuoden 2026 loppua. Rekisterin käyttö on ilmaista, mutta sen laiminlyöminen voi tulla kalliiksi – sekä taloudellisesti että maineellisesti. Korvausvaateet rakennusalan urakoissa pyörivät usein 15 000–80 000 euron suuruusluokassa riippuen tapaturman vakavuudesta ja siitä, kuinka selkeä laiminlyönti on ollut todennettavissa.
Mitä työnantajan pitää tehdä ennen vuodenvaihdetta?
Siirtymä lähestyy – ja neljä konkreettista askelta helpottaa oikeudellisten riskien hallintaa:
1. Ota digitaalinen tarkistus käyttöön välittömästi. Kirjaa ttkorttihaku.fi tai TTK-rekisteri osaksi kohteen perehdytysmateriaalia ja työnjohtajien ohjeita. Tarkistus on ilmainen ja vie minuutin.
2. Päivitä alihankkijasopimukset. Lisää sopimuslauseke, jossa edellytetään, että alihankkija vastaa siitä, että kaikkien työkohteeseen tulevien henkilöiden Työturvallisuuskortti on voimassa ja todennettavissa digitaalisesta rekisteristä ennen työn aloitusta. Mainitse myös kortin uusimisvelvollisuus, jos se erääntyy sopimuksen aikana.
3. Kouluta HR ja kenttätyönjohto. Heillä on oltava selkeä kuva siitä, missä tarkistus tehdään ja miten se dokumentoidaan. Erityisesti pitkissä projekteissa, joissa alihankkijat vaihtuvat, tarkistusrutiinin on oltava selkeä.
4. Tarkista omat työntekijäsi. Jos yritykselläsi on henkilöstöä, joiden Työturvallisuuskortti on suoritettu 5 tai enemmän vuotta sitten, kannattaa tarkistaa, ovatko kortit jo vanhentuneet. Kertauskoulutus kestää yleensä 4–8 tuntia ja maksaa 50–120 euroa koulutustoimijasta riippuen – ja sen laiminlyönti voi tulla kalliiksi, jos oma henkilöstösi työskentelee alihankkijana muiden kohteissa tai jos tarkistus tehdään pääurakoitsijan toimesta ennen työn aloittamista.
Usein kysytty: voiko työnantaja evätä kohteeseen pääsyn, jos kortti puuttuu?
Kyllä – ja tämä käytäntö yleistyy. Rakentamisen, energian ja teollisuuden aloilla Työturvallisuuskortti on monien toimeksiantajien vakioedellytys. Sen puuttuminen voi tarkoittaa, että henkilö ei pääse aloittamaan työtä kohteessa – tai että alihankkijasopimus voidaan purkaa. Tämä ei ole syrjintää vaan sopimuslain mukainen edellytys, joka on mainittu urakkaehdoissa.
Jos olet yksittäinen ammatinharjoittaja tai itsenäinen urakoitsija ja sinulta on evätty pääsy kohteeseen, tarkista ensin ttkorttihaku.fi-palvelusta, onko korttisuorituksesi mahdollisesti voimassa digitaalisessa rekisterissä, vaikka sinulla ei olisikaan fyysistä korttia mukana. Moni vanhempi suoritus on rekisterissä edelleen voimassa, vaikka fyysinen kortti olisi kadoksissa tai vanhennettu.
Sopimuserimielisyystilanteissa – esimerkiksi jos sinulta on evätty pääsy kohteeseen ilman perustetta tai alihankkijasopimuksesi on purettu epäoikeudenmukaisesti TTK-korttiin vedoten – asiantunteva asianajaja voi auttaa tilanteen selvittämisessä. Expert Zoomin kautta voit varata ajan työ- tai sopimusoikeuteen erikoistuneelle lakimiehelle, joka pystyy arvioimaan oman tapauksesi oikeudelliset näkymät nopeasti.
Tietosuoja-asioissa on myös syytä huomata, että rekisterin käyttö on rajattu: TTK:n rekisteristä voidaan tarkistaa pätevyystiedot ainoastaan kortin haltijan suostumuksella tai lain sallimissa tilanteissa. Pelkällä uteliaisuudella ei saa selailla toisten tietoja.
Digitaalinen rekisteri avaa myös uusia mahdollisuuksia
Siirtymä ei ole pelkästään haaste – se tuo mukanaan hyötyjä, joita ei aiemmin ollut mahdollista saavuttaa. Työnantajat voivat nyt ylläpitää reaaliaikaista listausta siitä, keiden pätevyydet ovat kunnossa, sen sijaan että tallessa olevan fyysisen korttikopion kanssa jälkikäteen selvitettäisiin tilannetta. Rekisteritarkistuksen voi tehdä millä laitteella tahansa, työmaalta käsin, ennen kuin urakoitsija saapuu kohteeseen.
Lisäksi pätevyyden uusiminen on digitaalisessa ympäristössä helpompi automatisoida: moni koulutustoimija tarjoaa jo nyt suoraan rekisteriin päivittyvää kertauskoulutusta, jonka jälkeen uusi pätevyys näkyy rekisterissä välittömästi ilman postikortin odottamista. Digitaalinen siirtymä myös helpottaa ison organisaation henkilöstöhallintoa: HR voi seurata suoraan rekisteristä, keiden pätevyydet erääntyvät lähikuukausina, ja lähettää muistutuksen kertauksesta automaattisesti.
Tutustuminen työterveyden trendiraporttiin 2026 voi auttaa työnantajia ymmärtämään laajemmin, millaisia muutoksia Suomen työelämässä on meneillään nyt – digitaalinen TTK-siirtymä on osa tätä isompaa kuvaa.
Tämä artikkeli sisältää yleisluonteista tietoa TTK:n Työturvallisuuskortin siirtymästä digitaaliseen muotoon eikä muodosta oikeudellista neuvontaa. Oikeudellisissa kysymyksissä konsultoi aina pätevää asianajajaa.
