Emma VirtanenNaton Ankaran huippukokous heinäkuussa 2026 päättyi liittolaisten yhteiseen sitoumukseen: viisi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen vuoteen 2035 mennessä. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump oli tyytymätön eurooppalaisten panokseen ja vaati nopeampia toimia. Suomi meni muita pidemmälle: hallitus sitoutui saavuttamaan tavoitteen jo vuoteen 2032. Tällä päätöksellä on suorat, laskettavat seuraukset suomalaisten sijoittajien ja yrittäjien kukkarolle — ja niihin voi alkaa varautua jo tänään.
Trump, Ankara ja Suomen puolustusvelka
Naton Ankaran huippukokous järjestettiin 7.–8. heinäkuuta 2026. Suomen virallinen delegaatio koostui presidentti Alexander Stubbista, ulkoministeri Elina Valtosesta ja puolustusministeri Antti Häkkäsestä. Kokous seurasi vuoden 2025 Haagin huippukokouksen sitoumusten toimeenpanoa.
Trump ilmaisi julkisesti tyytymättömyyttä eurooppalaisten liittolaisten panostuksiin ja painosti liittokuntaa nopeampaan ja suurempaan puolustusbudjettien kasvuun. Haagin huippukokouksessa sovittu tavoite on kaksiosainen: 3,5 prosenttia BKT:sta ydinsotilaallisiin menoihin ja lisäksi 1,5 prosenttia turvallisuuteen liittyviin menoihin. Yhteensä viisi prosenttia vuoteen 2035.
Suomi ilmoitti tavoittelevansa tätä tasoa jo kolme vuotta ennen Naton määräaikaa eli vuoteen 2032. Se on merkittävä kiristys verrattuna vielä vuoden 2023 budjettikeskusteluihin.
Suomi käytti vuonna 2024 puolustukseen noin 2,4 prosenttia BKT:staan Naton laskentatapojen mukaan. Tämä on jo yksi Euroopan korkeimmista osuuksista suhteessa maan kokoon — mutta viiden prosentin tavoite tarkoittaa silti käytännössä kaksinkertaistamista nykyisestä.
Mitä 5 %:n velvoite tarkoittaa euroissa?
Luvut ovat konkreettisia. Suomen BKT on noin 280 miljardia euroa. Viisi prosenttia tästä on 14 miljardia euroa vuodessa puolustukseen. Nykyinen puolustusbudjetti on noin 6,7 miljardia euroa. Kuilu nykytason ja tavoitteen välillä on yli 7 miljardia euroa — joka ikinen vuosi.
Vuosikymmenessä 2026–2036 puolustusmenojen kumulatiivinen lisäys on kymmeniä miljardeja euroja suhteessa nykyiseen tasoon. Suomen Pankin analyysi puolustusmenojen kasvun talousvaikutuksista toteaa selkeästi: puolustusinvestoinnit voivat tukea BKT:tä lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä rahoitus vaatii joko muiden julkisten menojen leikkauksia tai verotulojen merkittävää kasvua.
Samaan aikaan Suomi on EU:n liiallista alijäämää koskevan menettelyn kohteena. Tammikuussa 2026 käynnistetyn menettelyn mukaan julkisen talouden alijäämä — noin 4,4 prosenttia BKT:sta vuonna 2024 — on saatava alle 3 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä. Kahden kipupisteen samanaikainen saavuttaminen asettaa valtiovarainministeristölle erittäin tiukan laskentakehikon. Optimistinen kasvuennuste ei ratkaise tätä yhtälöä yksin.
Tilannetta hankaloittaa se, että Suomi on jo tehnyt merkittäviä pitkäaikaisia puolustushankintoja: Hornet-hävittäjien korvaava F-35-hankinta ja merivoimien uudet korvetit rasittavat budjettia vuosien ajan. Nämä ovat sidottuja menoja, joita ei voida leikata. Sen sijaan muiden hallinnonalojen budjeteista löytyy vähemmän liikkumavaraa kuin ennen — ja verotus nousee esiin yhtenä harvoista jäljellä olevista rahoitusvaihtoehdoista.
Verot vai leikkaukset — ja milloin sijoittajaan kohdistuu paine?
Pääministeri Orpon hallitus on toistaiseksi torjunut veronkorotukset selkeästi. Päinvastoin — hallituksen vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy yhteisöverokannan lasku 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta. Signaalit osoittavat laskuun, eivät korotuksiin.
Sijoittajan on kuitenkin ymmärrettävä yksi keskeinen historiallinen tosiseikka: Suomessa ei vielä vuonna 2022 kukaan uskonut, että maa liittyisi Natoon saman vuoden aikana. Vuonna 2023 ei uskottu 5 prosentin puolustusvelvoitteeseen ennen 2030-luvun loppua. Molemmat tapahtuivat. Poliittiset prioriteetit voivat muuttua nopeammin kuin verojärjestelmät ehditään uudistaa.
Talousasiantuntijat ja verosuunnittelijat nostavat esiin kolme realistista muutosvektoria, joita sijoittaja ei voi sivuuttaa:
Pääomatuloveron korotus on teknis-hallinnollisesti yksinkertaisin keino lisätä verotuloja ilman laajaa rakenteellista uudistusta. Suomi verottaa pääomatuloja nykyisin 30 prosentilla (alle 30 000 euron tuloilla) ja 34 prosentilla (yli 30 000 euron tuloilla). Kahden prosenttiyksikön korotus nostaisi verokertymää arviolta 300–400 miljoonaa euroa vuodessa.
Listaamattomien osakkeiden osinkoverohuojennuksen kiristäminen on ollut poliittisessa paineessa jo useita vaalikausia. Nykyinen järjestelmä sallii niin sanotun huojennetun osingonjaon enintään kahdeksan prosentin vuosituottoa vastaavaan rajaan saakka. Huojennuksen pienentäminen viiteenteen tai kuuteen prosenttiin vaikuttaisi suoraan satoihin tuhansiin suomalaisiin pienyrittäjiin.
Varallisuusveron palauttaminen ei ole hallituspolitiikkaa tällä hetkellä — Suomi poisti omaisuusveron vuonna 2006. Kuitenkin EU-tasolla on käyty epävirallisia keskusteluja varallisuusverosta osana laajempia puolustusinvestointimaksumekanismeja. Riski ei ole akuutti, mutta historia osoittaa, että poistetut verot voivat palata.
Lue lisää Naton 5 prosentin velvoitteen vaikutuksista suomalaisiin sijoittajiin: NATO vaatii 5 % puolustusmenoihin – miten se vaikuttaa sijoittajaan Suomessa.
Konkreettinen tapaus: Mira, 47, tamperelainen teollisuusyrityksen omistaja
Mira omistaa 70 prosentin osuuden tamperelaisen puolustussektorin alihankintayrityksestä. Yrityksen liikevaihto on 1,1 miljoonaa euroa vuodessa, ja Mira on kasvattanut henkilökohtaista sijoitussalkkuaan yrityksen kassavirtojen kautta. Sijoitusomaisuutta on kertynyt noin 460 000 euron arvosta.
Mira nostaa vuosittain osinkoja 42 000 euroa listaamattomasta yhtiöstä. Pääomatulovero lasketaan vuonna 2026 nykyisen lainsäädännön mukaan seuraavasti:
- 30 % × 30 000 € = 9 000 €
- 34 % × 12 000 € = 4 080 €
- Verotus yhteensä vuonna 2026: 13 080 €
Skenaario A — pääomatulovero nousee 2 prosenttiyksikköä vuodesta 2028 (32 % / 36 %):
- Uusi laskutapa: 9 600 € + 4 320 € = 13 920 €/vuosi
- Lisäkustannus: 840 €/vuosi
- 10 vuodessa: 8 400 euroa lisää veroja
Skenaario B — listaamattomien osakkeiden verohuojennus tiukkenee (8 % → 5 % nettovarallisuudesta):
Jos yrityksen nettovarallisuus on 500 000 euroa, tämä vähentää huojennettua osinkopohjaa 40 000:sta 25 000:een. Lisäveroa syntyy arviolta 2 000–3 500 euroa vuodessa riippuen taserakenteesta.
Yhdistetty vaikutus skenaarioissa A ja B vuodesta 2028 eteenpäin:
Mira maksaisi vuodessa noin 2 840–4 340 euroa enemmän veroja. Kymmenen vuoden ajanjaksolla lisäverotaakka on 28 000–43 000 euroa. Tämä on merkittävä summa — ja se voi kasvaa, jos poliittinen tilanne johtaa laajempiin verouudistuksiin.
Miran tilanne on tyypillinen monelle suomalaiselle pk-yrittäjälle. Yritys kasvaa, sijoitussalkku kertyy, ja vuosittaiset osinkonostot on totuttu suunnittelemaan nykyisen verotuksen pohjalta. Mutta Naton ja Trumpin aiheuttama puolustuspolitiikan muutos tekee siitä enemmän kuin pelkän teknisen verosuunnittelukysymyksen — se on nyt myös talousstrateginen asia.
Varainhoitajan konsultaatio maksaa tyypillisesti 350–700 euroa per tapaaminen. Oikea-aikainen rakenteen tarkastelu ja sijoituspäätösten ajoittaminen ennen lakimuutosta voi säästää Miralle kymmeniä tuhansia euroja kymmenessä vuodessa. Verolakimuutokset astuvat yleensä voimaan 6–12 kuukauden kuluessa eduskunnan hyväksymisestä — toimia ei voi jättää viimeiseen hetkeen.
Puolustusbudjetti sijoituskohteiden muovaajana
Suomen ja koko Euroopan massiiviset puolustusinvestoinnit vuosina 2026–2035 muovaavat myös sijoitusympäristöä. Puolustussektorin kysyntä kasvaa merkittävästi — suomalaisessa teollisuudessa tämä näkyy jo tilausten kasvuna erityisesti elektroniikan, tietoturvan ja huoltovarmuuden aloilla.
Sijoittajalle tämä avaa konkreettisia mahdollisuuksia. Puolustustekniikan osakkeilla on vahva tuki sekä kansalliselta politiikalta että Nato-yhteistyön kautta. Toisaalta sijoittajan on arvioitava eettiset ja ESG-näkökohdat omien arvojensa ja salkunsa riskiprofiilin mukaan.
Lisäksi korkeiden julkisten menojen ympäristössä joukkovelkakirjamarkkinat reagoivat: Suomi on jo lainannut pitkäaikaisesti korkoa vastaan, ja valtion velkaantuminen vaikuttaa viime kädessä korkotasoon ja sitä kautta asuntolainoihin sekä yrityslainoihin.
Mitä tehdä nyt — ennen kuin lainsäädäntö muuttuu
Yhdysvaltojen politiikan muutos ei häviä lähivuosina. Trumpin Nato-paine, Suomen puolustussitoumus ja EU:n alijäämämenettely muodostavat yhdessä viitekehyksen, joka asettaa merkittävää painetta Suomen veropohjalle 2027–2032 aikajänteellä. Neljä konkreettista toimenpidettä on perusteltua harkita jo vuoden 2026 aikana:
Tarkista osinkopolitiikka vuosille 2026–2027. Jos suunnittelet merkittäviä osinkonnostoja lähivuosina, arvioi aikataulua huolellisesti. Veronkorotukset astuvat normaalisti voimaan verovuoden alusta ja päätetään edellisenä syksynä budjettineuvotteluissa. Toimia ei voi tehdä takautuvasti.
Pyydä asiantuntija-arvio sijoitusrakenteesta. Onko nykyinen rakenne edelleen verotehokkaimmillaan? Henkilökohtainen sijoittaminen verrattuna sijoitusyhtiörakenteeseen tai holdingyhtiörakenteeseen — jokainen tilanne on yksilöllinen, ja optimaalinen ratkaisu riippuu omaisuuden koosta, tyypistä ja aikahorisontista.
Seuraa vuoden 2027 talousarvioesitystä. Orpon hallituksen ensimmäinen suuri testi puolustusmenojen rahoittamisessa tulee syksyllä 2026 ja keväällä 2027. Silloin selviää, riittävätkö leikkaukset muissa menoissa vai tarvitaanko veronkorotuksia tavoitteiden saavuttamiseksi.
Arvioi sijoitusallokaatio puolustusbudjettien valossa. Voiko nouseva puolustussektori avata uusia mahdollisuuksia salkussa? Millainen tasapaino on sopiva eettisten, tuottavuus- ja riskitekijöiden välillä? Varainhoitaja voi auttaa hahmottamaan kokonaisuuden.
Suomen Pankki on analysoinut puolustusmenojen kasvun vaikutuksia Suomen talouskasvuun kattavasti — analyysi on suomalaisen sijoittajan ja yrittäjän kannalta suositeltavaa lukemista.
Expert Zoomin varainhoidon asiantuntijat auttavat arvioimaan juuri sinun tilanteesi ja tekemään oikeita, perusteltuja päätöksiä ennen kuin lainsäädäntö muuttuu. Varaa aika asiantuntijalle jo tänään.
Huomio: Tämä artikkeli on yleistä taloudellista tietoa eikä muodosta henkilökohtaista sijoitus- tai veroneuvontaa. Verotilanteet vaihtelevat yksilöllisesti — ota yhteyttä pätevään asiantuntijaan ennen merkittäviä taloudellisia päätöksiä.
