Thomas Wahlroos sai 15 848 euron sakot: miten päiväsakko lasketaan tulojen mukaan

Thomas Wahlroos sai 15 848 euron päiväsakot ajettuaan 97 km/h 50 km/h -nopeusrajoitusalueella Salon keskustassa huhtikuussa 2026. Tapaus nostaa jälleen esiin Suomen ainutlaatuisen päiväsakkojärjestelmän, jossa sakko määräytyy tulojen – ei varallisuuden – mukaan.

Mitä Salon tapauksessa todella tapahtui?

Ilta-Sanomien mukaan Thomas Wahlroos, suomalaisen finanssialan johtohahmon Björn Wahlroosin poika, ajoi 97 kilometrin tuntivauhtia alueella, jossa nopeusrajoitus on 50 km/h. Ylinopeus oli 47 km/h ja tiet olivat märät ja talvikelin mukaisen liukkaat. Kyydissä oli yksi matkustaja.

Oikeus tuomitsi Wahlroosin 28 päiväsakkoon. Päiväsakkojen rahamäärä lasketaan henkilön kuukausitulojen mukaan: Wahlroosin kuukausitulojen perusteella yhden päiväsakon arvoksi määräytyi 566 euroa, mistä yhteissummaksi tuli 15 848 euroa.

Miten Suomen päiväsakkojärjestelmä toimii?

Suomi on yksi harvoista maista maailmassa, joissa sakkoja ei mitata kiinteällä summalla vaan henkilön maksukyvyn mukaan. Tätä järjestelmää kutsutaan päiväsakoksi.

Päiväsakon rahamäärä lasketaan kaavalla:

(nettokuukausitulot − 255 €) ÷ 60

Esimerkki:

• Henkilö ansaitsee nettona 3 000 € kuukaudessa
• (3 000 − 255) ÷ 60 = 45,75 € per päiväsakko
• Jos oikeus määrää 28 päiväsakkoa → 28 × 45,75 € = 1 281 €

Korkeatuloiselle sama määrä päiväsakkoja tarkoittaa huomattavasti suurempaa summaa. Thomas Wahlroosin tapauksen mukaan hänen kuukausitulonsa ovat noin 34 000 euroa kuukaudessa, mistä seuraa suurempi päiväsakko.

Suomen rikoslain mukaan päiväsakkoja voidaan määrätä 1–120 kappaletta riippuen rikoksen törkeyden asteesta. Yli 20 km/h ylinopeus johtaa aina päiväsakkoihin – ei pelkkään rikesakkoihin.

Mitä tuloilla on tekemistä liikennerikoksen kanssa?

Suomessa päiväsakkojärjestelmän filosofia on yksinkertainen: yhtäläinen rangaistus ei ole yhtäläinen, jos ihmisten tulot vaihtelevat kymmeniä kertoja. 200 euron kiinteä sakko on pienituloisen kuukausibudjetista merkittävä meno, mutta suurituloiselle lähes olematon.

Poliisin sakkolaskurin mukaan yli 30 km/h ylinopeus voi johtaa 40–60 päiväsakkoon. Erityisen törkeissä tapauksissa – kuten yli 50 km/h ylinopeus – syyttäjä voi harkita myös ajokiellon määräämistä.

Järjestelmä perustuu Suomen rikoslakiin ja se on ollut käytössä vuosikymmeniä. Muun muassa Nokia-yhtymän johtaja sai aikanaan lähes 100 000 euron sakot ylinopeudesta – tapaus herätti laajaa kansainvälistä huomiota.

Mitä jos saat päiväsakot? Varallisuudenhoitajan näkökulma

Thomas Wahlroosin tapauksen yksi kiinnostavimmista ulottuvuuksista on se, että päiväsakko paljastaa julkisesti henkilön tulot – ei varallisuutta. Pääomatulot, sijoitukset ja omaisuus eivät vaikuta päiväsakon suuruuteen samalla tavalla kuin ansiotulot.

Tämä herättää kysymyksen: jos sinulla on merkittävä omaisuus mutta pienet ansiotulot – esimerkiksi olet sijoittaja tai yrittäjä – voisit saada suhteellisen pienen sakkolaskun, vaikka varallisuutesi olisi huomattava.

Varallisuudenhoitoa suunnittelevien kannattaa kuitenkin muistaa:

1. Verottaja seuraa tulorakennetta – Ansiotulojen ja pääomatulojen tasapainottaminen on täysin laillista, mutta sen on tapahduttava suunnitelmallisesti ja laillisesti.
2. Sakko ei perustu nettopääomaan – Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Sveitsissä, Suomessa varallisuus ei suoraan vaikuta sakkosummaan.
3. Suuret sakot ovat julkisia tietoja – Oikeuden päätökset tuomioistulosta ovat julkisia dokumentteja, joten medianäkyvyys on realistinen riski korkeatuloisille.

Expert Zoom -palvelun kautta voit löytää kokeneen varallisuudenhoitajan tai talousasiantuntijan, joka auttaa ymmärtämään, miten tulot, pääomatulot ja verotus toimivat yhteen – myös yllättävissä tilanteissa.

Liikennerikosten oikeudellinen puoli: milloin tarvitaan lakimies?

Törkeä ylinopeus – erityisesti yli 30–50 km/h rajoituksen yli – on Suomessa rikosasia, ei hallinnollinen maksu. Tämä tarkoittaa, että:

• Asia käsitellään käräjäoikeudessa, ei vain poliisin toimesta
• Henkilöllä on oikeus puolustautumiseen ja avustajaan
• Oikeudenkäyntirekisteri on julkinen
• Rangaistus voi sisältää ajokortin menettämisen

Jos epäilet saavasi rikossyytteen liikenteessä tapahtuneen asian johdosta, asianajajaan kannattaa olla yhteydessä ennen ensimmäistä kuulustelua. Asianajaja voi auttaa arvioimaan, onko näyttö riittävä syytteeseen ja mitkä ovat puolustuksen mahdollisuudet.

Johtopäätös: Suomen järjestelmä toimii – mutta vaatii tietoisuutta

Thomas Wahlroosin tapaus muistuttaa, että päiväsakkojärjestelmä on suunniteltu tasavertaiseksi – jokainen maksaa suhteessa omaan taloudelliseen kantokykyyn. Suurituloiselle se tarkoittaa suurempaa laskua.

Järjestelmä on läpinäkyvä ja toimii poliisin sakkolaskurin kautta. Suositus on selkeä: tarkista päiväsakkosi suuruus Suomen poliisin sakkolaskurilla poliisi.fi ennen kuin ylinopeus tulee kalliiksi.

Päiväsakkojen historia: miksi Suomi kehitti tällaisen järjestelmän?

Päiväsakkojärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön jo vuonna 1921, ja se perustuu ajatukseen, että rankaisun tulee tuntua yhtä vaikealta kaikille sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on rakentanut tähän periaatteeseen useita eri lakeja.

Suomen lisäksi vastaava järjestelmä on käytössä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa. Britanniassa, Yhdysvalloissa ja suurimmassa osassa muuta maailmaa liikennerikosten sakot ovat kiinteitä summia, jotka eivät huomioi tulotasoa.

Suomalainen järjestelmä on herättänyt kansainvälistä huomiota erityisesti silloin, kun julkisuudenhenkilöt saavat poikkeuksellisen suuria sakkoja. Nokian entisen johtajan 116 000 euron nopeussakko vuodelta 2002 uutisoitiin ympäri maailmaa.

Miten toimia, jos olet saanut päiväsakkoja?

Jos olet saanut päiväsakkoja tai pelkäät saavasi niitä liikennerikoksesta, seuraavat askeleet auttavat:

1. Tarkista sakkosi oikeellisuus – Päiväsakon laskelma perustuu verottajan tietoihin tuloistasi. Jos tulosi ovat muuttuneet, sinulla on oikeus pyytää oikaisu.
2. Harkitse muutoksenhakua – Jos epäilet syytteen olevan aiheeton, käräjäoikeuden päätökseen voi hakea muutosta hovioikeudelta.
3. Konsultoi asiantuntijaa – Erityisesti suurissa sakkotilanteissa tai ajokieltoasioissa asianajajan tai lakimiehen konsultaatio on viisas sijoitus.

Suomen maksukyvyttömyyden muutosilmoituksen voi tehdä syyttäjälaitokselle, jos tulosi ovat merkittävästi laskeneet sakon määräämisen jälkeen. Tämä voi vaikuttaa sakkomäärään alentavasti.

Järjestelmän ydin on läpinäkyvyys ja tasa-arvo: ylinopeus maksaa suhteessa siihen, mitä ansaitset. Wahlroosin tapauksessa 15 848 euron sakko kuvaa tätä periaatetta selvästi – sama teko olisi maksanut pienituloisen henkilön kohdalla murto-osan. Expert Zoomin kautta voit löytää lakimiehen tai varainhoitajan, joka auttaa ymmärtämään henkilökohtaista taloudellista tilannettasi myös yllättävissä tilanteissa.