Tanssii Tähtien Kanssa 2026: Mitä julkkissopimuksessa todella lukee – ja miten laki suojaa sinua

Tanssii Tähtien Kanssa -kausi 19 käynnistyi MTV3:lla sunnuntaina 30. elokuuta 2026 kello 19:30, ja miljoona suomalaista seurasi yhdentoista uuden tähtiparin ensiaskeleet parketilla. Pop-artisti Ellinoora, kansanlaulaja Anna Hanski ja yhdeksän muuta julkisuuden henkilöä ovat valinneet osallistua ohjelmaan – he ovat jättäneet normaalin arjen, harjoittelevat tansseja useita tunteja päivässä ja esiintyvät live-kameran edessä viikoittain. Kaikki heistä ovat jo allekirjoittaneet sopimuksen, jonka sisällöstä ei puhuta julkisesti. Selvitimme, mitä tosi-tv-sopimukset Suomessa tyypillisesti sisältävät, mitkä ehdot ovat osallistujan kannalta haastavimpia – ja miksi asianajajan konsultoiminen etukäteen voi säästää kymmeniä tuhansia euroja.

Mitä tosi-tv-sopimus sisältää – ja miksi se ei ole tavallinen työsopimus?

Tosi-tv-sopimukset eivät kuulu tavanomaiseen työsopimuksen piiriin. Osallistuja ei ole tuotantoyhtiön palkansaaja vaan ennemminkin itsenäinen toimija, jonka yhteistyöehdot määritellään yksityiskohtaisessa osallistujasopimuksessa. Nämä sopimukset ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä, joten osallistujat eivät yleensä tiedä, millaisia ehtoja muissa ohjelmissa sovelletaan.

Yle tutki aiemmin kolmen suomalaisen tosi-tv-ohjelman – Temptation Island Suomi, Big Brother Suomi ja Au pairit – osallistujasopimuksia ja paljasti niiden laajoja oikeuksia rajoittavia ehtoja. Selvityksen mukaan sopimukset sisälsivät muun muassa:

• Laajat kuvausvelvoitteet: osallistujan on saavuttava tuotantoyhtiön osoittamiin paikkoihin myös normaalin työajan ulkopuolella tai sen aikana.
• Imagoikeuksien luovutus: tuotantoyhtiö saa käyttää osallistujan kuvaa, nimeä ja ääntä ohjelmassa, sen mainonnassa ja lisensoiduissa tuotteissa.
• Kaupalliset rajoitukset kuvausten jälkeen: osallistuja ei voi itsenäisesti solmia sponsorisopimuksia tietyn ajan kuluessa kuvausten päättymisestä.
• Mediarajoitukset: osallistujan täytyy pyytää lupa tuotantoyhtiöltä ennen kaikkia mediakontakteja, jotka liittyvät ohjelmaan.
• Elinikäinen vaitiolovelvollisuus: ohjelman sisältöä ja tuotantoa koskevia tietoja ei saa paljastaa kenellekään.

Palkkio tällaisesta sitoutumisesta voi olla hämmästyttävän pieni. Big Brother -osallistujat saivat vain 155 euroa viikossa osallistumisestaan – summa, joka ei millään tavoin vastaa luovutettujen imagoikeuksien tai menetettyjä ansiomahdollisuuksien arvoa.

Vaitiolovelvollisuus ja sopimussakot: 15 000–30 000 euron riski

Vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta langettava sopimussakko vaihtelee ohjelmasta riippuen 15 000 eurosta 30 000 euroon. Sakko voi realisoitua monissa tilanteissa, joita osallistuja ei välttämättä pidä sopimusrikkomuksena:

• Kun somepäivityksessä vihjataan kuvausten tapahtumiin ennen lähetystä.
• Kun podcast-haastattelussa kommentoidaan toisen osallistujan käyttäytymistä.
• Kun vastataan toimittajan kysymykseen suoraan, ilman tuotantoyhtiön etukäteistaivaa.

Monissa sopimuksissa osallistuja on myös velvollinen ilmoittamaan kaikista ohjelmaan liittyvistä mediakontakteista tuotantoyhtiölle välittömästi. Tämä velvoite voi tuntua raskaalta erityisesti julkisuuden henkilöille, joilla on jatkuvasti journalistisia kontakteja ammattinsa puolesta.

TTK:n tarkat sopimustiedot ovat salassa pidettäviä, mutta vastaavissa suomalaisissa ohjelmissa sovelletut käytännöt antavat selvän kuvan siitä, mihin parkettia astuva julkisuuden henkilö on saattanut sitoutua.

Imagoikeudet: mitä tapahtuu vuosi kuvausten jälkeen?

Imagoikeuksien osalta tosi-tv-ohjelmat sisältävät usein ehdon, joka antaa tuotantoyhtiölle oikeuden kontrolloida osallistujan kaupallisia yhteistöitä jopa 12 kuukauden ajan kuvausten päättymisestä. Ehto merkitsee, että vaikka ohjelma olisi jo lähetetty ja voittaja kruunattu, osallistuja ei voi vapaasti solmia mainosyhteistöitä haluamansa brändin kanssa ilman tuotantoyhtiön suostumusta.

Lisäksi tuotantoyhtiöllä voi olla oikeus käyttää osallistujan kuvaa ohjelman markkinoinnissa tulevina vuosina ilman erillistä korvausta. Tämä voi tarkoittaa, että TTK 2026 -mainoksia pyörii edelleen televisioissa vuonna 2028 – ja osallistuja ei saa niistä mitään lisäkorvausta.

Suomen tekijänoikeuslaki uudistui 3. huhtikuuta 2023 EU:n tekijänoikeusdirektiivin (2019/790) toimeenpanon myötä. Uudistus toi esiintyville taiteilijoille kaksi tärkeää suojaa:

1. Oikeus kohtuulliseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen hyödynnetystä suorituksesta – myös jälkikäteen, jos alkuperäinen korvaus osoittautuu epäsuhteiseksi.
2. Oikeus peruuttaa yksinoikeuden luovutus, jos teosta tai suoritusta ei ole hyödynnetty kohtuullisessa ajassa sopimuksen tekemisen jälkeen.

Nämä oikeudet ovat olemassa lakiin kirjattuina – mutta niitä täytyy aktiivisesti vaatia. Juuri tähän asianajajan apu on korvaamaton.

Konkreettinen tapaus: mitä tapahtuu, jos Ellinoora tekee mainosyhteistyön liian aikaisin?

Tarkastellaan seuraavaa hypoteettista, mutta täysin realistista tilannetta.

Ellinoora, 32, on Suomen menestyneimpiä pop-artisteja ja on voittanut neljä Emma-palkintoa. Hän osallistuu TTK-kauteen 19 ja kuvaukset päättyvät marraskuun lopussa 2026. Tammikuussa 2027 – kaksi kuukautta finaalin jälkeen – hänelle tarjotaan tunnettua kosmetiikkabrändiä: 80 000 euron sopimus vuodeksi, jonka myötä hänestä tulisi brändin kasvot.

Jos hänen TTK-sopimuksensa sisältää 12 kuukauden kaupallisen rajoituksen:

Sopimuksen allekirjoittaminen tammikuussa 2027 rikkoisi kaupallista rajoitusehtoa. Tällaisessa tilanteessa:

• Tuotantoyhtiö voi vaatia sopimussakon: 20 000–30 000 euroa.
• Kosmetiikkabrändi voi vetäytyä sopimuksesta, koska Ellinoora ei voikaan toimia vapaasti.
• Elliinooran maine voi kärsiä julkisesta sopimusriidasta.
• Nettotappio: menetys voi nousta 50 000–110 000 euroon, kun lasketaan yhteen menetetty mainostulo ja sopimussakko.

Jos Ellinoora olisi käynyt sopimuksen läpi asianajajan kanssa ennen allekirjoittamista:

• Kaupallisen rajoituksen kesto olisi voitu neuvotella 6 kuukauteen 12:n sijaan.
• Sallittujen yhteistöiden kategoriat – esimerkiksi musiikkialan yhteistyöt – olisi voitu rajata rajoituksen ulkopuolelle.
• Imagoikeuksien lisäkäytöstä markkinoinnissa olisi sovittu erillinen vuosittainen lisäkorvaus.

Tämä on tarkalleen se tilanne, jossa esiintyvät taiteilijat ja julkisuuden henkilöt tarvitsevat asiantuntija-apua – ei jälkikäteen, vaan ennen kynän viemistä paperille. Sopimuksen neuvottelu etukäteen maksaa asianajajalle tyypillisesti 500–2 000 euroa tuntiveloituksesta riippuen – murto-osa siitä taloudellisesta riskistä, jonka allekirjoittaminen epäedullisilla ehdoilla voi aiheuttaa.

Mitä Suomen laki sanoo kohtuuttomista sopimusehdoista?

Suomen laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (OikTL, 228/1929) sisältää 36 §:n, jonka mukaan kohtuutonta sopimusehtoa voidaan sovitella tai jättää kokonaan huomioimatta, jos ehdon soveltaminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon sopimuksen sisältö, osapuolten asema ja muut olosuhteet.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Oikeudessa on käsitelty tapauksia, joissa hyvin ankarat sanktio- tai vaitioluoehdot on todettu kohtuuttomiksi. Sovittelukanteen nostaminen edellyttää kuitenkin käräjäoikeuskäsittelyä – prosessia, joka kestää kuukausia tai vuosia ja maksaa tuhansia euroja.

EU:n tekijänoikeusdirektiivi toi myös uuden läpinäkyvyysvelvoitteen: sopimuskumppanin on annettava taiteilijalle säännöllisesti tietoa siitä, miten ja missä suoritusta hyödynnetään sekä siitä kertyneistä tuloista. Tämä velvoite ei katoa, vaikka osallistuja olisi allekirjoittanut laajan oikeuksienluovutussopimuksen.

Miten asianajaja voi auttaa ennen sopimuksen allekirjoittamista?

Sopimuksen tarkistuttaminen asianajajalla ei merkitse epäluottamusta tuotantoyhtiötä kohtaan – se on ammattimainen tapa suojata omat taloudelliset intressinsä minkä tahansa merkittävän sopimuksen yhteydessä. Kokenut viihdealan asianajaja osaa arvioida erityisesti:

1. Kaupallisten rajoitusten laajuus ja kesto – minkä tyyppinen yhteistyö on kiellettyä, kuinka pitkäksi ajaksi, ja onko poikkeuksia esimerkiksi ennen sopimusta sovittuihin projekteihin?
2. Imagoikeuksien laajuus – saako tuotantoyhtiö käyttää kuvaa myös mainonnassa ja lisensoituissa tuotteissa? Kuuluuko siitä erillinen korvaus?
3. Vaitiolovelvollisuuden täsmälliset rajat – mitä "ohjelmaan liittyvä tieto" tarkoittaa, ja milloin rajoitus lakkaa?
4. Sopimussakon suhteellisuus – onko 30 000 euron sakko oikeasuhteinen suhteessa rikkomuksen vakavuuteen?
5. Kilpailukieltolausekkeet – estääkö sopimus esiintymisen muissa viihdeohjelmissa lähitulevaisuudessa?

Kansainvälisesti tunnettu esimerkki sopimusriskistä on ns. Beast Games -riita, jossa kilpailijoiden oikeuksien rajoittaminen johti laajaan oikeudelliseen prosessiin. Lue lisää kilpailijoiden oikeuksista viihdeohjelmissa.

Myös muusikot kohtaavat vastaavia haasteita levy- ja tuotantosopimuksissa, joissa imagoikeuksien laajuus voi vaikuttaa uraan pitkäkestoisesti. Katso myös: artisti, imagoikeudet ja sopimusneuvottelu.

Mitä tehdä nyt – ennen tai jälkeen allekirjoituksen?

TTK-kauden 19 avausjaksot ovat jo takanaan – mutta tänä syksynä on varmasti muillakin suomalaisilla julkisuuden henkilöillä sopimuksia pöydällä. Jos harkitset osallistumista johonkin tosi-tv- tai viihde-ohjelmaan, toimi näin:

• Pyydä sopimus luettavaksi etukäteen – sinulla on oikeus tutustua sopimusehtoihin ennen allekirjoitusta, vaikka tuotantoyhtiö saattaa asettaa tiukan aikarajan.
• Konsultoi asianajajaa ennen kuin allekirjoitat – viihdealan asianajaja tunnistaa ongelmalliset ehdot nopeasti.
• Neuvottele keskeisistä kohdista – erityisesti karenssijakson pituus ja imagoikeuksien käyttöala ovat usein neuvoteltavissa.

Jos olet jo allekirjoittanut ja huomaat, että jokin ehto tuntuu kohtuuttomalta tai tulkinnanvaraiselta:

• Pyydä tuotantoyhtiöltä kirjallinen selitys siitä, miten ehtoa sovelletaan.
• Selvitä asianajajan avulla, täyttyvätkö OikTL 36 §:n sovittelun edellytykset.
• Muista tekijänoikeuslain suoja kohtuullisen korvauksen osalta, jos suoritustasi hyödynnetään laajemmin kuin sopimuksessa on sovittu.

Suomalaisessa laissa on olemassa suoja – mutta se ei toimi automaattisesti. Kuten parketilla: tekniikka ja oikea-aikainen valmennus ratkaisevat lopputuloksen. TTK:ssa jokainen kilpailupari tanssii paremmin silloin, kun se on valmistautunut etukäteen. Sama pätee sopimuksiin: paras askel on tehdä se ennen kuin musiikki alkaa soida.

Tämä artikkeli sisältää oikeudellista yleistietoa eikä korvaa yksilöllistä oikeudellista neuvontaa. Jos sopimuksesi sisältää ehtoja, jotka herättävät kysymyksiä, suosittelemme asiantuntijan konsultoimista ennen toimiin ryhtymistä.

Lähde: Suomen laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (OikTL 228/1929) – Finlex