Tanssii tähtien kanssa 2026 on jälleen pyörteissä: MTV:n suosittu tanssikilpailu käynnistyi 30. elokuuta 11 uuden julkkisparinsa voimin. Jalkapalloilija Linda Sällström, räppäri Uniikki, tubettaja Jaakko Parkkali ja näyttelijä Matti Leino pyörähtelevät viikoittain livekameroiden edessä miljoonien suomalaisten seuraamana. Mutta viihdemaailman kiiltoisen pinnan alla piilee kysymys, joka vaivaa monia kulissien takana: miten esiintymispalkkio verotetaan, ja miksi väärä päätös voi maksaa osallistujalle jopa tuhansia euroja?
Toisin kuin monissa maissa, Suomessa tv-esiintymisestä saatavan palkkion verokohtelu ei ole yksinkertainen asia. Se riippuu siitä, maksetaanko palkkio palkkana vai työkorvauksena – ja jokainen ratkaisu johtaa erilaiseen verotukselliseen lopputulokseen. Kyse ei ole vain julkkisten huolesta: sama logiikka koskee kaikkia suomalaisia, jotka saavat satunnaisia sivutuloja – keikkaluonteisesta konsultoinnista, luentopalkkiosta tai sosiaalisen median yhteistyösopimuksesta.
Esiintymispalkkio verottajan silmissä – kaksi eri polkua
Suomen verojärjestelmässä sama televisiopalkkio voi olla verottajalle kahta eri asiaa: palkkatuloa tai elinkeinotoiminnan tuloa.
Palkkatulona maksettava palkkio on yksinkertaisin vaihtoehto. Kun MTV solmii osallistujan kanssa työsuhteen tai toimeksiantosopimuksen, jossa maksetaan palkkaa, kanava pidättää ennakonpidätyksen suoraan verokortin mukaan ja tilittää työnantajan sivukulut – vuonna 2026 noin 16–17 prosenttia bruttopalkan päälle. Osallistujalle ei jää erityistä hallinnollista taakkaa: hän saa palkkakuitin, ja verot hoituvat taustalla automaattisesti.
Työkorvaus puolestaan tulee kuvaan, kun osallistuja laskuttaa tv-kanavaa oman yrityksensä tai toiminimensä kautta. Tällöin palkkio kirjataan yrityksen liikevaihtoon ja verotetaan elinkeinotulon tai henkilökohtaisen ansiotulon kautta. Verotus voi olla edullisempaa, mutta vain jos kokonaisuus on suunniteltu huolellisesti. Huonosti suunniteltuna rakenne voi johtaa korkeampaan lopulliseen veroon kuin suoralla palkalla – erityisesti kun muut tulot jo paisuttavat marginaaliveroa.
Verohallinto on vuoden 2026 alusta selventänyt ohjeistustaan: esiintymispalkkioihin sovelletaan arvonlisäverotuksessa erityissääntelyä. Julkiset esiintyjät voivat vapaaehtoisesti hakeutua alv-velvollisiksi 13,5 prosentin alennetulla verokannalla kaikista palkkioistaan. Pienimuotoisessa toiminnassa – alle 20 000 euron vuosituloissa – rekisteröintiä ei kuitenkaan vaadita. Tämä kynnys on keskeinen luku, johon jokaisen sivutuloja harkitsevan kannattaa kiinnittää huomiota.
Avainluvut 2026 – näin progressiivinen verotus kasvaa tulojen myötä
Suomen ansiotulovero on progressiivinen: mitä enemmän ansaitset, sitä suuremman prosentin maksat veroa viimeisestä eurosta. Vuonna 2026 ylin marginaaliveroaste on noin 52 prosenttia, kun lasketaan yhteen valtion tulovero, kunnallisvero sekä sairausvakuutus- ja eläkemaksut.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että sama 5 000 euron esiintymispalkkio tuottaa hyvin erilaisen käteen jäävän summan riippuen muista tuloista:
| Vuositulot ennen palkkiota | Marginaalivero palkkiolle | Käteen jää |
|---|---|---|
| 25 000 € (esim. nuori juontaja) | ~28 % | ~3 600 € |
| 45 000 € (keskipalkkainen urheilija) | ~38 % | ~3 100 € |
| 80 000 € (korkeatuloinen julkkis) | ~50 % | ~2 500 € |
| 100 000 €+ (menestynyt artisti) | ~52 % | ~2 400 € |
Luvut ovat suuntaa antavia; todellinen vero riippuu kotikunnan veroprosentista ja henkilökohtaisista vähennyksistä.
Taulukosta näkyy selvästi: saman palkkion käteen jäävä arvo voi vaihdella jopa 1 200 euroa riippuen siitä, kuka sen vastaanottaa. Progressiivinen verotus on suunniteltu tasaamaan tuloeroja, mutta sivutulojen ja satunnaisten palkkioiden kohdalla se voi yllättää, jos kokonaisuus ei ole suunnitellut.
Merkittävä muutos vuodelle 2026: ylin marginaaliveroaste laski noin 52 prosenttiin aiemmasta, ja samanaikaisesti ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätettiin tekemättä korkeatuloisimmilla – joten käytännön vaikutus vaihtelee tulotason mukaan.
Konkreettinen tapaus: Linda Sällströmin 8 000 euron televisiopalkkio
Tarkastellaan todelliseen tilanteeseen perustuvaa esimerkkiä. Linda Sällström on ammattilaisjalkapalloilija, jolla on pelisopimukseen liittyviä ansiotuloja sekä mahdollisesti sponsori- ja yhteistyösopimuksia. Oletetaan, että hänen kokonaisansionsa ennen TTK-palkkiota ovat 50 000 euroa vuodessa.
Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta maksetaan 8 000 euron esiintymispalkkio. Miten se verotetaan?
Skenaario A – Palkkatulona: MTV pidättää ennakonpidätyksen Sällströmin verokortin lisätuloprosentilla, joka tällä tulotasolla on tyypillisesti 40–45 prosenttia. Käteen jää noin 4 400–4 800 euroa. Hallinnollinen vaiva: lähes nolla.
Skenaario B – Toiminimen kautta laskutettuna: Palkkio lisätään toiminimen liikevaihtoon. Yhteistulot nousevat 58 000 euroon. Marginaalivero tässä tuloluokassa on noin 43–47 prosenttia – ei kovin erilainen. Mutta jos toiminimellä tehdään myös hankintoja (kuten tanssikengät, personal trainer tai esiintymisvaatteet), ne voidaan vähentää. Nettoetu voi olla 500–1 500 euroa, jos vähennettäviä kuluja on riittävästi.
Skenaario C – Alv-kynnys ylittyy yllättäen: Jos Sällström on jo kaudella 2026 saanut puhujuuspalkkioita ja sponsorointituloja yhteensä 15 000 euroa toiminimelle, TTK-palkkio nostaa vuositulon 23 000 euroon – yli 20 000 euron alv-kynnyksen. Tällöin tulevista laskuista pitää lisätä alv 13,5 prosenttia, ja rekisteröintivelvoite voi syntyä retroaktiivisesti. Ilman etukäteissuunnittelua tämä tarkoittaa ylimääräistä byrokratiaa, kausiveroilmoituksia ja yllätyskuluja.
Jos sinulle tarjottaisiin vastaava tilaisuus – tv-esiintyminen, puhujuus tai muu esiintyminen – oikea kysymys on: missä kontekstissa muut tulosi ovat, ja miten palkkion vastaanottamistapa vaikuttaa kokonaisverorasitukseesi? Tämä on nimenomaan tilanne, jossa varainhoidon asiantuntija voi säästää sinulle konkreettisesti rahaa jo ennen kuin palkkio tilillesi saapuu.
Alv-velvollisuus ja pienyrityksen sudenkuopat
Monet TTK-osallistujat ovat sivutoimisia yrittäjiä tai urheilijoita, joilla on toiminimi tai osakeyhtiö muuta toimintaa varten. Heille televisioesiintyminen ei ole pelkkä keikka – se on lisätuloerä, joka voi vyöryttää kokonaisverorakenteen uusiksi.
Alle 20 000 euron vuosituloilla toimiva pienyritys tai toiminimi on alv-rekisteröinnistä vapautettu. Mutta kun palkkiot, luentotulot ja sponsorisopimukset yhdistyvät, kynnys voi ylittyä yllättävän nopeasti. Ja juuri tässä piilee yksi yleisimmistä sudenkuopista: yrittäjä ei muista, että kynnys lasketaan koko kalenterivuoden yhteistulosta, ei yksittäisestä suorituksesta.
Vapaaehtoisesti alv-rekisteröityneenä esiintyjänä voit puolestaan vähentää hankintojesi sisältämän arvonlisäveron – tämä on edullista, jos teet esimerkiksi merkittäviä esiintymisväline- tai markkinointihankintoja. Oikea valinta riippuu täysin omasta tilanteestasi.
Lue myös, miten Eurovision 2026 voittajan palkintoraha ja sen verotus eroaa osallistumispalkkiosta – samankaltainen verologiikka, eri konteksti.
Milloin varainhoitajan tai veroneuvojan apua kannattaa hakea?
Yksittäistä palkkatulona maksettavaa esiintymispalkkiota varten ei välttämättä tarvita asiantuntijakonsultaatiota – verotus hoituu pitkälti automaattisesti. Tilanne muuttuu, kun:
Sivutoiminta on kasvamassa. TTK-esiintyminen voi avata oven somevaikuttajayhteistyöhön, luentokiertueeseen tai brändiyhteistyösopimuksiin. Yhden vuoden tulorakenne voi muuttua dramaattisesti seuraavana vuonna. Ennakoimattomat tulot johtavat helposti veroprosenttiyllätykseen seuraavan kevään veroilmoituksessa.
Yritysrakenne on jo olemassa. Moni urheilija tai artisti toimii jo osakeyhtiön tai toiminimen kautta. Tv-palkkion ohjaaminen oikeaan rakenteeseen voi tuottaa merkittäviä säästöjä – väärä valinta sen sijaan tarkoittaa tarpeetonta veronmaksua ja mahdollisia alv-sanktiomaksuja.
Ulkomaisia tuloja on mukana. Kuten Linda Sällström, moni ammattiurheilija on ansainnut tuloja ulkomailla. Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö maksaa Suomeen veroa myös joistakin ulkomaisista tuloistaan. Kun niihin lisätään suomalainen tv-palkkio, kokonaisuuden hahmottaminen vaatii asiantuntemusta – virhe voi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen tai puuttuviin veroilmoituksiin.
Palkkion suuruus ylittää 5 000 euroa. Alle tämän summan yksittäinen palkkio ei yleensä tee rakennepäätöksistä kriittisiä. Yli 5 000 euron kohdalla marginaaliveron suuruus tekee optimoinnista jo taloudellisesti perusteltua.
Samanlainen tilanne koskee monia muitakin suomalaisia – ei pelkästään tv-julkkiksia. Freelance-toimeksiannoista, sosiaalisen median yhteistyösopimuksista tai puhujanpalkkioista koostuvat sivutulot noudattavat täysin samaa logiikkaa kuin TTK-esiintymispalkkio. Varainhoidon asiantuntijat auttavat rakentamaan kokonaisuuden, jossa maksat vain sen, mitä on pakko.
Kolme kysymystä, joihin kannattaa osata vastata ennen esiintymissopimuksen allekirjoittamista:
- Ovatko muut tuloni tänä vuonna jo yli 25 000 euroa? Jos kyllä, sivupalkkion marginaalivero on todennäköisesti yli 35 prosenttia.
- Onko minulla jo toiminimi tai osakeyhtiö? Jos kyllä, selvitä, onko edullisempaa kanavoida palkkio yrityksen kautta vai ottaa se suoraan palkkana.
- Lähestyykö toiminimeni vuositulo 20 000 euron rajaa? Jos kyllä, alv-rekisteröityminen kannattaa arvioida etukäteen – yllätysrekisteröinti myöhemmin on aina kalliimpaa.
Mitä tästä oppia – myös tavallisena suomalaisena
Tanssii tähtien kanssa tarjoaa kiinnostavan ikkunan suomalaisen verojärjestelmän monimutkaisuuteen. Progressiivinen ansiotulovero on oikeudenmukainen periaatteessa, mutta käytännössä satunnaiset palkkiot ja sivutulot voivat johtaa yllätysverotukseen.
Pääviesti on yksinkertainen: sama palkkio, eri verorasitus – jopa 1 200 euron ero saman 5 000 euron suorituksesta riippuen siitä, kuka sen vastaanottaa ja miten. Ratkaisu ei ole yksittäinen veronkiertomenetelmä vaan huolellinen suunnittelu ennen kuin rahat tilille tulevat.
Verohallinnon virallinen ohje esiintymispalkkioiden arvonlisäverotuksesta löytyy osoitteesta vero.fi. Se kertoo tarkasti, milloin ja miten alv-rekisteröinti kannattaa tai on pakollista.
Expert Zoomin varainhoidon asiantuntijat auttavat tilanteen kartoituksessa – ennen kuin seuraava esiintymispalkkio, sopimus tai sivutulokasvu tekee kokonaisuudesta sekavan.
Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tiedotussisältöä eikä muodosta henkilökohtaista veroneuvojaa tai sijoitusneuvontaa. Jokaisen veroasiat ovat yksilöllisiä – tarkista oma tilanteesi aina pätevän veroasiantuntijan tai varainhoitajan kanssa.

Emma Virtanen