Tanskan entinen kuningatar Margareeta takaisin sairaalaan: lonkkaan kertynyt veritulppa – mitä iäkkään kaatuminen oikeasti tarkoittaa?

Tanskan entinen kuningatar Margareeta, 86, joutui jälleen sairaalaan 25. toukokuuta 2026 – vain kuusi päivää kotiutumisensa jälkeen. Lonkkaan kertynyt suuri verihyytymä vaati kirurgisen toimenpiteen Kööpenhaminan Rigshospitaletissa. Tapaus herättää tärkeän lääketieteellisen kysymyksen: miksi kaatuminen voi olla vaarallinen iäkkäälle ihmiselle, ja koska pitää hakeutua lääkäriin?

Margareeta toipui kotonaan Fredensborgin palatsissa pallolaajennus- eli angioplastiatoimenpiteestä, joka suoritettiin 15. toukokuuta angina-oireiden vuoksi. Tietokonetomografiatutkimus kuitenkin paljasti, että aiempi kaatuminen oli aiheuttanut lonkkaan suuren hematooman – verenkertymän. Kirurgi tyhjensivät verenkertymän ja sulkivat vaurioituneen verisuonen. Kuningasperhe tiedotti 25. toukokuuta operaation sujuneen hyvin.

Mikä on hematooma ja miksi se on vakava?

Hematooma tarkoittaa kehon sisäistä verenvuotoa, jossa veri kerääntyy kudokseen tai onteloon. Pinnallinen mustelma on yleinen hematooma, mutta syvissä kudoksissa tai suuren lihaksen sisällä hematooma voi kasvaa merkittäväksi ja vaaralliseksi.

Lonkkahematooma kaatumisen seurauksena on erityisen huolestuttava iäkkäillä ihmisillä, koska:

• Verenvuoto voi jatkua sisäisesti ilman näkyviä ulkoisia merkkejä
• Hematooma voi painaa hermoja tai verisuonia
• Suuri hematooma voi aiheuttaa anemiaa ja sydän- ja verisuonirasitusta
• Verihyytymä voi levitä tai aiheuttaa embolia-komplikaatioita

Iäkkäillä henkilöillä myös antikoagulanttihoito (verta ohentava lääkitys) lisää hematooman riskiä merkittävästi. Lääkäri arvioi aina tapauskohtaisesti, milloin hematooma vaatii kirurgista hoitoa ja milloin se voidaan hoitaa konservatiivisesti.

Kaatuminen on iäkkäiden yleisin onnettomuus

Suomessa yli 65-vuotiaiden tapaturmista 80 prosenttia aiheutuu kaatumisista tai putoamisista. Kaatumisista seuraa vuosittain noin 7 000 lonkkamurtumaa ja lukematon määrä hematooma- ja pehmytkudosvammoja.

Kaatuminen ei ole vain sattumaa – sen taustalla ovat usein seuraavat tekijät:

• Lääkityksen sivuvaikutukset, erityisesti verenpainelääkkeet, sedatiivit ja unilääkkeet
• Tasapaino-ongelmat tai lihasheikkous
• Näön heikkeneminen
• Kotoina olevat liukastumisvaaralliset matot tai kynnykset
• Ortostaattinen hypotensio (verenpaineen lasku seisomaan nostaessa)

Terveyden ammattilainen – lääkäri, fysioterapeutti tai geriatri – voi arvioida kaatumisriskin ja ehdottaa toimenpiteitä sen vähentämiseksi. Kaatumisriskin arviointi on Suomessa osa normaalia iäkkäiden terveydenhuoltoa.

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy — mitä kotona voi tehdä?

Kaatumisten ehkäisy on tehokkaampaa kuin niiden seurausten hoito. Kotona tehtäviä toimenpiteitä ovat muun muassa:

Ympäristön turvallisuus:

• Mattojen poistaminen tai niiden kiinnittäminen liukuestematoilla
• Kylpyhuoneeseen tukikaiteiden asentaminen
• Riittävä valaistus, erityisesti yöaikaan
• Kulkuväylien pitäminen vapaana tavaroista

Fyysinen kunto:

• Tasapainoa ja lihasvoimaa vahvistavat harjoitukset (esimerkiksi Tai Chi on tutkitusti tehokas)
• Kunnon kenkien käyttäminen myös sisätiloissa
• D-vitamiinin riittävä saanti luuston vahvistamiseksi

Lääkityksen tarkistus:

• Useamman lääkkeen yhteisvaikutukset voivat lisätä huimausta ja kaatumisriskiä
• Lääkäri tai farmaseutti voi tarkistaa lääkitysten kokonaisuuden

Suomessa monet terveyskeskukset ja geriatriset poliklinikat tarjoavat maksutonta kaatumisriskin arviointia. Erikoislääkärin, kuten geriatrin tai neurologin, konsultaatio on suositeltava erityisesti, jos kaatumisia on tapahtunut useammin kuin kerran viimeisen vuoden aikana.

Milloin kaatumisen jälkeen pitää hakeutua lääkäriin?

Monet iäkkäät ohittavat kaatumisen helposti, vaikka vamma olisi sisäinen. Lääkäriin tulee hakeutua viipymättä seuraavissa tilanteissa:

Välitön ensihoito tai päivystys:

• Äkillinen voimakas kipu lonkassa tai muualla kehossa kaatumisen jälkeen
• Kyvyttömyys nousta seisomaan tai kävellä kaatumisen jälkeen
• Selvät muodonmuutokset tai epänormaali raajan asento
• Tajunnanmenetys tai sekavuus kaatumisen yhteydessä

Lääkäriin seuraavan 24 tunnin kuluessa:

• Paheneva turvotus tai kipu kaatumiskohdassa
• Laaja mustelma, joka laajenee tai jonka iho kiristyy
• Uusi puutuminen tai heikkous raajassa
• Kuumotus tai kovettunut alue kaatumiskohdassa

Erityisesti antikoagulanttihoitoa saavien tulee hakeutua aina lääkäriin kaatumisen jälkeen, vaikka ulkoiset merkit olisivat vähäiset – sisäinen verenvuoto voi olla merkittävää.

Antikoagulanttilääkitys ja kaatumisriski — erityinen varoitus

Monet sydän- ja verisuonisairauksista kärsivät iäkkäät henkilöt käyttävät verta ohentavaa lääkitystä (antikoagulantteja), kuten varfariinia, apiksabaania tai rivaroksabaania. Nämä lääkkeet ovat välttämättömiä veritulppien ehkäisyssä, mutta ne lisäävät merkittävästi sisäisen verenvuodon riskiä kaatumistilanteessa.

Antikoagulanttihoitoa saavalle henkilölle jopa pieneltä tuntuva kaatuminen voi aiheuttaa hengenvaarallisen sisäisen verenvuodon. Tästä syystä kaatumisen jälkeen tulee aina ottaa yhteys lääkäriin tai päivystykseen, vaikka näkyviä vammoja ei olisi.

Lääkäri voi tarkistaa lääkevaikutuksen tason verikokeella (INR-arvo varfariinille) ja arvioida tilanteen. Joskus antikoagulanttihoito täytyy tilapäisesti keskeyttää tai kääntää kirurgisen toimenpiteen ajaksi.

Kuningatar Mary ja tukiverkosto kriisissä

Tanskan nykyinen kuningatar Mary osallistui 26. toukokuuta Kuningas Frederikin 58-vuotisjuhlien kuninkaan juoksuun ja sanoi toimittajille toivovansa anoppinsa pikaista paranemista. Hän totesi Margareetan uuden sairaalaan joutumisen varjostaneen juhlapäivää, mutta vakuutti leikkauksen sujuneen hyvin.

Tapaus muistuttaa, miten tärkeää on, että iäkkäillä on ympärillään tukiverkosto. Omainen tai hoitava henkilö, joka seuraa kaatumisen jälkeisiä oireita, voi pelastaa henkiä havaitsemalla sisäisen verenvuodon ajoissa.

Verisuonikirurgia — milloin ja miksi?

Margareetan tapauksessa kirurgit tyhjensivät hematooman ja sulkivat vaurioituneen verisuonen. Tanskalainen lääkärikommentaattori totesi toimenpiteen olevan rutiinitoimenpide kaatumisesta aiheutuneen komplikaation hoidossa, jossa riskit ovat pienet.

Verisuonikirurgiaa tarvitaan silloin, kun verisuonen vaurio uhkaa kudoksia tai aiheuttaa merkittävän verenvuodon. Toimenpiteet voivat olla perinteistä avoleikkausta tai vähemmän invasiivisia katetripohjaisia menetelmiä. Verisuonikirurgi arvioi aina parhaan hoitomenetelmän yksilöllisesti.

Suomessa verisuonikirurgisia palveluja tarjotaan sekä julkisessa terveydenhuollossa että yksityisellä sektorilla. Julkisessa terveydenhuollossa hoitoon pääsy voi kestää, erityisesti kiireettömissä tilanteissa. Erikoislääkärin konsultaatio on mahdollista Expert Zoomin kautta nopeasti, ilman pitkää jonottamista – asiantuntija arvioi tilanteesi ja ohjaa oikeanlaisen hoidon piiriin.

Lue myös: Kuningatar Margareeta sai sydänkohtauksen: kokee rintakipua – miten tunnistaa angina?

Lisätietoja verihyytymistä ja niiden hoidosta löydät Terveyskirjaston laskimotukosoppaasta – suomalaisten lääkäreiden kirjoittama luotettava tietopankki.

Terveyden tilaan liittyvissä kysymyksissä tulee aina konsultoida laillistettua terveydenhuollon ammattilaista. Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota.