Keskusta kaavailee julkisen sektorin tekoälysäästöjä – mitä se tarkoittaa työntekijöille ja yrityksille?

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen esittää, että tekoälyllä voitaisiin kattaa osa julkisen talouden sopeutustarpeesta. Puoluekokouksessaan Tampereella kesäkuussa 2026 keskusta kaavaili noin 1,5 miljardin euron tuottavuushyötyjä tekoälyn avulla julkisessa hallinnossa. Tavoite on osa laajempaa 8–11 miljardin euron sopeutusta, johon puolueet ovat sitoutuneet velkajarrun takia.

Kaikkosen mukaan julkisella sektorilla on tällä hetkellä lähes 700 000 työntekijää. Seuraavan viiden vuoden aikana eläköityy arviolta 100 000 ihmistä. Keskusta uskoo, että osa heidän tehtävistään voidaan korvata tekoälyllä ja automaatiolla ilman, että palveluiden laatu heikkenee.

Mikä on Keskustan tekoälyvisio?

Keskusta on ensimmäinen suuri puolue, joka on antanut euromääräisen arvion tekoälyn säästöpotentiaalista. Puolueen laskelmat perustuvat useiden asiantuntijoiden haastatteluihin ja omaan valmisteluun. Ex-pääministeri Juha Sipilä on aiemmin arvioinut, että tekoälyn hyödyntämisessä olisi jopa kahdeksan miljardin euron säästöpotentiaali.

Kaikkosen mukaan tekoäly ei kuitenkaan korvaa kaikkia työntekijöitä. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset, opettajat, poliisit, palomiehet ja sotilaat tarvitaan jatkossakin. Puolue korostaa, että säästöjen rinnalle tarvitaan panostuksia uudelleen- ja täydennyskoulutukseen. Ilman koulutusta teknologia jää hyödyntämättä.

Hallitusohjelma ja virastot ovat jo liikkeellä

Suomen julkisessa hallinnossa tekoälyn kokeilut ovat lisääntyneet nopeasti. Virastot käyttävät koneoppimista esimerkiksi asiakirjojen luokitteluun, chatboteissa ja analytiikassa. Keskustan esitys ei tule tyhjästä. Valtiovarainministeriön tekoälyinvestointiohjelma tähtää juuri tuottavuuden parantamiseen, prosessien tehostamiseen ja tekoälyagenttien käyttöönottoon eri virastoissa. Ohjelmaan voi hakea rahoitusta valtionhallinnon organisaatiot, ja se käynnistettiin keväällä 2026.

Hallitus on myös linjannut, että valtionhallinnon tuottavuutta nostetaan digitalisaatiolla ja tekoälyllä. Keskustan ehdotus siirtää keskustelua seuraavalle tasolle: se laskee tekoälyn tuomat säästöt osaksi ensi hallituskauden taloussuunnitelmaa. Suomen talousennuste ja kasvun haasteet 2026: mitä varainhoitoasiantuntija neuvoo?

Mihin muutokset tähtäävät?

Velkajarru tarkoittaa, että Suomen julkisen talouden velkasuhteen täytyy kääntyä pitkällä aikavälillä laskuun. Keskusta rakentaa ohjelmaansa siltä pohjalta, että kaksi kolmasosaa sopeutuksesta tulisi menoleikkauksista ja yksi kolmasosa veronkiristyksistä.

Kaikkonen on kuitenkin puhunut pehmeämmin meno- ja verosopeutuksesta. Hänen mukaansa tekoälyn tuottavuushyödyt voisivat korvata osan leikkauksista. Tämä on poliittisesti tärkeä viesti: säästöt eivät tulisi pelkästään palveluiden karsimisesta, vaan myös tehokkuuden kasvusta.

Keskusta on esittänyt myös muita talouden tasapainottamistoimia. Puolue vaatii hallitusta perumaan yhteisöveron kevennyksen, jonka arvioidaan vähentävän verotuloja noin 832 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi se haluaa pysäyttää Länsirata-hankkeen ja palauttaa työttömyysturvan suojaosat. Nämä linjaukset kertovat, että puolue pyrkii asemoimaan itsensä talouden vastuulliseksi uudistajaksi.

Mittari	Luku
Kaikkonen kaavailemat tekoälysäästöt	noin 1,5 miljardia euroa
Kokonaissopeutustarve velkajarrun mukaan	8–11 miljardia euroa
Julkisen sektorin työntekijät	lähes 700 000
Eläköityvien määrä seuraavassa viiden vuoden aikana	noin 100 000

Miten tämä voi näkyä tavallisessa työssä?

Julkisella sektorilla tekoälyn käyttö on vielä paikoin varovaista. Keskustan ehdotus voi kuitenkin nopeuttaa muutosta. Seuraavassa kolme mahdollista vaikutusta:

• Rutiinitehtävien automaatio. Asiakirjojen käsittely, tietojen siirto järjestelmien välillä ja yksinkertaiset päätökset voidaan automatisoida. Tämä vapauttaa aikaa vaativampiin asiakastyön tehtäviin.
• Uudet osaamisvaatimukset. Työntekijöiltä aletaan edellyttää kykyä ohjata tekoälytyökaluja ja arvioida niiden tuottamaa tietoa. Koulutus täytyy uudistaa nopeasti.
• Palveluprosessien uudelleenjärjestely. Tekoäly ei pelkästään nopeuta vanhoja prosesseja, vaan se voi muuttaa koko tavan, jolla palveluita tuotetaan ja kohdennetaan.

Riikka Purran veronalennukset 2026: mitä ne tarkoittavat palkansaajan kukkarolle?

Mikä on realistista ja mikä riskialtista?

Asiantuntijat suhtautuvat tekoälyn säästöpotentiaaliin kaksijakoisesti. Toisaalta tekoäly voi todella nopeuttaa prosesseja ja vähentää virheitä. Toisaalta säästöjä on vaikea laskea etukäteen, ja teknologian käyttöönotto vaatii suuria investointeja.

Yksi riski on, että poliittiset päätökset perustuvat liian optimistisiin laskelmiin. Jos tekoäly ei tuotakaan odotettuja säästöjä, joudutaan leikkaamaan muualta. Toinen riski on tietoturva ja yksityisyys. Julkisen sektorin tekoälyratkaisujen täytyy täyttää tiukat vaatimukset, mikä hidastaa käyttöönottoa.

Kolmas riski liittyy osaamiseen. Tekoälyjärjestelmät vaativat käyttäjiä, jotka ymmärtävät niiden rajoitukset. Ilman koulutusta automaatio voi jopa hidastaa työtä tai johtaa virheellisiin päätöksiin.

Mitä tämä tarkoittaa yrityksille ja yksityiselle sektorille?

Julkisen sektorin tekoälyloikka heijastuu myös yrityksiin. Julkiset hankinnat ja kumppanuudet avaavat markkinoita tekoälypalveluiden tuottajille. Samalla yksityisen sektorin työnantajat joutuvat kilpailemaan samasta osaajapoolista.

Yrityksille tilanne tarjoaa mahdollisuuksia, mutta myös paineita. Ne, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä vastuullisesti, voivat kasvaa. Ne, jotka jäävät odottamaan, saattavat menettää kilpailukykyään. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat selkeitä ohjeita siitä, mistä aloittaa ja miten varmistaa tietoturva. Julkisen sektorin hankinnoista kiinnostuneiden yritysten kannattaa seurata valtionhallinnon tekoälyinvestointiohjelmaa ja valmistautua tarjoamaan ratkaisuja, jotka täyttävät virastojen tiukat vaatimukset.

Milloin kannattaa kääntyä IT-asiantuntijan puoleen?

Tekoälyn hyödyntäminen ei ole itsestäänselvyys. Moni organisaatio tarvitsee apua seuraavissa kysymyksissä:

1. Mihin tekoälyä kannattaa käyttää? Ei kaikkiin prosesseihin tekoäly sovi. Asiantuntija auttaa tunnistamaan oikeat käyttökohteet.
2. Miten data ja tietoturva hoidetaan? Julkisella sektorilla ja yrityksissä täytyy noudattaa tarkkoja sääntöjä.
3. Miten henkilöstöä koulutetaan? Teknologia ei tuo säästöjä, jos ihmiset eivät osaa käyttää sitä.

IT- ja digitalisaatioasiantuntija voi arvioida organisaation tilanteen ja laatia realistisen tiekartan. Tärkeintä on aloittaa konkreettisesta ongelmasta eikä hypetyksestä. Myös kustannus-hyötyanalyysi on tarpeen ennen suuria hankintoja.

Poliittiset linjaukset muuttuvat, mutta teknologian kehitys jatkuu. Siksi on viisasta seurata sekä vaalikeskustelua että käytännön työkaluja. Oikein kohdennettu tekoäly voi sekä parantaa palvelua että vähentää kustannuksia, mutta se vaatii huolellista suunnittelua, koulutusta ja jatkuvaa seurantaa.

Tärkeää: Tämä artikkeli ei ole sijoitussuositus tai virallinen vero-ohje. Tarkista tilanteesi sopiva toimintamalli ammattilaiselta.

Jos tekoäly, digitalisaatio tai julkisen sektorin muutokset koskettavat organisaatiotasi, ota yhteyttä ExpertZoomin IT-asiantuntijaan. Selkeä suunnitelma auttaa erottamaan todelliset mahdollisuudet turhasta hypetuksestä ja varmistamaan, että investoinnit tuottavat toivottua hyötyä.