Shane Doan lähti Maple Leafsiltä henkilöristiriidan takia: milloin työnantaja saa irtisanoa johtohenkilön?

Shane Doan lähti Maple Leafsiltä henkilöristiriidan takia: milloin työnantaja saa irtisanoa johtohenkilön?

Shane Doan ja Toronto Maple Leafs erosivat toukokuussa 2026. Doan toimi seuran erityisneuvonantajana kolme kautta, mutta hänen sopimuksensa purettiin ennen sen luonnollista päättymistä kesäkuussa 2026. Taustalla on tunnettu historiallinen konflikti: seuran uusi GM John Chayka teki jo vuonna 2016 ensimmäisenä toimenaan Arizona Coyotesissa sen, että painosti Doanin pois joukkueesta.

Doan on nyt vapaa agentti johtotehtävissä. Häntä on haastateltua useille seuroille, mukaan lukien Vancouver Canucks, Nashville Predators ja Los Angeles Kings. Mutta Doanin tapaus herättää laajemman kysymyksen: mitä tapahtuu, kun johtohenkilö menettää paikkansa henkilöristiriidan takia?

Henkilöristiriita irtisanomisperusteena: mitä laki sanoo?

Suomen työsopimuslaki on tiukka irtisanomisperusteiden suhteen. Pelkkä henkilöristiriita johtotasolla ei riitä irtisanomisperusteeksi – työnantajalla on oltava asiallinen ja painava syy. Laki erottaa kaksi tilannetta:

Taloudellinen tai tuotannollinen peruste: Seura tai yritys voi perustella johtohenkilön poistamisen rakenteellisilla muutoksilla tai taloudellisilla syillä. Tällöin henkilö on yleensä oikeutettu irtisanomiskorvauksia.

Henkilöön liittyvä peruste: Tässä vaaditaan konkreettisia perusteita – laiminlyöntejä, sopimusrikkomuksia tai selkeää kyvyttömyyttä tehtävien hoitamisessa. Pelkkä "emme tule toimeen" ei riitä.

Chayka-Doan -tapauksessa kyse on selvästi henkilötasoisesta ristiriidasta. Yhdysvalloissa at-will employment -järjestelmä sallii työsuhteen purkamisen lähes ilman perusteluita – Suomessa tämä ei olisi mahdollista ilman asianmukaisia perusteita tai sopimuspohjaista irtisanomislauseketta.

Johtajasopimukset: erityisehdot suojaavat molempia osapuolia

Johtohenkilöiden työsopimuksiin sisällytetään usein ehtoja, joita ei löydy tavallisesta työntekijäsopimuksesta:

• Kultainen kädenpuristus (golden handshake): Ennalta sovittu korvaussumma, joka maksetaan, jos sopimus puretaan ennen määräaikaa työnantajan aloitteesta. Se kompensoi menetetyt tulot ilman riitaa.
• Kilpailukieltoehto: Johtajan irtisanomisen jälkeen häntä voidaan kieltää siirtymästä suoraan kilpailijalle sovituksi ajaksi. Vastineeksi työnantajan on tyypillisesti maksettava korvaus kilpailukiellolta ajalta.
• Koeaikaehto: Johtajapositioissa koeaika on usein 6 kuukautta, jolloin sopimus voidaan purkaa lyhyellä ilmoitusajalla.
• Change-of-control -lauseke: Jos yrityksen tai seuran omistus muuttuu tai avainhenkilö (kuten GM) vaihtuu, johtajalla voi olla oikeus purkaa sopimus itse tai vaatia korvauksia.

Doanin tilanne muistuttaa tyypillistä change-of-control -tilannetta: uusi GM astui taloon ja halusi oman tiiminsä. Hyvä sopimus olisi saattanut taata Doanille korvauksen – ilman sopimuksen tarkkaa sisältöä ei tiedetä, saiko hän korvausta vai ei.

NHL-urheilujohtaminen vs. suomalainen työkulttuuri

NHL-seuroissa johtohenkilöiden vaihtuvuus on nopeaa ja usein poliittista. Doanin tapaus ei ole poikkeus: GM-vaihdosten yhteydessä lähes kaikki avustajat, skautit ja analyytikot vaihdetaan uuden johdon omiin suosikkeihin.

Suomalaisessa jääkiekkoseurassa tai muussa urheiluorganisaatiossa tilanne on erilainen – etenkin, jos seura toimii Suomessa rekisteröitynä yhtiönä. Tällöin sovelletaan suomalaista työsopimuslakia, ja johtohenkilöillä on samat irtisanomissuojat kuin muilla.

Suomessa urheilu- ja media-alan johtajia irtisanotaan silloin tällöin julkisesti suurilla sopimuksilla – mutta vähemmän näkyvästi kuin NHL:ssä. Syynä on osittain lainsäädäntö: suomalaiset työnantajat tietävät, että irtisanominen ilman kunnollisia perusteita johtaa helposti oikeusjuttuun ja kalliisiin korvauksiin.

Urheilu-juridiikka on oma erikoisalansa: se yhdistää työsopimuksen, pelaajasiirrot, kilpailukiellot ja kansainvälisen lainsäädännön. Johtajatason sopimukset vaativat erityistä huomiota juuri siksi, että ne sisältävät ehtoja, joita ei tavallisessa työsopimuksessa näe.

Doanin seuraava askel: miten ammattilainen rakentaa johtajan CV:n?

Doan on 49-vuotias ja teknisesti "eläkkeellä" pelaajana mutta aktiivinen johtotehtävissä. Hän on toiminut skauttina, neuvonantajana ja strategisena avustajana. Hänet palkataan seuraavaan seuraan todennäköisesti henkilökohtaisten kontaktiensa ja pelaajakokemuksensa takia.

Tämä on malliesimerkki niin sanotusta implicit career capital -ajattelusta: Doanin arvo johtajana ei perustu MBA-tutkintoon vaan 21 NHL-kauteen, 1 000+ peliin ja laajaan henkilöverkostoon. Tämä sama logiikka pätee monella alalla: mitä olet tehnyt käytännössä on usein tärkeämpää kuin paperilla lukeva tutkinto.

Suomalaisessa rekrytointikulttuurissa tämä on vielä harvinaisempaa, mutta kasvava trendi. Erityisesti teknologiasektorilla, myynnissä ja johtotehtävissä kokemus ja verkostot korvavat tutkinnon yhä useammin.

Varainhoidon tai urasuunnittelun asiantuntija voi auttaa hahmottamaan, miten rakentaa taloudellisesti turvallinen siirtymä uralta toiselle – erityisesti tilanteessa, jossa yhteistyö päättyy yllättäen.

Suomessa irtisanominen on prosessi, ei hetken päätös

Suomalaisessa työlainsäädännössä työnantajan on noudatettava useita askelia ennen johtohenkilön irtisanomista:

1. Kuulemisvelvoite: Ennen irtisanomista työnantajan on kuultava työntekijää — myös johtajatason henkilöä. Tämä on kirjattu työsopimuslakiin (55/2001).
2. Kirjallinen irtisanomisilmoitus: Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti, ja peruste on ilmoitettava pyydettäessä.
3. Irtisanomisaika: Johtohenkilöllä on sama irtisanomissuoja kuin muilla, ellei sopimuksessa ole toisin sovittu. Lain mukainen minimiaika on 1–6 kuukautta työsuhteen pituuden mukaan.
4. Takaisinottovelvollisuus: Jos sama tehtävä avataan uudelleen 9 kuukauden kuluessa, entisellä johtajalla on etusija paikkaan.

Nämä säännöt pätevät myös jääkiekkoseuroihin, jos ne toimivat suomalaisen lainsäädännön piirissä. Esimerkiksi Liigaseurat ovat työnantajia kuten muutkin yritykset – KHL- tai NHL-seurojen kanssa tilanne on erilainen. Suomalaisessa Liigajoukkueessa uusi GM ei voi vain sanoa "sinä lähdet" ilman prosessia ja asianmukaista korvausta, vaikka NHL:ssä näin voidaan toimia. Tämä on merkittävä ero, joka suojaa suomalaisia ammattilaisurheilun johtajia tehokkaasti.

Mitä tehdä, jos kohtaat vastaavan tilanteen?

Jos johtoasemassa oleva henkilö kohtaa tilanteen, jossa uusi esimies tai omistaja haluaa "omansa" tilalle:

• Tarkista sopimuksesi: Onko siinä korvauslauseke, change-of-control -ehto tai selkeä irtisanomislauseke?
• Pyydä perustelut kirjallisena: Työnantajalla on velvollisuus kertoa perusteet pyydettäessä.
• Älä allekirjoita nopeasti: Vapaaehtoinen eroaminen (irtisanoutuminen itse) voi heikentää oikeuksiasi korvauksiin ja työttömyysturvaan.
• Ota yhteys lakimieheen: Johtajien työsopimuksiin liittyvät riidat ovat monimutkaisia – asiantuntija tietää, mitkä ehdot ovat tavanomaisia ja mitkä poikkeuksellisia.

Expert Zoomin lakimiesasiantuntijat auttavat arvioimaan johtoaseman työsopimuksen ehtoja – ennen allekirjoittamista tai ristiriitatilanteessa.

Lisätietoa Suomen työsopimuksen irtisanomissäännöistä löytyy virallisesta lähteestä: Työsuojeluhallinto – työsopimuksen päättäminen. Sivusto kertoo selkeästi sekä työnantajan että työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista irtisanomistilanteessa.

Shane Doan todennäköisesti löytää uuden paikan johtotehtävissä pian — hän on haastatellut Vancouver Canucksille, Nashvilleen ja Los Angelesille. Mutta hänen tarinansa muistuttaa, että myös huipputason ammattilaiset kohtaavat tilanteita, joissa sopimuksen ehdot ratkaisevat kaiken.

Jääkiekon MM-kisat 2026 alkavat Sveitsissä 15. toukokuuta. Suomen Leijonat on mukana tavoittelemassa mitalia, ja suomalaisfanit seuraavat kaikki NHL-uutiset erityisen tarkasti. Doanin tapaus on hyvä muistutus siitä, että ammattilaisurheilun johtaminen on myös liiketoimintaa – lakeineen, sopimuksineen ja henkilöriskeineen.

Huomio: Tämä artikkeli sisältää yleistä oikeudellista tietoa Suomen työlainsäädännöstä. Se ei korvaa henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa.