SDP:n puoluekokous Tampereella: 3 asiaa, jotka palkansaajan on hyvä tietää oikeuksistaan

SDP pitää 48. puoluekokouksensa Tampereella 23.–25. toukokuuta 2026. Samanaikaisesti Vihreät kokoontuvat Turussa uuden puolueohjelmansa vahvistamiseksi. Puolueiden ohjelmat ja lupaukset herättävät kysymyksen: mitkä suomalaisten oikeudet muuttuvat poliittisten voimasuhteiden mukana — ja mitkä pysyvät lain nojalla muuttumattomina?

Miksi tämä puoluekokous on merkittävä?

SDP:n 48. puoluekokous on tärkeä useasta syystä. Puolue johtaa tällä hetkellä gallupeja: Ylen ja Taloustutkimuksen toukokuun mittauksen mukaan SDP:n kannatus on 23,7 prosenttia, noin kuusi prosenttiyksikköä edellä hallituspuolue Kokoomusta.

Kokoomuksen kannatus on puolestaan laskenut viiden vuoden alhaisimmalle tasolle: 17,6 prosenttia. Pääministeri Petteri Orpon johtama hallituskoalitio on tullut paineisiin Suomen heikon taloustilanteen vuoksi. BKT:n kasvuennuste on tänä vuonna vain 0,6 prosenttia, ja työttömyys on 10,2 prosentissa.

Puoluekokous on siis hetkessä, jolloin oppositiolla on vahva poliittinen momentum. Puoluejohtaja Antti Lindtmanin johtama SDP muotoilee tällä hetkellä agendaansa mahdolliseen seuraavaan hallitusyhteistyöhön. Tämä tarkoittaa muutoksia tarjotuissa lakiuudistuksissa — ja se koskettaa suoraan palkansaajien oikeuksia.

Mitä palkansaajan oikeuksia ei voi poliittisella päätöksellä poistaa?

Puolueiden ohjelmissa lupaillaan paljon: veronkevennyksiä, sosiaaliturvan parannuksia, lomarahoja, irtisanomissuojan parannuksia. Mutta osa palkansaajan oikeuksista on niin perustavanlaatuisia, etteivät ne muutu riippumatta siitä, kuka hallituksessa istuu.

Suomen työlainsäädäntö turvaa palkansaajille minimisuojan, joka ei ole neuvoteltavissa alaspäin edes työsopimuksessa. Näitä ovat muun muassa:

• Minimipalkkasuoja: Vaikka Suomessa ei ole lakisääteistä minimipalkkaa, työehtosopimukset takaavat alakohtaiset vähimmäispalkat, joihin työnantaja on sidottu.
• Vuosiloma: Neljän viikon vuosilomaoikeus on lakisääteinen eikä riipu puoluepolitiikasta.
• Irtisanomissuoja: Työsopimus voidaan irtisanoa vain asianmukaisella syyllä. Tämä periaate on pysyvä.
• Sairausajan palkka: Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa lakisääteiseltä odotusajalta.
• Äitiysvapaa ja perhevapaat: Perhevapaalainsäädäntö uudistui 2022 ja sen mukaiset oikeudet ovat edelleen voimassa.

Nämä oikeudet ovat olemassa riippumatta siitä, onko hallituksessa SDP, Kokoomus tai mikään muu puolue.

Mitä puoluekokouksessa saatettaan päättää — ja mitä se tarkoittaa?

Puolueohjelmat eivät itsessään ole lakeja, mutta ne kuvaavat sen, mihin suuntaan puolue haluaa yhteiskuntaa ohjata, jos se pääsee hallitukseen. SDP:n prioriteeteiksi tiedetään tulevan kokouksen perusteella:

• Irtisanomissuojan vahvistaminen: SDP on arvostellut hallituksen helpotettuja irtisanomisehtoja pienten yritysten kohdalla.
• Työterveyden ja mielenterveyspalveluiden parantaminen: Pitkäaikaissairaus on kasvava työvoimaongelma, johon SDP on luvannut lisäresursseja.
• Lapsilisien korottaminen: Lapsiperheiden ostovoiman tukeminen on SDP:n kärkiteemoja.

Jos SDP nousee hallitukseen seuraavissa vaaleissa ja nämä lupaukset toteutuvat, käytännön muutos näkyisi palkansaajille esimerkiksi parempana irtisanomissuojana ja laajempana työterveyden piirissä olemisena.

Vastaavasti myös kansalaisaloitejärjestelmä antaa tavallisille kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa lainsäädäntöön ilman puoluepolitiikkaa.

Milloin palkansaajan kannattaa hakea juridista apua?

Puolueohjelmien muutokset tapahtuvat vaalikausittain. Mutta yksilön kohdalla ongelmat työsuhteessa eivät odota vaalitulosta. Monella suomalaisella on työsuhteessa epäselviä tilanteita, joihin he eivät hae apua ajoissa.

Asiantuntijan puoleen kannattaa kääntyä, jos:

• Työnantaja irtisanoo tai muuttaa työsuhteen ehtoja ja perusteet epäilyttävät
• Palkanmaksussa on puutteita tai virheitä toistuvasti
• Työsopimus sisältää epäedullisia lausekkeita, joita ei ymmärretä allekirjoitusvaiheessa
• Kiusaaminen tai syrjintä työpaikalla jatkuu eikä sisäiset keinot auta
• Lomataukojen tai ylityökorvauksien kanssa on epäselvyyksiä

Suomessa työsuhdeasioihin erikoistunut asianajaja voi arvioida tilanteen nopeasti — usein jo puhelinkonsultaatiossa selviää, onko asiassa aihetta toimenpiteisiin.

Miten seurata puolueohjelmien muutoksia käytännössä?

Puoluekokoukset tuottavat suuren määrän päätöksiä, mutta tavallisen kansalaisen on vaikea seurata, mitkä niistä toteutuvat ja mitkä jäävät poliittisiksi lupauksiksi. Muutama käytännön vinkki:

• Seuraa puoluekohtaisia budjettiesityksiä — ne kertovat konkreettisemmin kuin ohjelmaasiakirjat siitä, minne rahaa oikeasti aiotaan laittaa.
• Tarkista, mitkä lupaukset vaativat hallitusyhteistyötä — oppositiopuolue ei voi yksipuolisesti muuttaa lakeja, vaan tarvitsee koalitionsa tuekseen.
• Muista, että EU-lainsäädäntö asettaa raamit — osa suomalaisten oikeuksista perustuu EU-direktiiveihin, joita yksittäinen hallitus ei voi poistaa.

Työlait ovat voimassa riippumatta poliittisesta ilmapiiristä

Monet suomalaiset eivät tiedä, millaisia oikeuksia heillä on työsuhteessaan. Tämä johtaa usein siihen, että selviä lainrikkomuksia jätetään haastamatta vain tietämättömyyden vuoksi.

Suomessa työnantajan velvollisuudet ovat laajat. Esimerkiksi:

• Kirjallinen työsopimus on annettava viimeistään kuukauden kuluttua työn aloittamisesta — vaikka suullinen sopimus on periaatteessa pätevä, se altistaa molemmat osapuolet erimielisyyksille.
• Palkanmaksu on tapahduttava ajallaan ja tilityksessä on eriteltävä, mitä on maksettu ja mistä syystä.
• Ylityön teettäminen on sallittua vain tiettyyn vuosittaiseen tuntimäärään, ja ylityöstä on maksettava korotettu palkka.
• Lomautus on sallittua taloudellisista syistä, mutta siihen liittyy tarkat ilmoitusajat ja neuvotteluvelvoite.

Nämä oikeudet pätevät nyt — ennen seuraavia vaaleja ja niiden jälkeen. Lakimiehen konsultaatio voi selvittää tilanteesi nopeasti, jos epäilet, että oikeuksiasi on loukattu.

Myös itsensätyöllistäjät tarvitsevat oikeudellista apua

Yksi SDP:n puoluekokousagendoista on yksinyrittäjien ja itsensätyöllistäjien aseman parantaminen. Tämä on kasvava joukko: Suomessa on noin 200 000 yksinyrittäjää, ja moni heistä toimii harmaalla alueella palkkasuhteen ja yrittäjyyden välissä.

Näille henkilöille oikeudellinen epävarmuus on arkipäivää: milloin alustatalouden keikkatyöntekijä on tosiasiallisesti työsuhteessa? Milloin freelancer on oikeutettu lomapalkkoihin? Näihin kysymyksiin ei usein löydy selkeää vastausta ilman asiantuntijaa.

Oikeusministeriön arviolta jopa kolmasosa epätyypillisissä työsuhteissa olevista ei tunne oikeuksiaan riittävän hyvin. SDP:n puoluekokous ja hallituksen vastaiskut puhuivat molemmat itsensätyöllistäjistä — mutta puhe muuttuu laiksi hitaasti.

Poliittinen peli ei ratkaise arjen ongelmia

SDP:n puoluekokous Tampereella tuo esiin tärkeitä periaatteita: mitä yhteiskuntaa me haluamme rakentaa? Mutta arjen tasolla — työsopimuksen tulkinnassa, palkanmaksun virheessä tai irtisanomisriidassa — oikeusturva ei odota seuraavia vaaleja.

Laki on käytettävissä nyt. Suomen oppositiopuolueiden erilaisista linjoista huolimatta jokaisella suomalaisella palkansaajalla on jo tänään oikeus asianmukaiseen kohteluun työsuhteessaan.

ExpertZoomin lakiasiantuntijat auttavat sinua ymmärtämään työsuhteesi oikeudet ja velvollisuudet — ilman pitkiä jonotusaikoja tai kalliita lakimiehen käyntejä. Kysy asiantuntijalta tänään.

Tämä artikkeli on journalistinen katsaus. Se ei korvaa juridista neuvontaa. Yksittäisissä oikeustapauksissa suositellaan kääntymään lakiasiantuntijan puoleen.