Sofia MäkinenYmpäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala osallistui 12. helmikuuta 2026 Helsingin Salmisaaren pienen modulaarisen reaktorin (SMR) pilottiprojektin perustamistilaisuuteen — Suomen ensimmäiseen SMR-hankkeeseen. Viikko myöhemmin, 25. maaliskuuta, hän vastaanotti selvityksen SMR-reaktorien roolista Suomen energiajärjestelmässä. Mitä ydinvoiman uusi aalto tarkoittaa suomalaisille yrityksille tietotekniikan ja digitaalisen turvallisuuden näkökulmasta?
Mikä on SMR ja miksi se on nyt ajankohtainen?
Pieni modulaarinen reaktori (Small Modular Reactor, SMR) on uuden sukupolven ydinvoimatekniikka, joka tuottaa enintään 300 megawattia sähköä — huomattavasti vähemmän kuin perinteiset ydinvoimalat. SMR-laitokset rakennetaan tehtaalla valmiiksi modulein ja asennetaan paikan päälle, mikä lyhentää rakennusaikaa ja laskee kustannuksia merkittävästi verrattuna suuriin ydinvoimaprojekteihin.
Suomen hallitus on linjannut, että SMR-teknologia on osa Suomen energiariippumattomuusstrategiaa vuoteen 2035 mennessä. Ministeri Multala allekirjoitti maaliskuussa 2026 myös EU:n päästökauppaa koskevan yhteisen asiakirjan kahdeksan jäsenvaltion kanssa, joka vahvistaa ydinvoiman roolin osana vähähiilistä energiajärjestelmää.
Salmisaaren pilottiprojekti on ensimmäinen konkreettinen askel — ja se sijoittuu Helsingin sydämeen, entisen hiilivoimalan tontille. Suomen hallituksen tiedotteen mukaan hanke signaloi Suomen halua asemoitua SMR-teknologian eurooppalaiseksi edelläkävijäksi.
Energiainfrastruktuuri ja IT-turvallisuus: miksi ne liittyvät toisiinsa?
Ydinvoimalat, kuten kaikki modernit energiainfrastruktuurit, ovat yhä enemmän digitaalisen ohjauksen varassa. SCADA-järjestelmät, etävalvonta, älykkäät verkot ja pilvipohjaiset hallintajärjestelmät ovat nyt keskeinen osa energiantuotantoa. Tämä digitalisoituminen on tehokkuusvoitto — mutta se tarkoittaa myös, että kyberhyökkäykset ovat entistä relevantimpi uhka koko energiasektorilla.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan kriittisen infrastruktuurin kyberturvallisuuden vaatimukset tiukentuvat EU:n NIS2-direktiivin myötä. Direktiivi tuli voimaan vuonna 2025 ja laajentaa kyberturvallisuusvelvoitteet koskemaan energiasektoria, kuljetusta, terveydenhuoltoa, vesilaitoksia ja digitaalisten palveluiden tuottajia.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kiihdyttänyt hyökkäyksiä länsimaista kriittistä infrastruktuuria vastaan — mukaan lukien Suomessa. Vuoden 2025 aikana Suojelupoliisi varoitti useaan otteeseen Suomeen kohdistuvista kybertiedusteluhankkeista, joista osa tähtäsi energiasektorin toimijoihin.
Mitä NIS2-direktiivi tarkoittaa suomalaisille pk-yrityksille käytännössä?
NIS2 on EU:n laajin kybersäädös koskaan. Se ei koske pelkästään suuria yrityksiä. Velvoitteet koskevat myös merkittäviä pk-yrityksiä ja etenkin kaikkia yrityksiä, jotka toimivat kriittisen infrastruktuurin arvoketjussa — esimerkiksi energiayhtiöiden alihankkijat, IT-palveluntarjoajat, logistiikkayritykset ja teollisuuden automaatioyritykset.
Konkreettisesti NIS2 edellyttää:
- Riskienhallintapolitiikan dokumentointia ja päivittämistä vähintään vuosittain
- Tietoturvaloukkausten raportointia viranomaisille 24 tunnin kuluessa tapahtumasta
- Toimitusketjun turvallisuuden arviointia — myös alihankkijoiden tietoturvallisuus on nyt oikeudellinen vastuu
- Jatkuvuussuunnittelun järjestämistä merkittävien häiriöiden varalta
- Johdon kouluttamista kyberturvallisuuskysymyksistä — vastuu ei enää ole pelkästään IT-osastolla
Sanktiot laiminlyönneistä ovat merkittäviä: merkittäville toimijoille enintään 10 miljoonaa euroa tai 2 % globaalista liikevaihdosta.
Kolme käytännön askelta yrityksille nyt
Energiasektorin digitalisoituminen ja NIS2:n voimaantulo tarkoittavat, että IT-turvallisuus ei ole enää pelkästään suuren yhtiön huoli. Pientenkin yritysten, jotka toimivat osana laajempaa infrastruktuuria, on tarkistettava oma asemansa.
Askel 1: Selvitä, kuulutko NIS2:n piiriin. Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla on tarkistuslista, jonka avulla yritys voi arvioida, onko se "tärkeä toimija" tai "keskeinen toimija". Epäselvissä tapauksissa IT-juridiikan tai kyberturvallisuuden asiantuntija voi tehdä arvion nopeasti.
Askel 2: Tee tietoturvan nykytila-arvio. Ennen kuin investoit uusiin järjestelmiin, on tärkeää tietää, missä nykytila on. Asiantuntija-auditointi paljastaa avoimet haavoittuvuudet, puuttuvat prosessit ja vaatimustenmukaisuuden aukot.
Askel 3: Päivitä toimitusketjusopimukset. NIS2 edellyttää, että vastaat myös alihankkijoidesi tietoturvasta. Sopimusehdot kannattaa päivittää ennen kuin viranomainen pyytää selvitystä.
Energiamuutoksen kyberturvallisuusvaikutukset: konkreettinen esimerkki
Yksi konkreettinen esimerkki siitä, kuinka energiasektorin digitalisaatio vaikuttaa laajempaan yrityskenttään: Salmisaaren SMR-laitos tarvitsee toimiakseen laajan ekosysteemin toimittajia — rakennusyrityksiä, laitevalmistajia, IT-integraattoreita, huoltopalveluja ja logistiikkatoimijoita. Jokainen näistä yrityksistä liittyy tavalla tai toisella kriittiseen infrastruktuuriin, ja siksi ne kuuluvat NIS2:n soveltamisalaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että pieni insinööriyritys, joka ylläpitää ydinvoimalan jäähdytysjärjestelmän etävalvontaohjelmistoa, on juridisesti velvollinen noudattamaan samoja kyberturvallisuusvaatimuksia kuin isot teleoperaattorit tai sairaalat. Tämä on monelle yritykselle suuri yllätys — ja valmistautumisaika on lyhyt.
Yksi käytännön haaste on se, että monet pk-yritykset eivät tiedä, kuuluvatko ne NIS2:n piiriin. Direktiivi jakaa toimijat kahteen luokkaan: "keskeiset toimijat" (essential entities) ja "tärkeät toimijat" (important entities). Energiasektori kuuluu keskeisiin toimijoihin, mutta myös digitaalisten palveluiden tarjoajat, tietoliikenneyritykset ja tietyt teollisuuden alat on luokiteltu direktiivin piiriin. Suomen kansallinen toteutus direktiivistä on määritelty kyberturvallisuuslaissa, joka tuli voimaan tammikuussa 2025.
Virheiden hinta voi olla korkea: valvontaviranomainen voi määrätä toimijan keskeyttämään palvelunsa, jos kyberturvallisuusvelvoitteita ei ole täytetty — lisäksi sakot ovat merkittäviä. Yhteistoiminnassa IT-asiantuntijan kanssa tehty ennakkoselvitys maksaa murto-osan siitä, mitä puutteellisesta valmistautumisesta voi seurata.
Suomi kyberturvallisuuden edelläkävijänä Euroopassa
Suomi sijoittuu johdonmukaisesti EU:n kärkijoukkoon digitaalisen kyberturvallisuusvalmiuden mittareissa. Kansallinen Kyberturvallisuusstrategia 2026–2030, jonka laadinta on käynnissä, tähtää siihen, että Suomi on maailman kybervakain maa vuoteen 2030 mennessä.
Tässä kontekstissa ministeri Multalan SMR-hanke ja NIS2-velvoitteet eivät ole erillisiä asioita — ne ovat kaksi puolta samasta muutoksesta: Suomi rakentaa sekä fyysistä että digitaalista infrastruktuuria kestäväksi ja turvalliseksi samaan aikaan. Yrityksille se tarkoittaa paitsi velvoitteita, myös mahdollisuuksia: kyberturvallisuusosaaminen on kasvava markkina ja kilpailuetu.
ExpertZoom — nopea reitti asiantuntijaan
IT-tietoturva-asiantuntija voi auttaa yritystä selvittämään, kuuluuko se NIS2:n piiriin, ja jos kuuluu, mitkä konkreettiset toimenpiteet vaaditaan. ExpertZoomin kautta voit konsultoida kyberturvallisuuden tai IT-oikeuden asiantuntijaa ilman pitkää sopimusprosessia — tilannearvio onnistuu usein yhdellä etätapaamisella.
Ydinvoiman SMR-hanke Helsingissä on merkki siitä, että Suomi rakentaa energiatulevaisuuttaan määrätietoisesti. Samaan aikaan digitaalinen infrastruktuuri kaipaa yhtä paljon huomiota kuin fyysinen. Yrityksille se tarkoittaa: on parempi varautua ennen kuin lainsäätäjä pakottaa.
Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseen tiedottamiseen eikä korvaa ammattilaisen IT-turvallisuusarviota tai juridista neuvontaa. Ota yhteyttä asiantuntijaan, jos yrityksesi tarvitsee apua NIS2-vaatimusten täyttämisessä.
