Sofia MäkinenSuomen hallitus poisti datakeskuksilta alennetun sähköverokategorian heinäkuussa 2026, ja vaikutukset näkyvät jo suomalaisessa teknologia-alassa. Google jäädytti Suomeen suunnitellut datakeskushankkeet välittömästi päätöksen jälkeen. Samaan aikaan Gartnerin kesäkuussa 2026 julkaisema raportti osoittaa, että datakeskusten globaali sähkönkulutus kasvaa 26 prosenttia tänä vuonna tekoälyn vetämänä. Suomalaiselle yritykselle tämä tarkoittaa yhtä asiaa: hosting- ja pilvi-infrastruktuurin kustannuslaskelmat on päivitettävä nyt – ja IT-asiantuntija on siihen oikea kumppani.
Mitä Suomessa tapahtui heinäkuussa 2026
Suomen eduskunta päätti vuoden 2026 budjettiratkaisun yhteydessä poistaa datakeskusten nauttiman alennetun sähköverokategorian. Päätöstä on valmisteltu jo vuosia, mutta se kirvoitti laajan keskustelun teknologia-alalla heti julkistuttuaan. Tähän saakka datakeskukset maksoivat sähköveroa teollisuustariffin mukaan, noin 0,06 senttiä kilowattitunnilta. Heinäkuusta 2026 alkaen veroluokka nousi yleiseen tasoon, noin 2,25 senttiin kilowattitunnilta – lähes 40-kertainen muutos yhdellä budjettikirjauksella.
Reaktiot olivat välittömiä ja kansainvälisiä. Google, jolla oli Suomeen suunnitteilla uusi datakeskushanke, ilmoitti hankkeen jäädyttämisestä toistaiseksi. Tämä on merkittävä signaali: Pohjoismaat ovat kilpailleet aggressiivisesti suurten teknologiayhtiöiden datakeskusinvestoinneista viileän ilmaston ja edullisen vihreän sähkön yhdistelmällä. Kun verotus muuttuu yhdessä maassa dramaattisesti, investoinnit hakevat kilpailukykyisempää sijaintia – ja naapurimaat ovat valmiina vastaanottamaan ne.
Lappeenrantaan rakenteilla oleva Polarnode-datakeskus jatkaa etenemistään. Hanke on suunniteltu yhdeksi Euroopan suurimmista – 310 megawatin IT-kapasiteetti – ja rakentaminen aloitettiin keväällä 2026. Sijoittajat seuraavat kuitenkin tarkasti, miten verotusmuutos vaikuttaa hankkeen pitkän aikavälin kannattavuuteen ja laajentamissuunnitelmiin.
Suomen sähkön spot-hinta on ollut heinä-elokuussa 2026 noin 26–27 euroa megawattitunnilta Nord Pool -pörssissä. Kun sähkövero lisätään nyt täysimääräisenä, datakeskusten kustannusrakenne muuttuu olennaisesti. Osa lisäkustannuksista siirtyy väistämättä yrityksille sopimuksia uusittaessa – kyse ei ole siitä, tapahtuuko se, vaan milloin. Ajantasaiset energiahintatiedot löytyvät Tilastokeskuksen energiahintatilaston sivuilta.
Tekoäly, datakeskukset ja kansainvälinen tilanne
Veromuutos sattuu huonoon hetkeen Suomen kilpailuaseman kannalta. Datakeskusten globaali sähkönkulutus kasvaa 26 prosenttia vuonna 2026, Gartner arvioi kesäkuun 2026 raportissaan – yhteensä 132 gigawattia, kun vuoden 2025 taso oli 104 gigawattia. Tekoälyjärjestelmät ovat pääsyy kasvuun: generatiivisten tekoälymallien ajaminen vaatii kymmeniä tai jopa satoja kertoja enemmän laskenta- ja energiakapasiteettia kuin perinteiset palvelintoiminnot.
Pohjoismaat – erityisesti Suomi, Ruotsi ja Norja – ovat houkutelleet datakeskusinvestointeja kahden keskeisen tekijän ansiosta: viileä ilmasto alentaa jäähdytyskustannuksia, ja uusiutuvan energian osuus on korkea. Suomella on tällä hetkellä yli 7,2 gigawattia myönnettyä tuuli- ja aurinkosähkökapasiteettia valmiina rakentamiseen ja yli 64 gigawattia kaavoitus- ja lupavaiheessa. Potentiaali on kiistattoman suuri.
Veromuutos kaventaa Suomen etua erityisesti Ruotsiin verrattuna. Ruotsilla on edelleen suotuisampi datakeskusten verorakenne, ja tämä voi ohjata sekä uudet investoinnit että osan olemassa olevasta kapasiteetista länsinaapuriin. IT-konsulttien mukaan tämä tarkoittaa käytännössä, että suomalaisten yritysten on nyt arvioitava kriittisesti, onko kotimainen konesali edelleen paras valinta – vai avaisiko EU-alueen vaihtoehtojen tarkastelu merkittäviä kustannussäästöjä ilman tietoturvakompromisseja.
Muutoksen taloudellinen vaikutus on konkreettinen: jos datakeskuksen sähkövero muodostaa noin 30 prosenttia operointikuluista ja nousee 40-kertaiseksi, se nostaa kokonaisoperointikustannuksia karkeasti 12–13 prosenttia. Tämä kustannuspaine siirtyy palveluhinnastoihin viimeistään seuraavan sopimuskierroksen yhteydessä. Lue lisää tekoälyn laajemmasta vaikutuksesta yrityselämään: Tekoäly työelämässä 2026 – asiantuntijaopas.
Kenet muutos koskee – kolme yritystyyppiä riskivyöhykkeessä
Kaikki suomalaiset yritykset eivät kohtaa veromuutosta yhtä suoraan tai yhtä nopeasti. IT-asiantuntijoiden mukaan kolme toimijaryhmää on erityisessä riskivyöhykkeessä ja tarvitsee asiantuntija-arvion pikaisimmin:
Suomalaisessa konesalissa isännöidyt yritykset. Jos yrityksesi ERP-järjestelmä, verkkosivusto tai asiakasrekisteri sijaitsee fyysisesti suomalaisessa datakeskuksessa, palveluntarjoajasi sähkölasku kasvaa. Tyypillisesti 25–40 prosenttia datakeskuksen operointikuluista on sähköä. Kun tämä kustannus nousee 40-kertaiseksi sähköverotuksessa, osa lisäkuluista siirtyy asiakkaille sopimuksen päivityksen yhteydessä – joko välittömästi tai viimeistään seuraavaan uusintakierrokseen mennessä. Sopimuksen piilotekstiä kannattaa lukea tarkasti.
Tekoälypalveluja käyttävät ja kehittävät organisaatiot. Tekoäly kuluttaa huomattavasti enemmän sähköä kuin perinteinen tietojenkäsittely. Yksittäinen generatiivinen tekoälykysely voi kuluttaa kymmeniä kertoja enemmän energiaa kuin tavallinen tietokantahaku. Jos yrityksesi on ottamassa käyttöön tai jo käyttää tekoälypalveluja suomalaisesta infrastruktuurista, kustannuslaskelma on syytä tarkistaa kokonaisuudessaan ennen seuraavaa tuotetilausta tai kapasiteettilaajennusta.
Pk-yritykset, joilla on vanhentunut IT-strategia. Monet suomalaiset yritykset solmivat hosting-sopimuksensa 3–5 vuotta sitten, jolloin pilvipalvelujen kansainvälinen vertailu ei ollut yhtä relevanttia. Silloin suomalainen konesali oli useimmiten järkevin vaihtoehto myös hintavertailussa. Nyt tilanne on muuttunut – on oikea hetki tarkistaa, löytyisikö vastaava kapasiteetti kilpailukykyisemmällä hinnalla esimerkiksi AWS:n Frankfurtin, Microsoft Azuren Alankomaiden tai Google Cloudin Tukholman alueelta, joista kaikki täyttävät EU:n tietosuojavaatimukset.
Konkreettinen tilanne: 30 hengen konsulttitoimiston hosting-lasku keväällä 2027
Kuvitellaan esimerkkiyritys: 30 hengen IT-palveluyritys Helsingissä. Yritys käyttää suomalaisessa datakeskuksessa isännöityä pilviympäristöä, johon kuuluvat ERP-järjestelmä, asiakashallintaohjelmisto (CRM), sähköpostipalvelin ja varmuuskopiopalvelu. Kuukausimaksu on vuonna 2024 solmitulla kiinteähintaisella sopimuksella ollut 2 400 euroa. Sopimus päättyy maaliskuussa 2027.
Yrityksen johto ei ole vielä reagoinut sähköverotuksen muutokseen, koska sopimuksen kiinteä hinta on pitänyt laskun ennallaan. Mutta kun sopimus päättyy ja palveluntarjoaja päivittää hinnoittelunsa vastaamaan kasvanutta kustannusrakennettaan, kaksi skenaariota haarautuu selvästi:
Skenaario A – passiivinen lähestymistapa: Uusi tarjous samalta suomalaiselta palveluntarjoajalta tulee todennäköisesti olemaan 3 000–3 360 euroa kuukaudessa, mikä vastaa 25–40 prosentin nousua. Tämä tarkoittaa 7 200–11 520 euron lisäkustannusta vuodessa verrattuna aiempaan sopimukseen. Kolmen vuoden sopimuksessa kumulatiivinen lisäkulu on 21 600–34 560 euroa – ilman merkittävää palvelutason parannusta.
Skenaario B – IT-konsultin tekemä vertailu helmikuussa 2027: IT-asiantuntija kartoittaa vaihtoehdot ennen sopimuksen päättymistä. Vastaava kapasiteetti AWS:n Frankfurtin tai Microsoft Azuren Alankomaat-alueelta löytyy arviolta 1 900–2 200 eurolla kuukaudessa. Migraatiokustannus on kertaluonteinen: tyypillisesti 4 000–8 000 euroa palvelujen siirtoon, testaukseen ja henkilökunnan perehdytykseen. Kolmen vuoden nettosäästö verrattuna skenaarioon A on 12 000–27 000 euroa migraatiokulut vähennettyinä.
Skenaario C – hybridimalli: Kriittinen data ja erittäin matalan latenssin sovellukset jäävät suomalaiseen konesaliin. Vähemmän herkkä data ja tekoälytyökuormat siirretään edullisemmalle EU-alueelle. Tässä mallissa kuukausimaksu saattaa asettua 2 100–2 400 euroon – eli suunnilleen nykytasolle tai hieman sen alle, mutta kapasiteetti kasvaa ja suorituskyky paranee.
Jos yrityksessä lisäksi otetaan käyttöön tekoälypohjainen työkalu – esimerkiksi dokumenttien automaattiluokittelija tai asiakaspalvelubotti – energiankulutus kasvaa edelleen. Oikein valittu EU-alue tarjoaa yhdistelmän edullista hintaa, matalaa latenssia ja GDPR-vaatimustenmukaisuutta. IT-konsultti osaa laskea tämän kokonaistaloudellisesti jo ensiarvion perusteella.
Tärkeä reunaehto kaikissa vaihtoehdoissa: GDPR:n nojalla henkilötietoja sisältävä data on pidettävä EU:n alueella riippumatta siitä, missä EU-maassa datakeskus fyysisesti sijaitsee. Frankfurt, Amsterdam, Dublin ja Tukholma täyttävät tämän vaatimuksen – eli liikkumavaraa on useaan suuntaan ilman tietosuojasta tinkimistä. IT-konsultti arvioi tekniset riskit ja migraation aikataulun; sopimusoikeudelliset kysymykset on syytä tarkistuttaa juristilla ennen siirtopäätöstä.
IT-asiantuntija – neljä konkreettista askelta tänään
IT-alan asiantuntijat suosittelevat suomalaisille yrityksille neljää konkreettista toimenpidettä muutostilanteessa. Useimmille yrityksille pelkkä sopimusten kartoitus ja yhden vertailutarjouksen pyytäminen on jo riittävä lähtökohta, jonka IT-konsultti voi tehdä muutamassa päivässä ilman laajoja resursseja:
1. Sopimusten kartoitus nyt. Listaa kaikki hosting-, pilvipalvelu- ja konesaliostoihin liittyvät sopimukset ja kirjaa niiden tarkat päättymispäivät. Sopimukset, jotka uusiutuvat ennen vuotta 2028, ovat prioriteettilistalla – niihin ehditään reagoida ennen automaattista uusimista kalliimmalla hinnalla. Pelkkä sopimuksen löytäminen ja päättymispäivän kirjaaminen kalenteriin voi säästää tuhansia euroja.
2. IT-infrastruktuurin energiakatsaus. Pyydä IT-konsulttia arvioimaan yrityksesi palvelujen todellinen energiankulutus ja sähkökustannusosuus. Tekoälytyökalujen käyttöönotto viimeisen kahden vuoden aikana on saattanut kasvattaa energiantarvetta huomaamattasi – ja lisäkulut realisoituvat seuraavan sopimuksen hinnoittelussa täysimääräisinä.
3. Pilvipalvelujen benchmarking. Pyydä vähintään kolmen vaihtoehdon hintavertailu: nykyinen palveluntarjoaja uudella hinnalla, yksi kansainvälinen pilvijätti EU-alueella sekä yksi pohjoismainen tai saksalainen erikoistoimija. Hyvä IT-konsultti tuottaa tämän selvityksen viikossa – ja se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti jo ensimmäisenä vuotena.
4. GDPR-tarkistus ja migraatiosuunnitelma. Kaikissa infrastruktuurin siirtohankkeissa on varmistettava henkilötietojen siirron lainmukaisuus ennen palvelujen siirtämistä. IT-konsultti tunnistaa tekniset riskit ja valmistelee migraatioaikataulu; oikeudellisessa epäselvyydessä kannattaa konsultoida myös lakimiestä.
Suomen energiamarkkina ja datakeskusten verotusympäristö muuttuivat heinäkuussa 2026 pysyvästi. Hosting-sopimusten uusiminen ilman vertailua voi tarkoittaa tuhansien eurojen vuosittaista lisäkustannusta, jonka olisi voinut välttää. Monet suomalaiset yritykset huomaavat muutoksen vasta kun lasku on jo noussut – proaktiivinen asiantuntija-arvio tehdään aina edullisemmin ennen kuin sopimus on uusiutunut, kuin sen jälkeen.
Expert Zoomin IT-asiantuntijat auttavat arvioimaan yrityksesi kokonaistilanteen – sopimukset, infrastruktuuri, energiankulutus ja kustannusvaikutus – ja suosittelevat konkreettisia toimenpiteitä yrityskohtaisesti. Paras aika toimia on ennen kuin sopimus on jo uusiutunut automaattisesti kalliimmalla hinnalla.
