YLE Radio Suomi uudistuu – mitä rakennemuutos tarkoittaa työsopimuksellesi?

Yleisradio uudisti Radio Suomen toimintarakennettaan syksyllä 2026. Studio-ohjelmointi siirrettiin Tampereen Radiopajaan, paikallisia uutislähetyksiä laajennettiin 10 alueesta 18 alueeseen, ja sadat mediatyöntekijät ympäri Suomea kohtasivat tilanteen, jossa heidän työnkuvansa muuttuu perusteellisesti – tai katoaa kokonaan. Mutta mitä laki sanoo, kun julkinen työnantaja tekee massiivisen rakennemuutoksen?

Juuri tähän kysymykseen suomalaiset mediatyöntekijät etsivät nyt vastausta – ja asianajajien puhelin soi. Radio Suomen uudistus nostaa esiin kysymyksiä, jotka koskettavat laajasti koko mediakentän ammattilaisia: milloin työnantajan rakennemuutos loukkaa työsuhteen ehtoja, ja miten omat oikeutensa voi turvata käytännössä?

Mikä muuttui Radio Suomessa – ja miksi se koskettaa sinua?

Radio Suomi oli jo vuosikymmeniä jaettu 10 alueelliseen toimipisteeseen, joissa juontajat ja toimittajat tekivät ohjelmaa paikallisesti. Uudistuksessa studiojuontaminen päätettiin tehdä keskitetysti Tampereelta käsin, vaikka paikalliset uutislähetykset laajenevat jopa 18 alueelle.

Käytännössä tämä tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin osa aluejuontajista menetti tutun työnkuvansa tai joutuu harkitsemaan muuttoa satoja kilometrejä etelään. Toiseksi freelancerit, jotka ovat pitkään toimittaneet sisältöä YLElle, voivat kohdata tilanteen, jossa toimeksiannot yhtäkkiä loppuvat uuden tuotantorakenteen myötä.

Muutos heijastaa laajempaa mediamurrosta: kustannustehokkuuden nimissä studio-operaatiot keskitetään, vaikka paikallisuus on julkisen yleisradiotoiminnan ydinlupaus. YLE ei ole ainoa – samanlainen trendi näkyy Ruotsin SVT:ssä, Norjan NRK:ssa ja Tanskan DR:ssä.

Asiantuntijan analyysi: kolme asiaa, jotka jokainen mediatyöntekijä tarvitsee tietää

Suomen työsopimuslaki (TSL) asettaa selkeät reunaehdot rakennemuutoksille. Tässä kolme asiaa, joita asianajaja korostaa ennen yt-neuvotteluja.

1. Pelkkä "muutos" ei ole irtisanomisperuste.

Työnantajan täytyy osoittaa todellinen ja asiallinen taloudellinen tai tuotannollinen syy. YLEn tapauksessa budjettileikkaukset – viime vuosina yhtiöltä on leikattu pulleasti – voivat muodostaa perustellun syyn. Silti jokainen yksittäinen tapaus on arvioitava erikseen: pelkkä "rationalisointi" tai "uudelleenjärjestely" ei riitä ilman konkreettisia taloudellisia perusteita.

2. Yhteistoimintaneuvottelut ovat pakollisia – ja niissä on sääntöjä.

Jos YLE suunnittelee vähintään 10 henkilön irtisanomista, lomauttamista tai merkittävää osa-aikaistamista, laki velvoittaa käymään yt-neuvottelut. Neuvotteluaika on vähintään kuusi viikkoa. Jos kohteena on alle 10 henkilöä, riittää 14 päivää. Yt-neuvottelut eivät ole muodollisuus – ne ovat velvoittava prosessi, jossa sinulla on oikeus esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja.

3. Siirtovaatimuksen kohtuullisuus arvioidaan tapauskohtaisesti.

Jos työnantaja tarjoaa uutta tehtävää toisella paikkakunnalla, sen on oltava kohtuullinen. "Kohtuullisuus" on lakitermi, jonka sisältö riippuu muun muassa matkan pituudesta, perhetilanteesta, asumiskuluista ja työsopimuksen alkuperäisestä sisällöstä. Tampereelle muuttaminen Oulusta voi hyvin olla kohtuuton vaatimus – mutta se pitää arvioida yksilöllisesti.

Tämä artikkeli tarjoaa yleistä tietoa eikä se ole oikeudellista neuvontaa. Yksittäiseen tilanteeseen soveltuvan oikeudellisen arvion saat vain asiantuntijalta.

Konkreettinen tapaus: Pirita Rovaniemeltä ja 200 000 euron kysymys

Kuvitellaan tilanne, joka on juuri nyt täysin realistinen tuhansille YLEn pitkäaikaisille työntekijöille.

Pirita on 44-vuotias radiotoimittaja, joka on työskennellyt YLE Radio Suomen Rovaniemen toimituksessa 18 vuotta. Hänen työnkuvansa sisältää aamulähetyksiä, alueuutisia ja viikonloppuohjelmia. Hän omistaa asunnon Rovaniemellä, lapset käyvät paikallista koulua ja puoliso työskentelee kaupungin palveluksessa.

Syyskuussa 2026 YLE ilmoittaa, että Rovaniemen paikallislähetykset jatkuvat, mutta studio-ohjelmointi siirretään Tampereelle. Piritan nykyinen aamujuontajan rooli lakkaa. YLE tarjoaa hänelle uutta toimittajan tehtävää – Tampereelta käsin, pysyvällä muutolla.

Mitä tämä tarkoittaa euroissa ja oikeuksissa?

• Irtisanomisaika: 18 vuoden työsuhteessa irtisanomisaika on lain mukaan 6 kuukautta. Tämä tarkoittaa 6 kuukauden palkan säilymistä, vaikka YLE päättäisi työsuhteen.
• Tampereen tarjouksen kohtuullisuus: 800 kilometrin muutto, asunnon myynti, puolison työnvaihto ja lasten koulupaikan menetys muodostavat yhdessä erittäin vahvan argumentin kohtuuttomuudesta. Asianajaja voi auttaa kirjaamaan nämä seikat muistiin ennen yt-neuvotteluja.
• Irtisanomiskorvaus: Jos YLE irtisanoo Piritan tuotannollisin ja taloudellisin perustein, Piritan on mahdollista neuvotella irtisanomiskorvausta. 18 vuoden palvelusajalla korvaukset voivat liikkua 3–6 kuukauden palkan alueella riippuen neuvottelujen kulusta. Piritan kuukausipalkka 3 500 euroa tarkoittaisi 10 500–21 000 euron korvaussummaa.
• Piilotyösuhde, jos kyseessä olisi freelancer: Jos Pirita olisi toiminut freelancerina mutta tosiasiallisesti työsuhteen tapaan – säännöllisesti, YLEn johdon alaisena – hänellä voisi olla oikeus vaatia työsuhde-etuja jälkikäteen. Tällaiset "piilotyösuhteet" ovat Suomessa yleinen oikeudellinen ongelma mediakentällä.

Asianajajan konsultaatio ennen yt-neuvottelujen alkamista on investointi, joka voi tuottaa kymmeniä tuhansia euroja lisää neuvottelutuloksessa.

Freelancerit eri asemassa – mutta eivät ilman suojaa

Merkittävä osa Radio Suomen juttujen ja ohjelmien tekijöistä on freelancereita. Heidän asemansa muutoksessa poikkeaa olennaisesti työsuhteessa olevista – mutta se ei tarkoita, että he ovat täysin ilman suojaa.

Freelancerilla ei ole TSL:n mukaista irtisanomissuojaa. Jos YLE lopettaa toimeksiannot, se ei automaattisesti edellytä yt-neuvotteluja eikä maksa irtisanomiskorvausta. Tästä huolimatta freelancerilla voi olla oikeuksia kahdesta syystä.

Ensinnäkin, jos toimeksiantosuhde on jatkunut pitkään ja on käytännössä työsuhteen kaltainen – kiinteä palkkio, YLEn johdon alaisuus, säännölliset velvoitteet, ei muita asiakkaita – kyseessä voi olla piilotyösuhde. Suomen käräjäoikeudet ovat useissa tapauksissa katsoneet pitkäaikaisen freelancerin tosiasiallisesti työsuhteessa olevaksi. Tällaisessa tapauksessa hänellä voi olla oikeus vaatia työsuhde-etuja, kuten irtisanomiskorvausta tai eläkekertymää, takautuvasti useamman vuoden ajalta.

Toiseksi, jos freelancerilla on kirjallinen toimeksiantosopimus, jossa on sovittu tietystä toimeksiantomäärästä tai kestosta, sopimuksen ennenaikainen päättäminen voi oikeuttaa sopimusrikkomuskorvaukseen.

Käytännön esimerkki: Mikko on toimittanut YLElle kuukausittain kolme radiodokumenttia jo 11 vuoden ajan. Hänellä ei ole kirjallista työsopimusta, mutta YLEn tuottaja on ohjannut hänen työtään, määritellyt teemat ja vaatinut muutoksia toimituksen ohjeiden mukaisesti. Jos YLE nyt lopettaa toimeksiannot yhtäkkiä, Mikolla voi olla perusteltu syy selvittää asemansa – onko hänellä todellisuudessa piilotyösuhde? Asianajajan arvio tällaisessa tilanteessa kestää yleensä 1–2 tuntia konsultaatiota ja voi paljastaa merkittäviä oikeuksia.

Yt-prosessin aikataulu – mitä tapahtuu ja milloin?

Yhteistoimintaneuvottelut seuraavat laissa säädettyä aikataulua. Ymmärtämällä prosessin vaiheet voit toimia oikea-aikaisesti.

Neuvotteluilmoitus: Työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys ennen neuvottelujen alkua. Ilmoituksessa on kerrottava neuvottelujen syyt, laajuus ja aikataulu.

Neuvotteluaika: Vähintään 6 viikkoa, jos irtisanotaan 10 tai enemmän ihmisiä. Tänä aikana sinulla on oikeus esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja, kuten osa-aikaistamista, etätyöjärjestelyjä tai uudelleenkoulutusta.

Irtisanomisaika alkaa vasta neuvotteluajan jälkeen: Tämä on usein väärinymmärretty seikka. Neuvotteluaika ei kulu irtisanomisajan sisällä – ne ovat peräkkäisiä jaksoja. Käytännössä prosessi voi kestää yli neljä kuukautta ensimmäisestä ilmoituksesta siihen, kun työsuhde päättyy.

Työllistymisohjelma: Yli 10 vuotta palvelleella on oikeus työllistymisohjelman mukaisen ajan palkkaan, jonka pituus riippuu työsuhteen kestosta. YLEn kaltaisessa suuressa organisaatiossa nämä ehdot ovat yleensä neuvoteltavissa paremmiksi kuin laissa säädetty minimi.

Mitä kannattaa tehdä heti?

Rakennemuutos on usein nopea: ensin tulee ilmoitus, sitten yt-neuvottelut, ja viikkojen sisällä on tehtävä päätöksiä, jotka vaikuttavat vuosien tuloihin. Siksi ennakointi on ratkaisevaa.

Tee nämä asiat ennen kuin yt-prosessi käynnistyy:

1. Lue työsopimuksesi huolellisesti – erityisesti maantieteelliset rajaukset, toimenkuvaus ja irtisanomisajat
2. Kerää dokumentaatio työsuhteesi pituudesta, palkkatasosta ja työnkuvasi muutoksista viime vuosilta
3. Ota yhteyttä Journalistiliittoon tai Media- ja viestintäalan ammattiliittoon – heillä on lakimiehiä jäsenten tueksi
4. Pyydä yksilöllistä konsultaatiota asianajajalta ennen yt-neuvotteluja, ei niiden jälkeen – jälkeen on liian myöhäistä vaikuttaa prosessiin
5. Arvioi tarjotun vaihtoehtoisen tehtävän kohtuullisuus ennen vastaamista

Erityisen tärkeää on arvioida, onko tarjottu vaihtoehtoinen tehtävä todella kohtuullinen. Tämä arvio kannattaa tehdä asiantuntijan kanssa, sillä hyväksyminen voidaan tulkita työsuhteen muutokseksi, joka sulkee oven myöhemmiltä vaatimuksilta.

YLEn muutos osana mediamurrosta: mitä asiantuntijat sanovat

Radio Suomen uudistus on oire laajemmasta trendistä. Eurooppalaiset julkiset yleisradiot kohtaavat yhtä aikaa kaksi painetta: budjettileikkaukset ja digitaalisen siirtymän. Vastaus on usein sama: keskittäminen.

Mediatyöntekijöiden oikeudellinen suoja tässä murroksessa vaihtelee maittain. Suomessa suoja on suhteellisen vahva – yt-neuvottelut, irtisanomisajat ja korvausperiaatteet ovat laissa selkeästi. Silti oikeuksien toteutuminen vaatii, että ne osataan vaatia.

Yksi keskeinen sudenkuoppa on niin sanottu hiljainen hyväksyntä: jos et reagoi riittävän nopeasti muuttuneisiin työskentelyehtoihin, voidaan jälkikäteen katsoa, että olet hyväksynyt ne. Siksi asianajajan konsultaatio heti muutosilmoituksen jälkeen – ei kuukausia myöhemmin – on ratkaisevaa.

Suomessa toimii useita mediatyöntekijöihin erikoistuneita lakitoimistoja, jotka tuntevat journalistialan erityispiirteet, kuten toimitusehtosopimukset ja YLEn sisäiset käytännöt. Tällaisen erikoisosaamisen löytäminen voi olla kriittinen ero muutamien tuhansien ja kymmeniä tuhansia eurojen korvauksen välillä.

YLEn muutos koskettaa juuri nyt satoja ihmisiä suoraan. Välillisesti se koskettaa kaikkia mediatyöntekijöitä, joiden toimialalla samanlainen rakenneuudistus on vasta tulossa. Nyt on hyvä hetki tutustua oikeuksiinsa – ei sitten, kun muutos kolahtaa ovelle.