Suomen puolustusvoimien Northern Star 26 -harjoitus alkaa 18. toukokuuta 2026 ja kestää 30. toukokuuta saakka. Kainuun prikaatin johtama harjoitus on yksi vuoden suurimmista sotaharjoituksista Suomessa, ja se kutsuu yhteen tuhansia reserviläisiä eri puolilta maata. Harjoituksessa testataan laajaa monikansallista yhteistoimintaa, ja siihen osallistuu myös NATO-liittolaisten henkilöstöä. Samaan aikaan Suomi uudistaa ilmapuolustustaan 64:llä F-35-hävittäjällä ja kasvattaa puolustusmenoja — merkki siitä, että reserviläisten panos on strategisempi kuin koskaan aiemmin.
Tätä taustaa vasten on tärkeää muistuttaa: sekä reserviläisillä että heidän työnantajillaan on lakisääteisiä oikeuksia ja velvollisuuksia, joita ei aina tunneta riittävän hyvin. Oikeuksien tuntemattomuus voi johtaa ristiriitoihin, jotka olisi helposti voitu välttää.
Reserviläisen oikeudet harjoitusaikana: laki suojaa sinua
Suomen asevelvollisuuslaki on selkeä: reserviläinen on velvollinen osallistumaan kutsuttuihin harjoituksiin, ja työnantaja ei voi estää osallistumista eikä irtisanoa tai lomauttaa reserviläistä harjoitukseen osallistumisen takia.
Konkreettisesti tämä tarkoittaa:
- Työnantaja ei voi kieltää harjoitukseen osallistumista — poissaolo on lakisääteinen oikeus
- Harjoituksen aikainen palkkaus maksetaan puolustusvoimien toimesta (reserviläispalkka + päivärahat), ei työnantajan toimesta. Jotkin työnantajat maksavat oma-aloitteisesti täydentävän korvauksen, mutta tähän ei ole lakisääteistä velvoitetta.
- Irtisanomissuoja: työnantaja ei saa irtisanoa, lomauttaa tai asettaa epäedullisempaan asemaan reserviläistä pelkästään harjoitukseen osallistumisen perusteella
- Vuosilomaoikeus ei vähene harjoitusajalta
Mitä reserviläinen saa harjoituksessa?
Puolustusvoimat maksaa reserviläiselle harjoituksen aikana:
- Reserviläispalkan, jonka suuruus riippuu sotilasarvosta ja harjoituksen luonteesta. Vuonna 2026 reserviläispalkat vaihtelevat noin 60–120 euron välillä päivässä.
- Päivärahan korvaamaan lisäkuluja
- Matkakustannusten korvauksen kotoa harjoituspaikalle ja takaisin
Lisäksi puolustusvoimat vastaa harjoituksessa sattuneista tapaturmista sekä majoituksesta ja ruokailusta harjoituksen aikana.
Harjoituksen lykkääminen: milloin se on mahdollista?
Reserviläinen voi pyytää lykkäystä harjoitukseen osallistumiselle, mutta syyn täytyy olla perusteltu. Hyväksyttyjä syitä ovat esimerkiksi:
- Vakava sairaus tai tapaturma, joka estää harjoitteluun osallistumisen
- Lähiomaisen hoitotilanne, joka vaatii läsnäoloa
- Välttämätön elinkeinon harjoittaminen, jota ei voi siirtää (esim. sadonkorjuu maatilayrittäjällä)
- Tutkintoon johtava tentti tai muu välttämätön opiskelu
Lykkäysanomus tehdään kirjallisesti ja perustellusti, ja se on jätettävä hyvissä ajoin ennen harjoituksen alkua. Hakemus ei automaattisesti johda lykkäykseen — päätösvalta on puolustusvoimilla. Lykkäys myönnetään vain poikkeuksellisissa tilanteissa, ja se tarkoittaa yleensä harjoituksen siirtämistä seuraavalle sopivalle ajanjaksolle, ei harjoituksesta vapauttamista kokonaan. Velvollisuus pysyy voimassa.
Työnantajan velvollisuudet: mitä on osattava?
Työnantajan on myönnettävä harjoitukseen kutsutun reserviläisen poissaolo töistä harjoituksen ajaksi. Tämä koskee kaikkia työsuhteen muotoja: kokopäiväisiä, osa-aikaisia ja määräaikaisia.
Miten tämä käytännössä toimii:
- Reserviläinen ilmoittaa työnantajalle saatuaan kutsun harjoitukseen — yleensä useita viikkoja etukäteen
- Työnantaja varautuu sijaiseen tai töiden uudelleenjärjestelyyn
- Harjoituksen aikana työnantaja ei maksa palkkaa (ellei työsopimuksessa tai TES:ssä ole toisin sovittu)
- Harjoituksen jälkeen reserviläinen palaa samaan tai vastaavaan tehtävään
Jos työnantaja kieltäytyy, se voi syyllistyä työsyrjintään ja rikkoa asevelvollisuuslakia. Sanktiot voivat olla merkittäviä — jopa rikosoikeudellisia seuraamuksia. Lain rikkominen voi johtaa myös siviilioikeudellisiin vahingonkorvausvaateisiin, jos reserviläiselle aiheutuu taloudellista haittaa epälaillisen kohtelun seurauksena. Tietämättömyys laista ei vapauta vastuusta — työnantajan on tunnettava velvollisuutensa.
Ongelmatilanteet: milloin tarvitaan asiantuntija?
Useimmat reserviläiset käyvät harjoituksissa ongelmitta. Mutta joissain tapauksissa tilanne mutkistuu:
Työnantaja kieltäytyy vapauttamasta: Vaikka laki on selkeä, jotkut työnantajat — erityisesti pienet yritykset — eivät tunne asevelvollisuuslain vaatimuksia tai suhtautuvat kielteisesti. Tässä tilanteessa asianajaja voi kirjeen tai neuvottelun kautta ratkaista tilanteen ennen kuin se etenee viralliseksi riidaksi.
Epäedullinen kohtelu harjoituksen jälkeen: Jos reserviläinen palaa ja huomaa, että hänet on siirretty huonompaan tehtävään, ohitettu ylennyslistalla tai ettei häntä kutsuta takaisin samoihin keikkoihin, tämä saattaa olla syrjintää. Dokumentaatio on tässä tärkeää.
Yrittäjä tai freelancer: Itsenäisellä ammatinharjoittajalla ei ole työnantajaa, mutta elinkeinonlupa- ja sopimusoikeudelliset kysymykset harjoitusajalta voivat vaatia juridista neuvontaa, erityisesti jos asiakassopimuksiin sisältyy sakkoklausuuleja.
Kuten Karjalan prikaatin harjoituksessa reserviläisten työnantajaoikeuksien yhteydessä on todettu, kysymykset oikeuksista nousevat esille nimenomaan suurten harjoitusten aikana.
Kertausharjoituskäytäntöjen muutokset 2026
Suomen puolustusvoimat on viime vuosina lisännyt kertausharjoitusten määrää merkittävästi. Aiemmin monet reserviläiset saattoivat käydä harjoituksissa vain harvoin — nyt aikataulu voi tiivistyä, erityisesti erityistaitoja omaavien reserviläisten kohdalla.
Tämä asettaa uusia vaatimuksia sekä reserviläisille että heidän työnantajilleen:
- Pitkäaikainen suunnittelu on välttämätöntä: harjoituskutsu tulee yleensä 2–4 kuukautta etukäteen, mikä antaa mahdollisuuden työn uudelleenjärjestelyyn
- Erikoisosaajia voidaan kutsua tiheämmin: IT-asiantuntijat, lääkärit, juristit ja muut erityisammattilaiset voivat saada kutsun useammin kuin muut
- Työnantajien on varauduttava poissaoloihin osana vuosisuunnittelua — tämä on tullut osaksi normaalia henkilöstöhallintoa Nato-Suomessa
Asevelvollisuus ja Suomen turvallisuuspolitiikka 2026
Northern Star 26 on osa laajempaa puolustusvalmiuden kehittämistä. Suomi on NATO:n jäsenenä sitonut puolustusmenonsa 2,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta — yhtenä korkeimmista prosenteista koko liitossa. F-35-hävittäjäohjelma, jonka puitteissa Suomi hankkii 64 uutta hävittäjää vuoteen 2030 mennessä, on osa tätä laajaa strategista panostusta. Tämä tarkoittaa, että harjoitusten laajuus ja tiheys kasvaa tulevina vuosina.
Jokaisella suomalaisella reserviläisellä on paitsi velvollisuus myös oikeus ymmärtää oma asemansa tässä kokonaisuudessa — niin laillinen kuin taloudellinen. Noin 22 000 suomalaista suorittaa asevelvollisuutensa vuosittain, ja reservissä on yli 280 000 henkilöä, joita voidaan kutsua harjoituksiin. Tämä tarkoittaa, että reserviläisoikeuksien tuntemus on kansallisesti tärkeää — niin yksilön kuin työnantajan näkökulmasta.
Työsopimukset ja harjoituslausekkeet
Yhä useammat työnantajat lisäävät työsopimuksiin tai toimintaohjeisiin kirjalliset käytännöt kertausharjoitusten varalle. Hyvä käytäntö on:
- Sopia etukäteen, miten harjoitusilmoituksesta kommunikoidaan
- Kirjata, maksaako työnantaja palkkaeron harjoituksen ajalta
- Sopia sijaistamisjärjestelyt ja vastuualueet etukäteen kirjallisesti
Jos yrityksessäsi ei ole selkeitä käytäntöjä reserviläisten harjoitusten varalle, nyt on hyvä aika luoda ne — ennen kuin tilanne tulee eteen äkillisesti. Proaktiivinen suunnittelu ehkäisee konfliktitilanteita ja osoittaa henkilöstölle, että työnantaja arvostaa heidän kansallista palvelustaan.
ExpertZoomin asianajajat voivat auttaa sinua selvittämään oikeutesi ja velvollisuutesi reserviläisenä tai työnantajana, erityisesti jos tilanne on kiistanalainen tai poikkeuksellinen. Lyhyt konsultaatio verkossa voi estää pitkän ja kalliin riidan. Sekä yksityishenkilöt että yritykset voivat hyötyä selkeästä oikeudellisesta neuvonnasta ennen ongelmien syntymistä.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Yksittäistapauksessa ota aina yhteyttä asiantuntijaan.
