113 000 punkinhavaintoa Suomessa: lääkäri kertoo, milloin puremaan on saatava hoitoa

Ixodes ricinus -punkki heinikossa — suomalainen puutiaisaivokuumeen ja borrelioosinen kantaja

Photo : Diego Delso / Wikimedia

4 minuutin luku 26. toukokuuta 2026

Punkkilive-palveluun on rekisteröity tänä keväänä jo yli 113 000 punkinhavaintoa Suomessa — ja sesonki on vasta aluillaan. Samaan aikaan THL laajensi puutiaisaivokuumerokotuksen kansallista ohjelmaa kahdeksalle uudelle riskialueelle tammikuussa 2026. Punkit ovat vakava terveyskysymys, ja asiantuntijat muistuttavat: oikea-aikainen toiminta pureman jälkeen voi estää vakavan sairauden kehittymisen.

Punkkiluvut ennätyksessä — miksi juuri nyt?

Ilmastonmuutos on laajentanut punkkien elinympäristöä pohjoiseen ja itään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on seurannut kehitystä vuosia, ja trendi on selvä: puutiaisaivokuumetapauksia kirjattiin seurantajaksolla lokakuu 2024 – syyskuu 2025 yhteensä 228 kappaletta, mikä ylittää edellisen seurantajakson 201 tapausta. Tänä vuonna pelkästään viimeisten 30 päivän aikana on raportoitu yli 71 000 punkinhavaintoa Punkkilive-kansalaisseurantaan, ja viimeisen viikon sisällä lähes 18 300 havaintoa.

Punkit ovat kaikkialla, missä on vihreää kasvillisuutta — puistoissa, rannoilla, metsäpoluilla ja pihoilla. Ilmastonlämpeneminen pidentää punkkikautta ja siirtää riskialueita entistä pohjoisemmaksi: enää ei riitä varovaisuus vain rannikolla tai saaristossa.

Kaksi eri uhkaa yhdessä puraisessa

Punkit voivat siirtää ihmiseen kahta eri tautia, joilla on eri mekanismit ja eri torjuntakeinot.

Borrelioosi eli Lymen tauti on Suomen yleisin punkin välittämä bakteeri-infektio. Sitä sairastaa arviolta 3 000–4 000 suomalaista vuosittain. Noin 20–25 prosenttia punkeista kantaa Borrelia-bakteeria. Hyvä uutinen: bakteeri siirtyy yleensä vasta, kun punkki on ollut kiinnittyneenä noin 24 tuntia — nopea poistaminen siis suojaa tehokkaasti. Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta, mutta lääketieteellinen hoitotutkimus on edennyt: kandidaattirokote on loppuvaiheessa kliinisissä kokeissa, ja tulokset odotetaan vuoden 2026 aikana. Mahdollinen markkinoille tulo on arviolta 2027.

Puutiaisaivokuume (TBE) on viruksen aiheuttama aivotulehdus, joka tarttuu heti puraisun yhteydessä — odottaminen ei tässä tapauksessa auta. TBE-virusta kantaa noin 1–2 prosenttia punkeista riskialueilla. Korkein ilmaantuvuus on Kustavi (75,2/100 000 asukasta), Parainen (48,4/100 000) ja Ahvenanmaa (35,7/100 000). Tautia vastaan on rokote, joka suojaa noin 90 prosenttia rokotutetuista.

TBE-rokotusohjelma laajeni tammikuussa 2026

THL lisäsi tammikuussa 2026 kahdeksan uutta aluetta kansalliseen, ilmaiseen TBE-rokotusohjelmaan. Uusia alueita ovat muun muassa Hanko Lappohja, Helsinki Länsi-Herttoniemi, Kirkkonummi, Kemiönsaari, Kuopio Saarijärvi, Oulu Kaakkuri, Pyhäranta ja Raasepori. Lisäksi useita alueita on liitetty omakustanteisen suositusrokotuksen piiriin Helsingin seudulla, Limingassa, Pyhäjoella ja Raahessa.

THL:n ylilääkäri totesi tiedotteessaan: "Rokote on sitä tarpeellisempi, mitä enemmän liikkuu luonnossa ja ulkona sulana aikana."

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kehotti maaliskuussa 2026 asukkaita hankkimaan suojan ajoissa: "Aloita rokotukset hyvissä ajoin keväällä, jotta sinulla on riittävä suoja kesäksi mennessä." Täysi suoja edellyttää kolmea rokoteannosta. Jos olet jo saanut kaksi annosta, muista kolmas tehosteannos ennen kesää.

Kuinka suojautua punkeista ulkoillessa?

Ennaltaehkäisy on paras lääke. Asiantuntijat suosittelevat seuraavia toimenpiteitä:

  • Pukeudu suojaavasti: vaaleansävyiset, pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet auttavat havaitsemaan punkit ajoissa
  • Käytä hyttysmyrkkyä: DEET-pohjaiset aineet torjuvat tehokkaasti punkkeja — levitä ihoon ja vaatteisiin
  • Pysy poluilla: vältä korkeaa heinikkoa, pensaiden sivuamista ja tiheikköjä, joihin punkit kiipeävät odottamaan
  • Tarkista koko keho ulkoilun jälkeen: punkit hakeutuvat usein lämpimille ja kosteille alueille — polvitaipeet, kainalot, niska, hiusraja ja varpaanvälit
  • Tarkista myös lemmikki: koirat kantavat usein punkkeja kotiin — lue lisää koiran kevätterveydestä ja punkkisuojasta

Kuinka toimia punkin pureman jälkeen?

Nopeus ratkaisee. Jos löydät punkin iholtasi:

  1. Poista punkki välittömästi — käytä punkinpoistajaa tai pinsettejä ja vedä suoraan ylöspäin, älä kierry tai purista
  2. Puhdista pistokohta — pese saippualla ja vedellä tai desinfioi
  3. Kirjaa päivämäärä ja pureman sijainti — tärkeää mahdollista seurantaa varten
  4. Tarkkaile pistokohtaa 30 päivän ajan — punoittava rengas tai laajenevan punainen alue on merkki mahdollisesta borrelioosiosta

Älä yritä polttaa tai voitella punkkia kiinnioloaikana — se lisää tartuntariskiä.

Milloin lääkäriin on ehdottomasti mentävä?

Asiantuntija-arvio kannattaa hakea seuraavissa tilanteissa:

Heti tai saman päivän aikana, jos:

  • et saa punkkia irti kokonaisena
  • epäilet, että punkki on ollut kiinni yli 24 tuntia
  • osa punkista jäi ihoon

1–30 päivän sisällä pureman jälkeen, jos ilmaantuu:

  • Erythema migrans — punkin pureman ympärille kehittyvä laajenevan punainen rengas (tyypillinen borrelioosin oire, vaatii antibioottikuurin)
  • Kuume, päänsärky, niveloireet tai epätavallinen väsymys ilman muuta syytä
  • Lihasheikkous, tuntohäiriöt tai neurologiset oireet

Puutiaisaivokuumeen oireet tulevat yleensä kahdessa aallossa: ensin flunssamainen vaihe 1–2 viikon kuluttua puraisusta, sitten mahdollinen vakavampi neurologinen vaihe. Mikäli oireet etenevät, hae hoitoa välittömästi.

THL muistuttaa: borrelioosi hoidetaan tehokkaasti antibiooteilla varhaisvaiheessa, mutta hoitamattomana se voi johtaa kroonisiin nivel- ja hermosto-oireisiin. Varhain aloitettu hoito on avain hyvään toipumiseen.

Punkkikauden pituus ja riskialueet Suomessa

Punkkikausi kestää Suomessa huhtikuusta marraskuuhun, mutta vilkkain aika on toukokuun alusta elokuun loppuun. Riskialueet ovat perinteisesti olleet rannikkoseutu ja saaristo, mutta punkki (Ixodes ricinus) on levittäytynyt yhä laajemmalle. Myös sisämaassa on nykyisin alueita, joilta löytyy runsaasti punkkeja.

Punkkilive-seuranta kattaa koko Suomen ja antaa reaaliaikaisen kuvan tilanteesta: se auttaa arvioimaan, kuinka aktiivinen punkki on lähialueellasi juuri tänä hetkenä. Palvelu on Turun yliopiston ja Pfizerin yhteinen, ja se perustuu kansalaisten itse tekemiin havaintoilmoituksiin.

Asiantuntijalääkäri auttaa epäselvissä tilanteissa

Punkin puremaan liittyvät oireet voivat olla moninaisia ja helposti muihin sairauksiin sekoittuvia. Monet suomalaiset viivyttävät hoitoon hakeutumista, koska oireet tuntuvat aluksi lievilta tai epäspesifeiltä.

Jos oireesi jatkuvat tai epäilet tartuntaa mutta et saa lääkäriaikaa nopeasti, voit konsultoida lääkäriä verkossa ExpertZoomin kautta — saat asiantuntija-arvion ilman pitkää jonottamista. Infektiolääkäri tai yleislääkäri osaa arvioida tartuntariskin ja ohjata oikean hoidon piiriin myös silloin, kun tilanne on epäselvä.

Erityisesti lapsiperheissä, joissa lapset liikkuvat paljon nurmikolla ja metsässä, kannattaa tarkistaa koko perheen punkkisuoja. Lapset ovat usein vähemmän tarkkoja ihon tarkkailussa pureman jälkeen, ja puutiainen on niin pieni — nuorena nymfivaiheessa vain noin 1–2 mm — että se voi jäädä helposti huomaamatta. Vanhemman säännöllinen tarkastus on siten tärkeä osa kesäturvallisuutta.

Älä odota oireiden pahenemista. Punkkikausi on parhaimmillaan toukokuusta elokuuhun — juuri nyt on oikea aika toimia ja varmistaa, että oma ja perheen suoja on kunnossa.

Lääketieteellinen huomio: Tämä artikkeli on yleistä terveysinformaatiota eikä korvaa lääkärin arviota. Ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos sinulla on oireita punkin pureman jälkeen.

Edut

Nopeita ja tarkkoja vastauksia kaikkiin kysymyksiisi ja avunpyyntöihisi yli 200 kategoriassa.

Tuhannet käyttäjät ovat antaneet arvosanan 4,9/5 avustajiemme antamista neuvoista ja suosituksista.