Pirkko Mannola, 87, joutui perumaan kesäkeikkojaan 2026 kivun takia. Viihdetaiteilija kertoi sairastuneensa ja kärsivänsä iskiaksesta — tutusta mutta usein aliarvioidusta vaivasta, joka vaivaa erityisesti ikäihmisiä. Keikkaperuutukset nostivat esiin tärkeän kysymyksen, jonka monet suomalaiset miettivät hiljaa itsekseen: milloin selkäkipu on niin vakavaa, että on aika kääntyä asiantuntijan puoleen? Ja mitä tapahtuu, jos odottaa liian kauan?
Pirkko Mannolan tapaus herätti monet tunnistamaan oman tilanteensa
Pirkko Mannola on yksi suomalaisen viihdemusiikin ikonisimmista hahmoista — esiintynyt jo yli kuusi vuosikymmentä, 87-vuotiaana edelleen täyden aikataulun viihdetaiteilija. Kesällä 2026 hänen konserttikalenterinsa kuitenkin keskeytyi: keikkoja peruttiin sekä sairauden että iskiaksen vuoksi.
Iskias ei ole marginaalinen vaiva. Se koskettaa miljoonia suomalaisia — ja erityisesti iäkkäämpää väestöä. Käypä hoito -suosituksen mukaan yli 75-vuotiailla selkäsairaudet ja iskias ovat huomattavasti yleisempiä kuin nuoremmissa ikäluokissa, ja tilanne pahenee vielä tästä ylöspäin. Yli 80-vuotiailla selkärangan rakenteelliset muutokset ovat lähes väistämättömiä — kysymys on siitä, millaisia oireita ne aiheuttavat ja kuinka nopeasti niihin puututaan.
Mannolan avoimuus vaivastaan on herättänyt monia lukijoita tunnistamaan omia oireitaan tai huolehtimaan iäkkäistä läheisistään. Monelle tuttu tilanne: kipu alkaa, ja ensimmäinen ajatus on odottaa. Mutta iskiaksen kohdalla odottaminen voi olla kallista — kirjaimellisesti ja toimintakyvyn kannalta. Tämä on tärkeä hetki pysähtyä ja selvittää: mitä iskias oikeasti tarkoittaa, miksi iäkkäillä se on erityisen haastava tilanne, ja milloin on viimeistään aika soittaa asiantuntijalle?
Iskias: mikä se on ja miksi se pahenee iän myötä
Iskias (lääketieteellisesti ischias tai iskiassyndromi) tarkoittaa tilaa, jossa iskiashermo ärsyyntyy tai puristuu. Iskiashermo on kehon pisin ja paksuin hermo — se kulkee selkärangasta pakaroiden kautta molempiin jalkoihin kantapäähän asti. Kun tämä hermo joutuu paineen alle, kipu säteilee usein toiseen jalkapuoleen: pakarasta reiteen, polven taakse, säären ulkosivulle tai jopa varpaisiin.
Yleisin syy on välilevyn pullistuma: selkärangan nikamien välissä olevat geelimäiset välilevyt voivat pullistua tai revetä ja painaa hermoa. Mutta myös nikamakanavan ahtautuminen (spinaalistenoosi), joka on ikäihmisillä erittäin yleinen löydös, voi aiheuttaa iskiasmaisia oireita. Toisin kuin nuoremmilla, joilla syy on usein yksittäinen välilevyvaurio, yli 70-vuotiailla iskias liittyy usein vuosikymmenien kulumiseen, joka näkyy nikamaväleissä, rustokudoksessa ja ligamenteissa.
Noin 80 prosenttia suomalaisista kokee merkittävää selkäkipua jossakin elämänsä vaiheessa. Kansainvälinen Lancet-tutkimus ennustaa, että vuoteen 2050 mennessä yli 800 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii selkäkivusta — kasvava osa heistä on ikääntyviä. Suomessa tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yksi suurimmista työkyvyttömyyden ja elämänlaadun heikentymisen syistä myös eläkeikäisillä.
Iso ongelma on, että iskias ja tavallinen selkäkipu sekoitetaan helposti. Lihaskireydestä johtuva paikallinen selkäkipu voi usein levätä itsestään paremmaksi. Iskias, jossa hermo on todella puristuksissa, harvoin paranee itsestään nopeasti — ja pitkittyessään se voi aiheuttaa pysyviä hermomuutoksia.
Erottava tekijä on kivun sijainti ja luonne. Pelkkä alaselkäkipu ilman säteilyä jalkoihin on yleensä lihaksisto- tai nivelperäinen. Kun kipu säteilee pakaran kautta jalkoihin — ja mukana on puutumista, pistelyä tai lihasheikkoutta — kyse on todennäköisesti hermoperäisestä oireesta, joka tarvitsee ammatillista arviointia. Selkäliitto suosittelee Suomessa, että jatkaessaan yli kaksi viikkoa, kaikki jalkoihin säteilevä selkäkipu arvioidaan terveydenhuollon ammattilaisen toimesta.
Miksi asiantuntijan arvio on erityisen tärkeä iäkkäille
Nuoremmilla aikuisilla iskias voi usein parantua konservatiivisella hoidolla — levolla, tulehduskipulääkkeillä ja fysioterapialla — muutamassa viikossa. Iäkkäillä tilanne on erilainen kolmesta syystä:
Ensimmäinen syy: Hermot toipuvat hitaammin. Yli 70-vuotiailla hermosolujen uusiutumiskyky on merkittävästi heikentynyt. Jos hermopuristus jatkuu pitkään, hermokudos voi vaurioitua tavalla, joka ei enää täysin palaudu. Tämä tarkoittaa käytännössä pysyvää puutumista, lihasheikkoutta tai tasapainovaikeuksia.
Toinen syy: Rakenteet ovat muuttuneet. Ikääntyneillä spinaalistenoosi eli selkäydinkanavan ahtautuminen on hyvin yleinen löydös MRI-kuvauksessa. Tämä tila vaatii toisenlaista hoitolähestymistapaa kuin yksittäinen välilevypullistuma — ja vain asiantuntija voi erottaa nämä toisistaan.
Kolmas syy: Toimintakyky on jo rajallisempi. Iskiasoireet heikentävät nopeasti lihasvoimaa, tasapainoa ja liikkumiskykyä. Iäkkäällä tämä kaatumisriski nousee merkittävästi, jos tilanne pitkittyy hoitamattomana.
Juuri näistä syistä suomalaiset terveydenhuollon asiantuntijat suosittelevat, että iäkkäiden selkä- ja iskiaskivuissa hoitoon hakeutuminen ei saisi viivästyä yli kahta viikkoa. Tämä ei aina tarkoita kiirevastaanottoa — mutta varhainen arvio auttaa tekemään oikeat ratkaisut oikeaan aikaan.
Merja, 74, Tampereelta: mitä odottaminen maksoi käytännössä
Ota esimerkiksi kuvitteellinen mutta hyvin realistinen tilanne. Merja on 74-vuotias eläkeläinen Tampereelta. Hänellä alkoi keväällä 2026 tuntua tuttu, säteilevä kipu pakarasta vasempaan reiteen. Merja ajatteli ensin, että kyse on vanhan selkävaivan pahenemisesta, ja päätti odottaa — "kun se helpottaa itsestään, kuten ennenkin".
Skenaario A: Odottaa kuusi viikkoa
Merja odotti ennen terveyskeskukseen menemistä. Sillä välin hän liikkui vähemmän välttääkseen kipua, ja reisi- sekä pohjelihakset heikentyivät kompensoidessaan rasituksen. Kun hän lopulta hakeutui hoitoon, röntgenkuva osoitti L4–L5-välilevyn merkittävän pullistuman. Hoitoprosessi eteni hitaasti: kaksi erikoislääkärikäyntiä (á 180 €), kahdeksan fysioterapiakertaa (á 65 €), yksityinen MRI-kuvaus (320 €) ja kipulääkitys kolmen kuukauden ajalta (noin 90 €). Kokonaiskustannus: noin 1 280 € — ja neljä kuukautta heikentyneellä liikkumiskyvyllä kesäkaudella, jolloin ulkona liikkuminen olisi kaikkein tärkeintä.
Skenaario B: Asiantuntijalle kahden viikon sisällä
Jos Merja olisi hakeutunut etälääkärille tai asiantuntijakonsultaatioon jo kahden viikon kuluessa ensioireista, tilanne olisi arvioitu ennen hermopuristuksen pahenemista. Varhainen kohdistettu hoito — yksilöllinen liikeharjoittelu, tulehduslääkitys tarpeen mukaan, tarvittaessa kuvantamislähetteen arviointi — olisi todennäköisesti estänyt lihaskunnon laskun ja puolittanut toipumisajan. Kustannus: yksi etäkonsultaatio (50 €) ja kolmesta neljään fysioterapiakertaa (260 €). Yhteensä noin 310 € — ja säästetty liikkumiskyky koko kesäkaudeksi.
Jos hermopuristus jatkuu yli neljä viikkoa, iskiashermoon liittyvä lihasheikkous voi jäädä osittain pysyväksi. Alle kahden viikon sisällä haettu hoito puolittaa toipumisajan keskimäärin — tämä on terveydenhuollon asiantuntijoiden yhteinen arvio.
Viisi merkkiä, joiden kohdalla ei kannata odottaa
Jokainen selkäkipu ei ole hätätilanne. Mutta nämä viisi oiretta ovat selkeä signaali siitä, että asiantuntijalle kannattaa soittaa pian:
- Kipu säteilee pakarasta jalkoihin — erityisesti reiden takaosaan, säären ulkosivulle tai varpaisiin. Tämä on iskiaksen klassinen oire.
- Kipu kestää yli kaksi viikkoa ilman selvää paranemissuuntaa.
- Puutumista tai pistelyä jaloissa tai varpaissa — merkki hermoärsytyksestä.
- Lihasheikkoutta: jalka "pettää" portaissa tai kantapäällä on vaikea seistä.
- Yöllinen kipu, joka herättää unesta — tämä ei ole normaalia selkäkipua.
Jos kolme tai useampi näistä oireista on läsnä, viivyttely kasvattaa riskiä pysyvistä muutoksista. Erityisesti yli 70-vuotiailla neurologiset oireet on syytä arvioida nopeasti.
Miten asiantuntija voi auttaa ja mitä konsultaatio käytännössä tarkoittaa
Suomessa iskiaksen hoitoon osallistuvat tyypillisesti yleislääkäri, ortopedi tai fysiatrian erikoislääkäri, fysioterapeutti ja tarvittaessa neurologi. Parhaan tuloksen saa, kun oikea ammattilainen arvioi tilanteen oikeaan aikaan.
Digitaaliset konsultaatiopalvelut ovat helpottaneet tilannetta merkittävästi viime vuosina. Ensimmäinen arvio voidaan tehdä nyt usein etäyhteydellä — ilman jonoa ja ilman terveyskeskuksen ruuhkaa. Lyhyt etäkonsultaatio voi auttaa selvittämään, tarvitaanko kuvantaminen vai riittääkö alkuun konservatiivinen hoito-ohjelma.
Hoitovaihtoehtoja on useita: kohdistettu fysioterapia, kipuhermojen puudutusinjektiot (epiduraali-injektiot), manuaalinen terapia ja tietyissä tapauksissa kirurginen toimenpide. Suuri osa iskiaspotilaista — myös iäkkäimmät — hyötyy eniten nopeasti aloitetusta yksilöllisestä liikehoidosta yhdistettynä tarpeen mukaan lääkitykseen. Avain on varhainen arvio, joka ohjaa oikeaan suuntaan heti alusta alkaen.
Olennaista on, ettei iskiasta tarvitse hoitaa yksin. Ammattitaitoinen asiantuntija voi luoda yksilöllisen hoitosuunnitelman, joka ottaa huomioon ikä, muut sairaudet ja aiemmat selkävaivat. Se on paljon tehokkaampi tapa edetä kuin kokeilla eri kipulääkkeitä kotona toivoen, että kipu menee ohi. Myös urheiluun ja liikuntaan liittyvissä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa asiantuntija-arvio on usein ratkaiseva — lue lisää siitä, miten urheiluvammat voivat pitkittyä ilman oikeaa hoitoa.
Pirkko Mannolan tarina muistuttaa siitä, että 87-vuotiaanakin on oikeus odottaa hyvää elämänlaatua ja toimivaa liikkumiskykyä. Selkäkipu ja iskias eivät kuulu "normaaliin vanhuuteen" — ne kuuluvat niihin tilanteisiin, joissa asiantuntija-apu voi tehdä todellisen eron. Ajoissa hankittu apu tarkoittaa usein lyhyempää toipumisaikaa, pienempää kustannusta ja ennen kaikkea parempaa elämänlaatua — olipa kyseessä iskias, muu tuki- ja liikuntaelinsairaus tai jokin muu terveyshuoli.
Tämä artikkeli sisältää yleistä terveysinformaatiota eikä korvaa lääkärin tekemää diagnoosia tai yksilöllistä hoitosuunnitelmaa. Jos sinulla on huoli terveydestäsi, käänny lääkärin tai terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.

Elina Koskinen