Sofia MäkinenUkraina teki sunnuntaina 18. lokakuuta 2026 yöllä laajan drooni-iskun Pietariin, ja Ylen mukaan kaupungin kuvernööri Aleksandr Beglov kertoi iskun osuneen öljyterminaaliin ja siviili-infrastruktuuriin neljässä kaupunginosassa. Iskun seurauksena kaupungissa oli sähkökatkoja sekä tietoliikenne- ja joukkoliikennehäiriöitä, ja Pulkovon lentokentän liikennettä rajoitettiin aamulla. Suomalaisyritykselle kysymys ei ole vain uutinen naapurikaupungista vaan se, mitä tapahtuu, kun oma toimittaja, alihankkija tai pilvipalvelun tuki on alueella, jossa verkot ja sähkö pettävät.
Mitä Pietarissa tapahtui 18.10.2026?
Ylen mukaan hyökkäys alkoi ukrainalaisten kanavien tietojen perusteella noin kello 2.50 paikallista aikaa. Leningradin alueen kuvernööri Aleksandr Drozdenko kertoi, että alueella ammuttiin alas 145 droonia. Venäjän uutistoimisto TASSin mukaan yksi ihminen kuoli ja vähintään kymmenen loukkaantui, joista viisi oli yhä sairaalahoidossa.
Vaikutukset näkyivät moneen suuntaan. Kalininskin ja Janinon kaupunginosissa oli sähkökatkoja, ja Ylen mukaan kaupungissa oli häiriöitä tietoliikenteessä ja joukkoliikenteessä. Ozon-verkkokauppayhtiön logistiikkakeskuksessa syttyi tulipalo, jossa ei kuitenkaan loukkaantunut ketään. Raporttien mukaan myös VK:n datakeskus oli iskun kohteena, mutta Yle kertoi, ettei ole selvää, vaurioituiko se.
Pulkovon lentokentän saapuvaa ja lähtevää liikennettä rajoitettiin aamulla, ja kymmeniä lentoja myöhästyi tai peruttiin. Rajoitukset purettiin hieman ennen kymmentä paikallista aikaa. Ylen mukaan Egyptin Hurghadasta Pietariin matkalla ollut Nesma Airlinesin kone laskeutui varakentälle Helsinki-Vantaalle, tankkasi ja jatkoi matkaa. Sama toistui Red Sea Airlinesin koneella edellisenä päivänä.
Ylellä ei ollut mahdollisuutta varmistaa kaikkia iskusta levinneitä videoita, ja luvut tulevat venäläisiltä viranomaisilta ja ukrainalaisilta kanavilta. Niihin kannattaa siis suhtautua varauksella.
Miksi suomalaisen yrityksen pitäisi välittää datakeskuksista ja sähkökatkoista?
Moni yritys kuvittelee, ettei sillä ole yhteyttä Pietariin, koska suoraa liiketoimintaa Venäjälle on rajoitettu pakotteilla. Yhteys voi kuitenkin olla epäsuora: ohjelmistokehittäjä tai tukipalvelu voi sijaita alueella useamman alihankintaketjun päässä, tai logistiikkaketju kulkee Itämeren ympäri. Jos palvelun ylläpidosta vastaa tiimi, jonka sähkö ja verkko katkeavat, vaikutus voi näkyä Suomessa viiveenä, jota kukaan ei osannut ennakoida.
Tietotekniikan asiantuntijan näkökulmasta tärkein kysymys on yksinkertainen: tiedätkö, mistä kriittiset palvelusi oikeasti ajetaan ja kuka niitä ylläpitää? Moni pk-yritys ei tiedä. Palveluntarjoajan sopimuksessa lukee usein vain "EU-alue" tai "kansainvälinen tuki", mutta ei sitä, missä tukihenkilöstö työskentelee.
Kysymys, jota asiantuntijoilta kysytään nyt: kuinka pitkä katko on siedettävä?
Jatkuvuussuunnittelussa on kaksi peruslukua. Ensimmäinen on palautusaika (RTO): kuinka kauan palvelu saa olla pois käytöstä ennen kuin liiketoiminta kärsii. Toinen on tietojen palautuspiste (RPO): kuinka paljon dataa voit menettää, eli kuinka vanha viimeisin varmuuskopio saa olla.
Jos yrityksellä ei ole kumpaakaan lukua kirjattuna, päätös tehdään vasta kriisissä. Tällöin jokainen tunti maksaa, ja tekninen tiimi joutuu arvaamaan, mitä palautetaan ensin.
Ensimmäinen käytännön askel on kartoittaa riippuvuudet kolmeen ryhmään:
- Kriittiset: palvelut, joiden katko pysäyttää myynnin tai tuotannon samana päivänä, kuten maksujärjestelmä, toiminnanohjaus ja sähköposti.
- Tärkeät: palvelut, jotka haittaavat mutta joita voi kiertää käsin 1–2 päivää, kuten raportointityökalut.
- Siedettävät: palvelut, joiden katko ei vaikuta asiakkaisiin viikossakaan.
Konkreettinen esimerkki: 12 hengen verkkokauppa ja ulkomainen tukipalvelu
Otetaan kuvitteellinen tilanne. Suomalaisella 12 hengen verkkokaupalla on varastonhallintaohjelma, jonka ylläpitoa ja virhetilanteiden tukea hoitaa alihankkijan tiimi itäisessä Euroopassa. Verkkokaupan keskimääräinen myynti on noin 6 000 euroa päivässä, eli noin 250 euroa tunnissa vuorokauden ympäri jaettuna. Huipputunteina illalla myynti on kuitenkin lähes kolminkertainen.
Jos tukitiimin alueella sähkö ja verkko katkeavat 12 tunniksi samaan aikaan kun varastojärjestelmään tulee virhe, yrityksellä on kaksi vaihtoehtoa. Jos sopimuksessa on varajärjestely, eli toinen tukitiimi toisessa maassa, virhe korjataan esimerkiksi kahdessa tunnissa ja menetys jää noin 500 euroon. Jos varajärjestelyä ei ole, tilauksia ei voi käsitellä koko päivänä ja menetetty myynti on helposti 3 000–6 000 euroa. Siihen päälle tulevat asiakaspalvelun lisätyö ja myöhästyneiden toimitusten sakot.
Sama pätee toiseen suuntaan: jos sopimuksessa ei ole määritelty vastuuta ylivoimaisen esteen tilanteessa, yritys ei välttämättä saa palveluntarjoajalta korvausta lainkaan. Sodasta aiheutuva sähkökatko luetaan usein ylivoimaiseksi esteeksi, jolloin tarjoaja vapautuu vastuusta. Siksi asiakkaan on tiedettävä etukäteen, onko sopimuksessa palautusaikavaatimus ja varajärjestely.
Tämä ei ole oikeudellinen neuvo, vaan esimerkki siitä, miksi laskelma kannattaa tehdä ennen häiriötä eikä sen jälkeen.
Mitä yrityksen kannattaa tehdä tällä viikolla?
Kun uutisia seurataan, kannattaa tehdä muutama konkreettinen tarkistus. Ne vievät pienessä yrityksessä yhden iltapäivän.
- Kysy palveluntarjoajilta, missä tuki sijaitsee. Pyydä kirjallinen vastaus: missä datakeskus on, missä tukihenkilöstö työskentelee ja onko varajärjestelyä.
- Tarkista varmuuskopiot. Varmista, että kopioita säilytetään vähintään yhdessä paikassa, joka on eri alueella kuin tuotantoympäristö, ja että palautus on testattu viimeisen puolen vuoden aikana.
- Kirjaa RTO ja RPO. Aseta jokaiselle kriittiselle palvelulle luku ja tarkista, täyttääkö sopimus sen.
- Päivitä yhteystiedot. Jos pääasiallinen tukikanava lakkaa toimimasta, tiimillä pitää olla toinen tapa tavoittaa palveluntarjoaja.
- Seuraa viranomaisten ohjeita. Kyberturvallisuuskeskus julkaisee ajantasaisia varoituksia ja suosituksia yrityksille, ja niitä kannattaa seurata säännöllisesti: Kyberturvallisuuskeskus.
Aiemmin olemme käsitelleet samaa teemaa muista näkökulmista. Lue lisää siitä, mitä Ukrainan isku Koiviston satamaan tarkoitti yrityksille, ja siitä, mitä Kouvolaan lentänyt drooni tarkoitti tietoturvan kannalta.
Mitä lentokoneiden poikkeamalaskut kertovat toimitusketjuista?
Helsinki-Vantaalle poikennut Nesma Airlinesin kone on pieni mutta havainnollinen esimerkki. Kun yksi solmukohta sulkeutuu, liikenne ei katoa vaan siirtyy muualle, ja viive kasautuu seuraaviin lenkkeihin. Sama pätee digitaalisiin palveluihin: kun yksi datakeskus tai verkkoyhteys pettää, liikenne ohjautuu varareiteille vain, jos varareitti on rakennettu etukäteen.
Yritykselle tämä tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin varajärjestely ei ole ylellisyyttä vaan sitä, mikä erottaa kahden tunnin häiriön kahden päivän pysähdyksestä. Toiseksi varajärjestelyn täytyy sijaita eri alueella kuin ensisijainen ympäristö, sillä kaksi palvelinta samassa datakeskuksessa ei suojaa alueellista katkoa vastaan.
Tässä kohtaa ulkopuolisen asiantuntijan arvo on usein siinä, että hän kysyy epämukavia kysymyksiä: kuka tietää salasanat, jos pääjärjestelmänvalvoja on tavoittamattomissa, ja missä on paperinen yhteystietolista, jos sähköposti ei toimi?
Käytännössä pienessäkin yrityksessä riittää yksi sivu, jolle on kirjattu kriittiset palvelut, niiden tarjoajat, tukinumerot ja se henkilö, joka päättää varajärjestelyn käyttöönotosta. Kun sivu on olemassa ja kaikki tietävät sen sijainnin, häiriötilanteen ensimmäiset tunnit kuluvat toimintaan eivätkä etsimiseen.
Mitä palvelutasosopimuksesta kannattaa lukea tarkasti?
Palvelutasosopimus eli SLA on asiakirja, jossa palveluntarjoaja lupaa tietyn käytettävyyden, tyypillisesti 99,5–99,9 prosenttia kuukaudessa. Luku kuulostaa korkealta, mutta 99,5 prosentin käytettävyys tarkoittaa silti noin 3,6 tuntia sallittua katkoa kuukaudessa. Jos katko venyy 12 tuntiin, sopimus saattaa antaa vain pienen hyvityksen laskusta, ei korvausta menetetystä myynnistä.
Kolme kohtaa kannattaa tarkistaa ensimmäisenä. Ensimmäinen on ylivoimaista estettä koskeva lauseke: luetellaanko siinä sota, sähkökatko ja viranomaisten rajoitukset, ja vapauttaako se tarjoajan kokonaan vastuusta? Toinen on alihankkijoita koskeva ehto: saako tarjoaja siirtää tuen tai ylläpidon kolmannelle osapuolelle ilmoittamatta siitä? Kolmas on tietojen sijainti: onko datan säilytyspaikka kirjattu sopimukseen vai voiko se muuttua kesken sopimuskauden?
Jos jokin näistä puuttuu, sopimus ei suojaa sinua juuri silloin, kun suojaa tarvittaisiin.
Usein kysyttyä: tarvitseeko pieni yritys oikeasti jatkuvuussuunnitelmaa?
Riittääkö pilvipalvelun oma varmuuskopiointi? Ei aina. Pilvipalvelun varmuuskopio suojaa yleensä laitevikaa vastaan, mutta ei välttämättä tilanteelta, jossa tili lukitaan, sopimus päättyy tai alue menee pois käytöstä. Pidä vähintään yksi kopio, jota hallitset itse.
Kuinka usein palautus pitäisi testata? Vähintään kerran vuodessa, mieluiten puolen vuoden välein. Moni yritys huomaa vasta kriisissä, ettei varmuuskopio palaudu tai että palautus kestää viikon eikä tunteja.
Mitä jos tarjoaja ei kerro, missä tuki sijaitsee? Se on jo itsessään tieto. Kysy uudelleen kirjallisesti, ja jos vastaus on välttelevä, harkitse vaihtoehtoista toimittajaa kriittisille palveluille.
Kuuluuko tämä pienelle yritykselle? Kyllä, koska pieni yritys kärsii yhdestä päivästä kokonaan seisovasta myynnistä suhteessa enemmän kuin suuri yritys, jolla on varajärjestelyt valmiina.
Milloin kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen?
Jos et tiedä, mistä palvelusi ajetaan, tai sopimuksesi ovat vuosien takaa, ulkopuolinen tietotekniikan asiantuntija voi käydä riippuvuudet läpi muutamassa tunnissa. Hän osaa lukea palvelutasosopimuksen (SLA), tunnistaa piilevät alihankintaketjut ja ehdottaa kustannustehokkaan varajärjestelyn. Se on selvästi halvempaa kuin yksi päivä pysähtynyttä myyntiä.
Expert Zoomin tietotekniikan asiantuntijat auttavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä jatkuvuussuunnittelussa, varmuuskopioinnissa ja palveluntarjoajien riskiarvioinnissa. Pyydä arvio omasta tilanteestasi ennen kuin seuraava häiriö tulee eteen.
