Kymmenet tuhannet suomalaiset perheyritykset vaihtavat omistajaa lähivuosina, kun suurten ikäluokkien yrittäjät siirtyvät eläkkeelle. Taustalla on historiallinen demografinen tilanne: 1940- ja 1950-luvuilla syntyneet yrittäjät ovat rakentaneet yrityksiään koko työelämänsä ajan, ja nyt he seisovat edessä yhden uransa merkittävimmistä päätöksistä. Samanaikaisesti vuoden 2026 alusta voimaan tulleet lainsäädännölliset muutokset ovat keventäneet perheyritysten sukupolvenvaihdosverotusta merkittävästi. Mutta helpotukset eivät tule automaattisesti, ja niiden hyödyntäminen edellyttää oikea-aikaista suunnittelua ja asiantuntijatukea. Oikea ajoitus ja oikeat sopimukset ratkaisevat, maksaako yrityksen jatkaja verottajalle kymmeniä tai jopa yli sata tuhatta euroa — vai selviytyykö perheesi kokonaan ilman veroja.
Mikä kysymys pitää tuhansia suomalaisia perheyrittäjiä hereillä?
Suomessa arvioidaan olevan yli 400 000 perheyritystä, ja ne työllistävät arviolta lähes puolet yksityisen sektorin henkilöstöstä. Perheyritysten liitto on toistuvasti tuonut esille, että merkittävä osa näiden yritysten omistajista lähestyy eläkeikää juuri nyt, 2020-luvun puolivälistä eteenpäin. Tämä tarkoittaa, että sukupolvenvaihdosaalto — eli joko yrityksen siirtyminen perheessä eteenpäin tai myyminen ulkopuoliselle — on käynnissä.
Kun kyseessä on perheyritys, suurin osa omistajista haluaa siirtää yrityksen lapselle tai muulle perheenjäsenelle. Tähän liittyy kuitenkin joukko hyvin konkreettisia kysymyksiä, joihin ei löydy vastausta pelkästään googlettelemalla:
Mitä verottaja haluaa, kun siirrän yritykseni lapselleni lahjana tai testamentilla? Onko olemassa laillisia tapoja pienentää tai poistaa veroseuraamuksia? Mitä tapahtuu muille sisaruksille, jotka eivät halua tai pysty jatkamaan yritystä? Miten tasa-arvo perillisten välillä voidaan toteuttaa järkevästi ilman riitoja?
Vuosi 2026 toi mukanaan muutoksia, jotka voivat vastata näihin kysymyksiin aiempaa edullisemmin. Mutta vain silloin, kun prosessi suunnitellaan oikein.
Mitä vuosi 2026 muutti sukupolvenvaihdoksen verotuksessa?
Suomen verolainsäädäntöön sisältyy jo vuosikymmenten ajan kuulunut ns. sukupolvenvaihdoshuojennus, joka on kirjattu perintö- ja lahjaverolain pykäliin 55–57. Tämä mekanismi mahdollistaa merkittävän helpotuksen, kun yritys siirretään perheessä sukupolvelta toiselle. Vuoden 2026 alusta alkaen huojennusta on laajennettu ja sen käyttöehtoja on selkeytetty aiempaan verrattuna.
Perusperiaate menee näin: ilman huojennusta perinnöksi tai lahjaksi saadusta yrityksestä maksetaan perintö- tai lahjavero täysimääräisen käyvän arvon perusteella. Käypä arvo tarkoittaa sitä summaa, jonka yritys saisi vapailla markkinoilla, jos se myytäisiin ulkopuoliselle ostajalle. Yritysten osalta tämä arvo lasketaan yleensä tuottoarvo- tai substanssiarvomenetelmillä, ja se voi olla huomattavasti suurempi kuin yrityksen kirjanpidollinen arvo tai tase.
Sukupolvenvaihdoshuojennus muuttaa tätä laskentaa kolmella tavalla:
Ensimmäinen: veron laskentaperustana käytetään verotusarvoa käyvän arvon sijaan. Osakeyhtiöissä verotusarvo on yleensä selvästi käypää arvoa alhaisempi — käytännössä ero on usein 40–70 prosenttia. Tämä pienentää verotettavan omaisuuden pohjaa merkittävästi jo ennen muita helpotuksia.
Toinen: jäljelle jäävästä verosta maksetaan vain 40 prosenttia. Toisin sanoen, vaikka veropohja olisi jo laskenut verotusarvoon, siitä laskettavasta verosta maksetaan vain alle puolet.
Kolmas: maksuaikaa voidaan pidentää korottomalle 10 vuoden maksusuunnitelmalle, jos vero ylittää tietyn vähimmäiskynnyksen.
Vuoden 2026 tärkein uudistus koskee tilannetta, jossa yritystoiminnan jatkaja sitoutuu harjoittamaan liiketoimintaa vähintään viisi vuotta luovutuksen jälkeen. Tässä tapauksessa perintö- tai lahjavero voidaan jättää kokonaan määräämättä tai poistaa olennaisessa osin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perheelle jätetään lähes kaikki varallisuus, jos jatkaja on valmis tekemään kirjallisen sitoumuksen jatkajaksi.
Tarkka oikeudellinen ohjeistus on saatavilla Verohallinnon sivustolla, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti osakeyhtiön sukupolvenvaihdos verotuksessa. Tämä virallinen ohje on ensimmäinen asiakirja, johon jokaisen sukupolvenvaihdosta harkitsevan yrittäjän kannattaa tutustua.
Konkreettinen esimerkki: mitä 800 000 euron yritys maksaa jatkajalle kolmessa eri tilanteessa?
Teoria alkaa elää vasta lukujen kautta. Käydään läpi tapaus, jossa Kalle Mäkinen, 62-vuotias yrittäjä Pirkanmaalta, omistaa metallialan perheyrityksen. Riippumattoman arvonmääritystoimiston tekemän laskennan mukaan yrityksen käypä arvo tilinpäätösvuodelle 2025 on 800 000 euroa. Kallen tytär Hanna, 34 vuotta, työskentelee jo yrityksessä ja haluaa jatkaa toimintaa.
Tilanne A — ilman huojennusta, käyvän arvon mukaan:
Perintöverotuksen I veroluokassa, johon kuuluvat lähimmät sukulaiset kuten lapset, 800 000 euron perintöön laskettaisiin veroa progressiivisen asteikon mukaan. Summalle kertyy veroa arviolta 108 000–130 000 euroa riippuen siitä, onko Hanna saanut aiemmin muita perintöjä tai lahjoja samalta antajalta. Tämä lasku pitäisi maksaa pääsääntöisesti 6–12 kuukauden kuluessa — eli rahana, jota Hannalla ei todennäköisesti ole käteisellä. Seurauksena voi olla pankkilainan ottaminen tai, pahimmillaan, pakko myydä osa yrityksestä.
Tilanne B — sukupolvenvaihdoshuojennus, ei 5 vuoden sitoumusta:
Huojennusta haettaessa verotusarvo laskee käyvän arvon sijaan. Tässä tapauksessa verotusarvo voisi olla esimerkiksi 320 000 euroa (noin 40 prosenttia käyvästä arvosta). Tästä summasta maksetaan vain 40 prosenttia verona, jolloin efektiivinen veropohja on 128 000 euroa. I veroluokassa tälle pohjalle kertyvä vero on noin 13 000–17 000 euroa — ja se voidaan jakaa 10 vuoden korottomalle maksuajalle eli alle 1 800 euroa vuodessa. Tämä on täysin eri tilanne kuin skenaario A.
Tilanne C — huojennus ja 5 vuoden sitoumus jatkaa yritystoimintaa:
Jos Hanna allekirjoittaa kauppakirjaan tai lahjakirjaan kirjatun nimenomaisen sitoumuksen jatkaa yritystoimintaa vähintään viisi vuotta luovutuspäivästä, perintö- tai lahjavero voidaan jättää kokonaan määräämättä. Vero Hannalle: 0 euroa.
Ero tilanteen A ja tilanteen C välillä on siis jopa 130 000 euroa. Tämä on summa, joka Hannalla voi mennä joko verottajalle tai yrityksen kehittämiseen, laitehankintoihin ja kasvuun.
Kriittinen yksityiskohta, jota ei voi korostaa tarpeeksi: huojennusta ei myönnetä automaattisesti. Se täytyy hakea erikseen Verohallinnolta, hakemus on tehtävä oikealla lomakkeella oikeaan aikaan, ja 5 vuoden sitoumus on kirjattava sopimukseen nimenomaisesti ja yksiselitteisesti. Jos hakemuksessa on puutteita tai sitoumus on muotoiltu epäselvästi, verottaja voi laskea veron täysimääräisenä — eikä jälkikäteen tehtyjä korjauksia välttämättä hyväksytä.
Miksi ennakointi on ratkaisevaa — ja mitä tapahtuu, jos sitä ei tee?
Asiantuntijat suosittavat käynnistämään sukupolvenvaihdossuunnittelun 5–10 vuotta ennen varsinaista omistajan vaihdosta. Tämä ei ole pelkkää varovaisuutta — se on verotuksellinen strategia, jolla on konkreettisia eurovaikutuksia.
Osakkeiden arvon hallinta ennen luovutusta: Yrityksen arvo — ja sitä kautta veropohja — muodostuu monesta tekijästä. Jos yrityksellä on erityisen runsaasti ylimääräistä kassavaroja tai sijoitusomaisuutta, käypä arvo nousee, vaikka varsinainen liiketoiminta ei olisi sen arvokkaampi. Asiantuntevan lakimiehen tai veroasiantuntijan avulla on mahdollista laillisesti järjestellä varallisuutta ennen luovutusta niin, että siirron verotusarvo pysyy hallittavana.
Oikeanlaiset sopimusrakenteet: Sukupolvenvaihdos edellyttää useita asiakirjoja — kauppakirja tai lahjakirja, mahdollinen osakassopimus, testamentti sekä huojennushakemus Verohallinnolle. Puutteet näissä asiakirjoissa tai vääränlainen sanamuoto voivat johtaa tilanteeseen, jossa verottaja tulkitsee luovutuksen eri tavalla kuin yrittäjä on tarkoittanut.
Sisarusten tasavertainen kohtelu: Yksi yleisin ja kiperimmistä haasteista perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa on se, miten muut lapset, jotka eivät jatka yritystä, kohdellaan oikeudenmukaisesti. Perintöoikeus takaa heille lakiosan, mutta se ei automaattisesti tarkoita tasavertaista kohtelua. Hyvissä ajoin suunniteltu testamentti ja lahjasopimus — johon kaikki osapuolet ovat etukäteen tutustuneet — ehkäisevät perheensisäiset riidat, jotka voivat pahimmillaan johtaa pitkiin oikeusprosesseihin ja horjuttaa koko yrityksen toimintaa.
Perheverotuksen laajemmista uudistuksista on kirjoitettu myös ExpertZoomin perheverotusartikkelissa, jossa käsitellään hallituksen linjauksia ja niiden vaikutuksia suomalaisten perheiden talouteen.
Mitä sinun pitää tehdä seuraavaksi?
Jos olet perheyrittäjä, joka harkitsee yrityksen siirtämistä seuraavalle sukupolvelle — tai olet mahdollinen jatkaja — nyt on oikea hetki toimia. Prosessi on monitahoinen, mutta jokainen askel voidaan ottaa omaan tahtiin, kun se aloitetaan ajoissa. Tässä konkreettiset askeleet:
Yksi: selvitä yrityksen käypä arvo hankkimalla riippumaton arvonmääritys. Ilman tätä suunnittelu on arvailua.
Kaksi: kartoita verotusasema yhdessä veroasiantuntijan tai lakimiehen kanssa. Mitkä huojennusehdot täyttyvät? Mitä sitoumuksia vaaditaan?
Kolme: laadi kirjallinen sukupolvenvaihdossuunnitelma aikatauluineen, jossa huomioidaan kaikki perilliset — ei vain yrityksen jatkaja.
Neljä: hae sukupolvenvaihdoshuojennusta hyvissä ajoin. Verohallinto edellyttää hakemuksen tekemistä ennen luovutuksen toimeenpanoa tai pian sen jälkeen — viivyttely voi tarkoittaa, että oikeus huojennukseen menetetään.
Viisi: kirjaa 5 vuoden jatkajankohtainen sitoumus kauppakirjaan tai lahjakirjaan nimenomaisesti. Suullinen sitoumus ei riitä.
ExpertZoomin kautta löydät kokeneita asianajajia ja varainhoitoasiantuntijoita, jotka ovat erikoistuneet juuri perheyritysten sukupolvenvaihdoksiin. Voit varata maksuttoman alkuneuvottelun, jossa kartoitetaan tilanteesi ja laaditaan toimintasuunnitelma ennen kuin mitään on vielä liian myöhäistä.
Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli sisältää yleistä tietoa verotuksesta ja juridisista kysymyksistä eikä se korvaa henkilökohtaista oikeudellista tai verotuksellista neuvontaa. Jokaisen perheyrityksen tilanne on yksilöllinen, ja lopulliset veroseuraamukset riippuvat yrityksen rakenteesta, arvoista ja sovellettavasta lainsäädännöstä sekä yksilöllisistä olosuhteista. Ota yhteyttä asiantuntijaan ennen merkittäviä päätöksiä.

Emma Virtanen