Emma VirtanenJääkiekkoilija Pekka Jormakka, 36, palasi 1. lokakuuta 2026 Liigaan, kun Mikkelin Jukurit teki hänen kanssaan kuukauden koeaikasopimuksen. Sopimukseen kuuluu optio koko kauden loppuun. Iltalehden haastattelussa 10. lokakuuta hän kertoi, että Slovakiassa verotus olisi jättänyt käteen "melkein tuplasti enemmän kuin täällä". Lausunto nostaa esiin kysymyksen, joka koskee muitakin kuin urheilijoita: mitä ulkomaan työ ja koeaikasopimus tarkoittavat lompakossa?
Mitä tapahtui: koeajalta koeajalle
Jormakka aloitti kauden slovakialaisessa HKM Zvolenissa. Hän pelasi kuusi ottelua ja teki yhden syöttöpisteen. SuomiKiekon mukaan seura ei jatkanut hänen sopimustaan kahden viikon koeajan jälkeen.
Jukurit sai vapaan paikan, kun kaksi oikeaa laitahyökkääjää loukkaantui. Urheilujohtaja Mikko Hakkarainen kuvasi Jormakkaa tutuksi pelaajaksi ja ihmiseksi. Jormakka pelasi Mikkelissä kolme kautta vuosina 2021–2024, viimeisen kapteenina.
Haastattelussa Jormakka kiisti Zvolenin version tapahtumista. Hänen mukaansa agentti oli kertonut, että seura halusi jatkaa koeaikaa. Hän kertoi myös halunneensa takaisin lähelle perhettään.
Taustaa: pitkä ura Liigassa ja maajoukkueessa
Jormakka on pelannut Liigassa JYPissä, Tapparassa, Lahden Pelicansissa ja Jukureissa, yhteensä 452 ottelua. Hänellä on myös maajoukkuetausta, ja hän voitti MM-hopeaa vuonna 2014. Hän on pelannut lisäksi Suomen ulkopuolella, ja nyt Slovakian-reissu jäi lyhyeksi.
Ura-arvojen valossa paluu Mikkeliin on looginen. Seura tuntee pelaajan, pelaaja tuntee kaupungin, ja perhe asuu Mikkelissä. Koeajan jälkeen ratkaistaan, jatkuuko yhteistyö koko kauden. Siihen asti sopimus on molemmille osapuolille kevyt, mutta ei velvoitteeton.
Tapaus on kiinnostava myös siksi, että kaksi koeaikaa peräkkäin kuvaa nykyaikaista työmarkkinaa. Lyhyitä, ehdollisia sopimuksia tehdään yhä useammalla alalla, ja niiden taloudellinen riski on työntekijällä.
Asiantuntijan näkökulma: "tuplasti enemmän käteen" ei ole yksinkertainen lause
Jormakan lausunto on yksi näkökulma, ja artikkeli ei kerro tarkkoja palkkalukuja. Silti se kuvaa ilmiötä, jonka moni ulkomaille töihin lähtevä kohtaa. Bruttopalkkaa verrataan nettopalkkaan, ja kahden maan verojärjestelmää verrataan toisiinsa pintapuolisesti.
Varainhoidon asiantuntija kysyisi ensin yhden asian: missä maassa verovelvollisuus todellisuudessa syntyy? Se ratkeaa asumisen, perheen ja oleskelun pituuden perusteella, ei sillä, missä työnantaja sijaitsee.
Suomessa yleisesti verovelvollinen maksaa veroa myös ulkomailla ansaituista tuloista. Kaksinkertainen verotus vältetään yleensä verosopimuksella ja ulkomaisen veron hyvityksellä. Lopputulos riippuu tapauksesta, joten pelkkä työskentelymaa ei ratkaise.
Koeaikasopimus: lyhyt, mutta verotuksellisesti täysi sopimus
Jormakan tapauksessa molemmat sopimukset alkoivat koeajalla. Moni mieltää koeajan kevyeksi järjestelyksi, vaikka palkka, verot ja sosiaaliturva kertyvät silti normaalisti.
Kolme asiaa kannattaa tarkistaa ennen allekirjoitusta:
- Palkan maksaja ja maa. Kuka maksaa palkan ja mihin maahan ennakonpidätys tilitetään?
- Päättymisehdot. Mitä tapahtuu, jos koeaika katkeaa kahden viikon jälkeen, kuten Zvolenissa kävi?
- Muuttokulut ja asuminen. Korvataanko ne, ja ovatko korvaukset veronalaista tuloa?
Näihin kysymyksiin vastaaminen etukäteen on halvempaa kuin selvittäminen jälkikäteen. Tämä pätee urheilijoiden lisäksi kaikkiin, jotka harkitsevat työtä ulkomailla määräaikaisella sopimuksella.
Konkreettinen esimerkki: kahden viikon koeaika ulkomailla
Kuvitellaan henkilö, joka saa ulkomaiselta työnantajalta tarjouksen 4 500 euron kuukausipalkasta kahden viikon koeajalla. Suomessa vastaava työ maksaisi 4 000 euroa kuukaudessa. Luvut ovat kuvitteellisia ja havainnollistavat vain laskentaa, eivät mitään todellista sopimusta.
Pelkän nettovertailun mukaan ulkomaan tarjous voisi näyttää selvästi paremmalta, jos paikallinen veroaste on matalampi. Vertailu muuttuu, kun siihen lisätään todelliset kulut:
- Jos perhe asuu edelleen Suomessa, henkilö voi jäädä Suomessa verovelvolliseksi ja ulkomailla maksettu vero pitää huomioida hyvityksenä.
- Jos koeaika päättyy 14 päivän jälkeen ja työntekijä palaa Suomeen, ulkomailla ehditty maksaa muuttokulu ja kaksoisasuminen jäävät omaksi tappioksi.
- Jos kuukausikulut kaksoisasumisesta ovat esimerkiksi 1 200 euroa, ulkomaan 4 500 euron palkan nettoetu voi pienentyä merkittävästi tai kadota kokonaan.
Toisin sanoen: jos veroetu on 30 prosenttia mutta kulut syövät 1 200 euroa kuukaudessa, nettohyöty on huomattavasti pienempi kuin ensi silmäyksellä näyttää. Jos sopimus katkeaa kahden viikon jälkeen, hyöty voi olla jopa negatiivinen.
Tämä on se kohta, jossa asiantuntijan tehtävä on tehdä vertailu koko ajanjaksolle, ei yhdelle kuukaudelle. Jormakka itse perusteli paluutaan perheellä, ja tuo peruste on laskennallisestikin järkevä: kaksoisasuminen on harvoin edullista.
Entä jos tilanne kääntyy toisin päin?
Käydään esimerkki vielä toisesta suunnasta. Sama henkilö palaa Suomeen ja saa kotimaasta kuukauden koeaikasopimuksen, jossa on optio koko kaudelle, aivan kuten Jormakalla Jukureissa.
Jos koeaika sujuu hyvin ja optio käytetään, tulot tasaantuvat ja suunnittelu helpottuu. Jos optiota ei käytetä, työntekijä on yhden kuukauden palkan varassa ilman tietoa jatkosta. Tällöin kannattaa varautua jo ennen sopimuksen allekirjoitusta: mikä on pienin kuukausimeno, ja kuinka monta kuukautta puskuri kattaa?
Esimerkiksi jos kiinteät menot ovat 2 500 euroa kuukaudessa ja puskuri on 7 500 euroa, aikaa uuden sopimuksen löytämiseen on kolme kuukautta. Jos puskuri on vain 2 500 euroa, aikaa on yksi kuukausi. Tämä ero ratkaisee, voiko koeajan riskin ottaa rauhallisin mielin.
Miksi urheilijoiden esimerkki koskee muitakin
Ammattiurheilijan ura on lyhyt ja tulot kasaantuvat muutamalle vuodelle. Siksi verotus, eläkekertymä ja sijoittaminen vaativat suunnitelmallisuutta. Jormakalla on takanaan 452 Liiga-ottelua ja MM-hopea vuodelta 2014, joten ura on ollut pitkä, mutta moni kilpaurheilija joutuu miettimään elämää uran jälkeen jo kolmikymppisenä.
Samat kysymykset koskevat esimerkiksi:
- ulkomaille komennettuja asiantuntijoita
- freelancereita, joilla on ulkomaisia asiakkaita
- rajatyöntekijöitä
- kausityöläisiä, jotka työskentelevät eri maissa vuoden aikana
Heillä jokaisella on sama peruskysymys: kuinka paljon jää oikeasti käteen, kun kaikki otetaan huomioon?
Toinen näkökulma: kun tulot vaihtelevat vuodesta toiseen
Urheilijan, freelancerin tai kausityöläisen tulot eivät kehity tasaisesti. Yhtenä vuonna tuloja voi kertyä paljon, seuraavana vähemmän. Progressiivisessa verotuksessa tämä tarkoittaa, että samalla kokonaistulolla voi maksaa eri määrän veroa sen mukaan, miten tulot jakautuvat vuosille.
Siksi varainhoidon asiantuntija katsoo aina useamman vuoden kuvaa. Hän kysyy, kannattaako osa tuloista ohjata eläkesäästämiseen, miten puskurirahasto mitoitetaan ja miten sijoitukset sovitetaan epävarmaan tulovirtaan.
Hyvä nyrkkisääntö on pitää käteisvaraa vähintään muutaman kuukauden menoja vastaavasti. Jos sopimus päättyy kahden viikon koeajan jälkeen, puskuri ostaa aikaa uuden työn löytämiseen ilman pakkomyyntejä.
Eläke ja sosiaaliturva helposti unohtuvat
Verotus on vain yksi osa kokonaisuutta. Ulkomailla työskentelevän kannattaa selvittää myös, kertyykö eläkettä, kuuluuko hän sairausvakuutukseen ja miten työttömyysturva toimii, jos sopimus päättyy yllättäen.
Lyhyellä koeajalla näitä ei välttämättä ehditä selvittää ennen kuin ne ovat ajankohtaisia. Siksi selvitys kannattaa tehdä ennen lähtöä. Kela ja Verohallinto kertovat perusasiat, mutta yksittäisen tilanteen laskeminen vaatii usein asiantuntijaa.
Yleisimmät virheet ulkomaan tarjousta arvioitaessa
Asiantuntijat näkevät samat virheet toistuvan. Ensimmäinen on bruttopalkkojen vertailu suoraan toisiinsa. Toinen on ajatus, että muutto ulkomaille katkaisee Suomen verovelvollisuuden automaattisesti. Kolmas on kulujen aliarviointi: lennot, vuokratakuu, vakuutukset ja kaksoisasuminen kertyvät nopeasti.
Neljäs virhe on luottaa suulliseen lupaukseen. Zvolenin ja Jormakan eriävät kuvaukset koeajan päättymisestä osoittavat, miksi kirjallinen sopimus ja sovitut päättymisehdot kannattaa varmistaa. Jos kaksi osapuolta muistaa saman keskustelun eri tavoin, ratkaisevaa on se, mitä paperille on kirjattu.
Viides virhe on jättää veroilmoitus tai ulkomaiset tulot ilmoittamatta. Ulkomaiset tulot ja maksetut verot ilmoitetaan Suomessa verovelvolliselle normaalisti, ja virheet kannattaa korjata ajoissa.
Milloin asiantuntijaa kannattaa kuulla
Kaikki tapaukset eivät vaadi konsultaatiota. Jos työskentelet kokonaan Suomessa ja palkka maksetaan suomalaisen työnantajan kautta, verokortti ja ennakonpidätys hoitavat suurimman osan. Tilanne muuttuu, kun mukaan tulee toinen maa, useampi työnantaja tai tulo, jota ei maksa perinteinen työnantaja.
Silloin asiantuntija voi tarkistaa verovelvollisuuden, laskea hyvitykset ja ehdottaa, miten tulot ja säästöt kannattaa sijoittaa. Yhden tunnin konsultaatio maksaa usein vähemmän kuin yksi väärin täytetty veroilmoitus.
Mitä tehdä, jos harkitset työtä ulkomailla
Jormakan tapaus muistuttaa, ettei yksittäinen lause "käteen jää tuplasti" kerro koko totuutta. Ennen kuin teet päätöksen, käy läpi nämä askeleet:
- Selvitä verotuksellinen asuinpaikkasi ennen muuttoa. Verohallinnon ohjeet kertovat perusteet sivustolla vero.fi.
- Pyydä sopimus kirjallisena ja tarkista irtisanomis- ja koeaikaehdot.
- Laske nettotulos koko ajanjaksolle, kaksoisasuminen ja muuttokulut mukaan lukien.
- Selvitä eläke- ja sosiaaliturvan jatkuvuus.
- Kysy neuvoa varainhoidon tai verotuksen asiantuntijalta ennen allekirjoitusta.
Expert Zoomin varainhoidon asiantuntijat auttavat vertailemaan vaihtoehtoja ja arvioimaan, mitä ulkomaan tarjous todella tarkoittaa omassa tilanteessasi. Löydä sopiva asiantuntija Expert Zoomista ja pyydä konsultaatio ennen kuin teet päätöksen.
Huomio: tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista vero- tai sijoitusneuvontaa. Esimerkkilaskelman luvut ovat kuvitteellisia.
