Paulus Arajuuri täyttää 38 vuotta 15. kesäkuuta 2026. Hän on yksi tunnetuimmista suomalaisista jalkapalloilijoista: puolustaja keräsi 57 A-maaottelua Suomen maajoukkueessa ja oli keskeinen osa joukkuetta, joka pelasi ensimmäisen kerran EM-kisoissa UEFA Euro 2020:ssä. Hän lopetti peliuransa vuonna 2023 pelattuaan viimeisenä seuranaan HIFK:ssa Helsingissä. Nyt, lähes kolme vuotta uran päättymisen jälkeen, on hyvä hetki kysyä: mitä ammattiurheilijan keholle oikeasti tapahtuu, kun kilpaurheilu loppuu? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL korostaa, että liikuntatottumusten muutos vaikuttaa laajasti terveyteen – ja ammattiurheilijoille muutos on erityisen suuri.
Kehon sokki urheilu-uran päättyessä
Huippu-urheilija elää vuosikymmeniä äärimmäisessä fyysisessä rasituksessa. Ammattilaisjalkapalloilija harjoittelee useita kertoja viikossa, pelaa kymmeniä otteluita vuodessa ja on tottunut kehon jatkuvaan ylikuormitukseen ja palautumiseen. Kun tämä kaikki loppuu yhtäkkiä, keho reagoi monin tavoin.
Ensimmäiset kuukaudet uran jälkeen ovat usein fyysisesti haastavimpia:
- Lihasmassa vähenee nopeasti, kun harjoitusmäärä romahtaa
- Paino voi nousta, koska energiantarve vähenee mutta ruokailutottumukset pysyvät samoina
- Nivelkivut voivat lisääntyä, kun lihakset eivät enää tue niveliä yhtä tehokkaasti
- Unirytmi voi häiriintyä, kun päivittäinen rakenne muuttuu täysin
Arajuuri on tyypillinen esimerkki monille ammattilaisjalkapalloilijoille yhteisestä kokemuksesta: ura alkaa lapsena, loppuu kolmekymppisenä tai alle 40-vuotiaana, ja elämä on yhtäkkiä täysin erilainen.
Krooniset vammat tulevat esiin myöhemmin
Yksi ammattiurheilijoiden urheilu-uran jälkeisistä terveysriskeistä on kroonisten vammojen myöhäinen ilmentyminen. Kun kilpailu loppuu ja keho ei enää pysty kompensoida kipua adrenaliinilla ja intensiivisellä harjoittelulla, vanhat vammat alkavat tuntua.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että entisillä ammattilaisjalkapalloilijoilla on merkittävästi korkeampi riski:
- Nivelrikolle (artroosi), erityisesti polvissa ja lonkissa
- Selkäkivuille johtuen vuosien rasituksesta
- Pääkipuvaivoille erityisesti pelaajilla, joilla on taustalla tärähdyksiä tai pään alueen kontakteja
- Sydän- ja verisuonisairauksille pidemmällä aikavälillä, jos liikunta vähenee dramaattisesti
Siksi säännöllinen terveystarkastus on erityisen tärkeää urheilijalle urheilu-uran päättyessä – ei vasta silloin, kun oireita ilmenee.
Mielenterveys – usein unohdettu osa siirtymää
Fyysisen muutoksen rinnalla urheilu-uran päättyminen on myös henkisesti iso prosessi. Ammattilaisurheilija on rakentanut identiteettinsä urheilun ympärille vuosikymmeniä. Kun se loppuu, moni kohtaa kysymyksen: kuka olen urheilijan roolin ulkopuolella?
Tutkimusten mukaan jopa 35 prosenttia entisistä huippu-urheilijoista kärsii merkittävistä sopeutumisvaikeuksista, masennusoireista tai ahdistuksesta urheilu-uran päättyessä. Erityisessä riskiryhmässä ovat ne, joille urheilu on ollut ainoa elämän keskeinen sisältö.
Paulus Arajuuri on siirtynyt urheilu-uran jälkeiseen elämään – mutta moni pienempi tai vähemmän tunnettu jalkapalloilija kohtaa saman siirtymän ilman julkisuuden tuomaa rakennetta tai taloudellista turvaverkkoa.
Mikä auttaa siirtymässä?
Lääkärit ja urheilupsykologit suosittelevat ammattilaisurheilijoille urheilu-uran loppupuolella ja sen jälkeen seuraavia toimenpiteitä:
Säännöllinen terveystarkastus – erityisesti nivelten, sydämen ja metabolisen terveyden seuranta urheilu-uran ensimmäisinä jälkeisinä vuosina.
Asteittainen harjoittelun vähentäminen – äkillinen harjoittelun lopettaminen on fyysisesti ja henkisesti raskaampi kuin vähittäinen siirtyminen normaaliin liikuntaan. Monet entiset huippu-urheilijat siirtyvät juoksemiseen, uintiin tai pyöräilyyn harrastuksena.
Psykologinen tuki – urheilupsykologi tai terapeutti voi auttaa rakentamaan uuden identiteetin urheilun jälkeiseen elämään.
Uuden rutiinin luominen – rakenne, johon urheilu-ura on totuttanut, on tärkeä korvata jollakin muulla: opiskelulla, työnteolla tai harrastuksilla.
Jari-Matti Latvalan tarinassa urheilu-uran palautuminen ja terveys nousivat esiin myös kilpailun jälkeisinä vuosina – suomalainen huippu-urheilukulttuuri alkaa ottaa nämä kysymykset vakavammin.
Ravitsemus muuttuu ratkaisevasti – usein liian myöhään
Ammattijalkapalloilija kuluttaa harjoittelukaudella 3 000–4 500 kaloria päivässä. Keho on adaptoitunut tähän energiantarpeeseen – lihasmassa on suuri, aineenvaihdunta on nopea, ja ruokahalua on paljon.
Kun harjoittelu vähenee uran jälkeen, monet entiset urheilijat jatkavat silti samantasoista syömistä tottumuksesta. Tulos on nopea painonnousu ja kehon koostumuksen muutos, mikä vaikuttaa myös sydän- ja verisuoniterveyteen.
Ravitsemusasiantuntijat korostavat, että siirtymä urheilu-uran jälkeen vaatii usein kokonaan uudenlaisen lähestymistavan ruokavalioon – ei radikaalin dieetin, vaan hiljalleen tapahtuvan sopeutumisen arjen kalorintarpeeseen. Tässä prosessissa ravitsemusterapeutti tai urheilulääkäri voi olla korvaamaton kumppani.
Euro 2020 -sankarin perintö: mitä Arajuuri jätti jälkeensä
Paulus Arajuuri oli osa sitä Suomen maajoukkuetta, joka kirjoitti historiaa kesällä 2021 pelaamalla ensimmäistä kertaa EM-kisoissa. Tuo kokemus – yhdessä hänen pitkällä kansainvälisellä seurajoukkueura – on antanut hänelle perspektiivin, jonka moni suomalainen fani arvostaa.
Arajuuri on myös suomalaisen jalkapallon kehittymisen symboli: hänen sukupolvensa pelaajien avulla Suomi nousi kohti kansainvälistä tasoa. Nyt, lähellä 38. syntymäpäiväänsä, hän on osa yhä kasvavaa joukkoa suomalaisia entisiä huippujalkapalloilijoita, jotka navigoivat uran jälkeistä elämää.
Heidän terveytensä ja hyvinvointinsa on tärkeä asia – ei vain heille yksilöinä, vaan koko suomalaiselle urheilukulttuurille.
Asiantuntija voi tukea koko siirtymää
Urheilulääkäri tai yleislääkäri, jolla on kokemus urheilijoista, voi tehdä kattavan terveystarkastuksen uran päättyessä:
- Nivelten ja liikuntaelimistön kattava arviointi
- Sydän- ja verisuoniterveyden perustason mittaukset
- Hormonitasojen seuranta, erityisesti testosteroni ja kortisoli
- Mielenterveyden arviointi tarvittaessa
Tämä tarkastus antaa perustan, johon myöhempiä muutoksia voidaan verrata – ja mahdollistaa ongelmakohtien varhaisen tunnistamisen ennen kuin ne muuttuvat kroonisuiksi.
38-vuotiaan Arajuutin syntymäpäivä on muistutus siitä, että huippu-urheilijoiden elämä jatkuu pitkään uran jälkeen – ja se elämä ansaitsee yhtä laadukasta terveydenhuoltoa kuin huippu-urheilu vaati aikanaan. Urheilulääkäri tai yleislääkäri ei ainoastaan hoida syntyneitä vaurioita – hän auttaa myös ennaltaehkäisemään niitä ja rakentamaan terveyden perustan, joka kestää vuosikymmeniä. Juuri nyt, kun MM-kisat 2026 ovat täydessä vauhdissa ja entinen pelaaja seuraa kotisohvalta, on hyvä muistaa: ammattilaisurheilu pääsi loppuun, mutta terveyden hoitaminen ei pääty koskaan.
Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseen tiedottamiseen. Mahdollisista terveysoireista tai urheilu-uran jälkeisistä terveyshuolista tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Elina Koskinen