Omaishoidon tuki verovapaaksi? Reijonen esitti, hallitus kieltäytyi – näin turvaat taloutesi 2026

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nosti heinäkuussa 2026 jälleen esiin vaatimuksen tehdä omaishoidon tuki verovapaaksi, mutta hallitus ilmoitti, ettei muutosta ole kirjattu hallitusohjelmaan. Suomen Uutisten mukaan Reijonen kysyi, olisiko hallitus valmis muuttamaan omaishoidon hoitopalkkion kokonaan verottomaksi tuloksi. Vastaus oli kielteinen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kymmenettuhannet omaishoitajat maksavat edelleen tuloveroa palkkiostaan – ja juuri siksi oman talouden hallinta kannattaa ottaa vakavasti.

Mistä kiistassa on kyse

Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (937/2005). Kun kunta tai hyvinvointialue myöntää tuen, tehdään omaishoitosopimus sekä hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoitopalkkio on veronalaista ansiotuloa, joka myös kartuttaa alle 68-vuotiaan omaishoitajan työeläkettä. Palkkion suuruus riippuu hoidon sitovuudesta ja vaativuudesta.

Vuonna 2026 omaishoidon tuen vähimmäishoitopalkkio nousi. Valtioneuvoston mukaan vähimmäismääräksi säädettiin 1.1.2026 lukien 530 euroa kuukaudessa, ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen palkkio on 966 euroa kuukaudessa. Jo voimassa oleviin sopimuksiin tehtiin noin 2,33 prosentin korotus palkkakertoimen (1,712) mukaisesti. Summat kuulostavat vaatimattomilta, mutta niistä maksetaan vero – ja tämä on Reijosen kritiikin ydin.

Poliittinen kädenvääntö jatkuu, mutta omaishoitaja ei voi jäädä odottamaan lakimuutosta. Verotus toimitetaan nykyisten sääntöjen mukaan, joten kannattaa keskittyä siihen, mihin itse voi vaikuttaa.

Miksi tämä koskettaa niin monen taloutta

Omaishoito on Suomessa laajaa ja usein näkymätöntä työtä. Tuki maksetaan läheiselle, joka hoitaa ikääntynyttä, vammaista tai pitkäaikaissairasta omaista kotona. Monelle omaishoitajalle palkkio on merkittävä osa toimeentuloa, mutta se saatetaan mieltää virheellisesti "korvauksettomaksi" avuksi.

Todellisuudessa palkkio vaikuttaa moneen asiaan yhtä aikaa: ennakonpidätykseen, mahdollisiin muihin etuuksiin, eläkekertymään ja verovähennyksiin. Jos omaishoitaja on samaan aikaan osa-aikatyössä, eläkkeellä tai saa muita tulonsiirtoja, kokonaisuus mutkistuu nopeasti. Väärin arvioitu ennakonpidätys johtaa joko turhaan suureen pidätykseen tai ikävään mätkyyn seuraavana keväänä.

Näin varainhoitaja voi auttaa omaishoitajaa

Tässä kohtaa talousasiantuntijan tai varainhoitajan neuvonta muuttuu konkreettiseksi. Kun palkkio on verollista tuloa, siihen liittyy suunnittelun varaa – aivan kuten palkkatuloon.

Asiantuntija käy tyypillisesti läpi ainakin nämä:

• Verokortti ja ennakonpidätys. Palkkiolle kannattaa hakea oikea pidätysprosentti, jottei vuosi pääty yllätysveroihin. Verokortin muutoksen voi tehdä vero.fi-palvelussa heti, kun tulot muuttuvat.
• Vähennykset. Osa hoidosta aiheutuvista kuluista voi olla vähennyskelpoisia, ja kotitalousvähennys voi tulla kysymykseen hoidettavan kotiin ostetuista palveluista. Rajat on syytä tarkistaa tapauskohtaisesti.
• Eläkekertymä. Koska palkkio kartuttaa työeläkettä alle 68-vuotiaalla, omaishoitovuodet eivät ole eläkkeen kannalta "tyhjiä" vuosia. Tämä kannattaa huomioida pitkän aikavälin suunnittelussa.
• Etuuksien yhteensovitus. Palkkio voi vaikuttaa esimerkiksi asumistukeen tai muihin tulosidonnaisiin etuuksiin. Kokonaiskuvan hahmottaminen estää ikävät takaisinperinnät.

Varainhoitajan tehtävä ei ole ottaa kantaa poliittiseen kiistaan siitä, pitäisikö tuen olla verotonta. Tehtävä on varmistaa, että nykysääntöjen puitteissa omaishoitajalle jää käteen mahdollisimman paljon ja että ikäviä yllätyksiä ei tule.

Käytännön esimerkki: miksi veroprosentti ratkaisee

Otetaan yksinkertainen esimerkki. Oletetaan, että omaishoitaja saa vähimmäispalkkion, 530 euroa kuukaudessa, eli noin 6 360 euroa vuodessa. Jos omaishoitajalla ei ole muita tuloja, verotus jää maltilliseksi. Mutta jos hän saa samaan aikaan eläkettä tai palkkaa, palkkio lasketaan päälle ja koko vuositulon marginaalivero voi nousta selvästi.

Tässä piilee sudenkuoppa: jos ennakonpidätys on mitoitettu vain päätulon mukaan, omaishoitopalkkiosta jää helposti liian vähän veroa pidätettyä, ja seurauksena on jäännösvero eli "mätky" seuraavana keväänä. Toisaalta liian korkea pidätys tarkoittaa, että omaishoitaja lainaa rahojaan valtiolle korotta koko vuoden. Oikean sivutulon veroprosentin tarkistaminen on siis yksinkertainen mutta usein unohdettu keino, joka vaikuttaa suoraan kuukausittaiseen käteenjäävään summaan.

Sama logiikka pätee hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen palkkioon, joka on 966 euroa kuukaudessa. Suurempi palkkio tarkoittaa suurempaa verovaikutusta, jolloin suunnittelun merkitys vain kasvaa.

Mitä omaishoitajan kannattaa tehdä nyt vuonna 2026

Ensimmäinen askel on tarkistaa oma omaishoitosopimus ja palkkion taso. Jos sopimus on tehty aiemmin, kannattaa varmistaa, että vuoden 2026 korotus on huomioitu. Toiseksi kannattaa tarkistaa verokortin pidätysprosentti nyt, ei vasta joulukuussa.

Muista myös lakisääteiset vapaat: omaishoitajalla on oikeus vähintään kahteen tai kolmeen vapaapäivään kuukaudessa, kun hoito on ympärivuorokautista tai jatkuvasti sitovaa. Nämä vapaat ovat osa jaksamista, mutta niiden järjestäminen vaikuttaa myös talouteen, jos sijaishoidosta peritään asiakasmaksu.

Kolmanneksi kannattaa dokumentoida hoidosta aiheutuvat kulut. Kuitit ja muistiinpanot helpottavat sekä vähennysten hakemista että mahdollista keskustelua talousneuvojan kanssa. Mitä paremmin tiedot ovat kasassa, sitä nopeammin asiantuntija pystyy löytämään säästökohdat.

Neljänneksi kannattaa katsoa tilannetta pidemmällä aikavälillä. Omaishoito kestää usein vuosia, ja sen aikana sekä hoidettavan tarpeet että omaishoitajan oma toimeentulo muuttuvat. Säännöllinen talouden tarkistus – vaikkapa kerran vuodessa veroilmoituksen yhteydessä – auttaa reagoimaan muutoksiin ajoissa. Jos hoidettavalla on omaisuutta tai jos edunvalvontaan tai perintöön liittyy kysymyksiä, myös nämä kannattaa ottaa puheeksi asiantuntijan kanssa.

Jos oma tilanne tuntuu monimutkaiselta – esimerkiksi useita tulolähteitä, sijoituksia tai perintöön liittyviä kysymyksiä – varainhoitajan tai veroneuvojan tapaaminen maksaa itsensä usein takaisin. Expert Zoomin kautta löydät varainhoidon ja talousneuvonnan asiantuntijoita, jotka osaavat katsoa omaishoitajan tilannetta kokonaisuutena.

Poliittinen keskustelu ei ratkaise huomista

Reijosen esitys pitää verokeskustelun pinnalla, ja se on omaishoitajien näkökulmasta tärkeää. Kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa lainsäädäntöön käsitellään laajemmin artikkelissamme kansalaisaloitteesta ja siitä, mitä tapahtuu kun 50 000 allekirjoitusta täyttyy. Kansanedustajien omat talousratkaisut, kuten eläkekysymykset, herättävät nekin keskustelua – niistä lisää jutussa Markku Eestilän päätöksestä olla jatkamatta.

Lakimuutos voi tulla joskus, mutta se ei auta ensi kevään veroilmoituksessa. Siksi omaishoitajan kannattaa toimia jo nyt: tarkistaa palkkio, päivittää verokortti ja hankkia tarvittaessa asiantuntijan näkemys. Omaishoidon tuen verokohtelun voi tarkistaa suoraan laista omaishoidon tuesta (Finlex 937/2005).

Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista vero- tai talousneuvontaa. Oman tilanteesi verotus ja etuudet kannattaa varmistaa Verohallinnolta, hyvinvointialueelta tai valtuutetulta asiantuntijalta.