Maria VirtanenSuomen lentopallomaajoukkue kirjasi EuroVolley 2026 -turnauksessa 24. syyskuuta 2026 historiallisen voiton, jota ei juuri kukaan ennustanut. Maailmanmestari Italia kaatui kotikentällään neljännesvälierässä lukemin 3–2 (21–25, 28–26, 25–16, 20–25, 15–13). Ottelun jälkeen päävalmentaja Olli Kunnari kertoi, mikä ratkaisi: "Henkinen kantti ratkaisi." Lausunto jäi pyörimään – ja syystä, sillä se koskee paljon muutakin kuin ammattilentopalloilijoita.
Mikä teki Suomen voitosta poikkeuksellisen?
Italian isännöimässä turnauksessa Suomi kohtasi neljännesvälierässä isännät täysinä altavastaajina. Italia on vuoden 2024 Pariisin olympiavoittaja ja voimassa oleva maailmanmestari – virallisesti maailman ykkösmaila lentopallossa. Edessä oli täysi areenan, kotifanien takaama yllätyksettömän kuuloinen ottelu.
Ratkaisuerässä tilanne oli 12–15 Italian hyväksi. Kolme pistettä jäljessä, suurimman urheiluareenan yleisö kotijoukkueen takana – se on paikka, jossa monet joukkueet romahtavat psykologisesti. Suomalaiset eivät romahtaneet. He kääntyivät 15–13-voittoon putkessa.
Kunnari, joka itse pelasi viidessä EM-turnauksessa vuosina 2007–2015, osaa tunnistaa tämän eron omakohtaisesti. Haastatteluissa hän on toistuvasti korostanut yhtä asiaa: joukkueen kykyä pysyä samassa rytmissä ja käyttäytymisessä riippumatta erätaulun luvuista. Ei turhaa tunnereaktiota, ei paniikkia, ei strategian hylkäämistä. Sama prosessi, sama luottamus – viidennessäkin erässä pistetilanteesta huolimatta.
Suomi on nyt EM-semifinaalissa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2007. Vastassa on Ranska lauantaina 27. syyskuuta 2026. Ranska on turnauksen ennakkosuosikki – mutta Kunnarin joukkue on jo tehnyt sen, mitä numerot eivät ennustaneet.
Olli Kunnari valmentajana: tausta ja filosofia
Kunnari ei ole tullut valmentajan rooliin ilman omakohtaista kokemusta paineesta. Pelaajaurana hän osallistui Suomen maajoukkueen kanssa viidelle EM-turnauskierrokselle 2007–2015, mikä tarkoittaa, että hän on istunut juuri siinä asemassa, johon hän nyt laittaa omat pelaajansa: altavastaajana, kansainvälistä huipputasoa vastaan.
Tuo kokemus näkyy hänen valmennusfilosofiassaan. Sen sijaan, että valmentaja paukuttaisi taktiikkataulua nolla-tilanteessa, Kunnari on rakentanut joukkueen, joka ei heilahdu. Hän on korostanut prosessikeskeisyyttä jo ennen turnauksen alkua: joukkueen ei pidä katsoa sarjataulukkoa tai ennakkotilastoja, vaan keskittyä jokaisen ottelun omaan tehtäväjakoon. Italian voittoa edeltäneet analyysit osoittavat, ettei kyse ollut onnesta – Suomi oli teknisesti valmistautunut Italiaan varta vasten ja piti suunnitelmansa hermostumattomasti loppuun asti.
Mitä psykologian tutkimus sanoo "henkisestä kantista"?
Lausunto henkisestä kantista ei ole pelkkä urheilupuhe. Psykologiassa ilmiöstä käytetään termejä mental toughness ja psyykkinen sitkeys, ja sen tutkimus on kasvanut merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.
Terveysammattilaisten mukaan psyykkinen sitkeys on kolmen mekanismin yhdistelmä, jotka kaikki näkyvät Kunnarin joukkueessa.
Prosessiorientoituminen tarkoittaa, että huomio kiinnitetään seuraavaan konkreettiseen toimintaan eikä kokonaistilanteeseen tai tappion seurauksiin. Tutkimuksissa prosessitavoitteiden on osoitettu parantavan suoritusta painetilanteissa jopa 20–30 prosenttia verrattuna lopputulosorientoituneeseen ajatteluun. Kunnarin joukkue ilmentää tätä käytännössä: pelaajat eivät mieti pistetilanteen kauaskantoisuutta vaan seuraavan syötön suuntaa.
Rutiinien neurobiologinen voima on toinen mekanismi. Ennalta harjoitellut toimintamallit aktivoivat aivoissa tuttuja, automatisoituja ratoja. Aivojen pelkokeskus eli amygdala ei reagoi yhtä voimakkaasti tunnetuissa toimintamalleissa kuin epävarmuudessa. Käytännössä pelaajilla on usein vakioitu sana, liike tai katselurituaali erätauolla – se palauttaa heidät tuttuun, toimivaan tilaan sen sijaan, että antautuisivat stressireaktion vietäviksi.
Psykologinen turvallisuus tiimissä on kolmas tukipilari, jonka rakentaa viime kädessä valmentajan käyttäytyminen. Tutkimusten mukaan tiimin suorituskyky paranee merkittävästi, kun jäsenet uskovat voivansa ottaa riskejä ilman tuomitsemisen pelkoa. Kunnarin rauhallisuus sivulinjoilla on strateginen teko: se viestittää, että virhe ei tarkoita rangaistusta, vaan seuraavaa tilaisuutta. Tämä rakentaa Googlen DeepMindin johtavien tiimitutkimusten (Project Aristotle, 2016) tunnistamaa psykologista turvallisuutta, joka ennustaa tiimin menestymistä paremmin kuin yksittäinen lahjakkuus.
Nämä mekanismit eivät tunne lajia tai ammattia. Ne toimivat lentopalloilijoilla, mutta myös johtajilla, kirurgeilla, opettajilla, opiskelijoilla ja kaikilla, joiden työ sisältää tilanteita, joissa tulee suoriutua paineen alla.
Konkreettinen tapaus: Mikko, 32-vuotias tiiminvetäjä
Otetaan arjesta tuttu esimerkki, joka vastaa rakenteeltaan Suomi–Italia-ottelun ratkaisuerää.
Mikko on 32-vuotias projektijohtaja IT-yrityksessä. Hän vetää viiden hengen tiimiä. Puolivuosikatsaus on perjantaina, asiakasyhteistyö on ajautunut vaikeuksiin koko kuluvan kvartaalin ajan, ja Mikko tietää, että johtoryhmä esittää kriittisiä kysymyksiä.
Tiistaina, kolme päivää ennen katsausta, asiakas lähettää sähköpostin, jossa hän uhkaa sopimuksen purkamisella. Tilanne vastaa lentopallossa ratkaisuerän 12–15-tilannetta.
Jos Mikko on prosessiorientoitunut, hän reagoi kolmella konkreettisella toimenpiteellä vielä tiistaina: soittaa asiakkaalle, sopii kriisipalaverin ja kirjaa toimenpidelistan kolmeen kohtaan. Perjantain katsauksessa hän pystyy kertomaan, mitä toimenpiteitä on jo tehty – tilanteen hallinnassa on luottamusta lisäävä rakenne.
Jos Mikko ei ole prosessiorientoitunut, hänelle tapahtuu seuraavaa: ajatukset pyörivät pahimmissa skenaarioissa, unen laatu heikkenee tiistai–torstaina, ja perjantain esittelyssä hän on jo niin uupunut, että kehon stressireaktio heikentää päättelykykyä fysiologisesti. Akuutti suoritusstressi hidastaa prefrontaalisen aivokuoren toimintaa – se alue, joka vastaa ongelmien ratkaisusta, kielen jäsentämisestä ja harkinnasta – jopa 15–25 prosenttia. Mikko kuulostaa haastatteluissa epäjohdonmukaiselta, vaikka hänen faktapohjansa on täysin kunnossa.
Milloin Mikon tilanteessa kannattaa hakea ammatillista apua?
- Painetilanteissa suorituskyky romahtaa systemaattisesti, ja ero harjoitus- tai normaalitilanteeseen on selvä ja toistuva
- Ahdistuneisuus tai ylivireystila ulottuu työn ulkopuolelle: uni häiriintyy, ihmissuhteet kärsivät, harrastukset tuntuvat kuormittavilta
- Tilanne on kestänyt yli kolme kuukautta ilman parannusta yrityksistä huolimatta
- Fyysisiä oireita on alkanut esiintyä: sydänoire, päänsärky, vatsa-alueen oireet tai lihasjännitys ilman fyysistä syytä
Jo 6–10 istuntoa psykologin tai kognitiivisen käyttäytymisterapeutin kanssa voi tuottaa mitattavan muutoksen. Suorituspsykologian potilaiden on raportoitu parantavan paineensietokykyään 30–40 prosenttia strukturoidun harjoitusohjelman jälkeen verrattuna lähtötasoon.
Tärkeää on myös ajankohta: ammattilaista kannattaa konsultoida ennen kuin tilanne muuttuu kriisiksi. Samoin kuin urheilija kehittää henkistä lujuuttaan harjoitusolosuhteissa eikä vain tärkeimmissä kisoissa, suorituspsykologin tuki on tehokkainta silloin, kun kapasiteettia vielä on – ei vasta burnoutin reunalla. Kunnarin joukkue ei aloittanut mentaalityötä EM-kisoissa, vaan kuukausien harjoitteluprosessissa sitä ennen.
Käytännön tekniikat – aloita jo tänään
Kunnarin voittoanalyysin periaatteet ovat siirrettävissä suoraan arkeen ilman ammattiurheilutaustaa.
Rakenna pre-performance-rutiini. Ennen merkittävää tilannetta – esitystä, palaveria, tenttivastauksia tai kilpailusuoritusta – käytä 60–90 sekuntia: kolme hidasta uloshengitystä, yksi konkreettinen prosesilause ("Kuuntelen kysymyksen loppuun, vastaan rauhallisesti"). Tämä vie henkistä kapasiteettia pois lopputuloksen spekuloinnista. Harjoittele rutiinia ensin matalatasoissa tilanteissa, jotta se on automaattinen painetilanteen tullessa – Kunnarin pelaajat eivät harjoitelleet henkistä lujuuttaan ensimmäistä kertaa Italian vastaisessa puolivälierässä.
Opettele reset-signaali. Kunnarin joukkue ei jää virheeseen pitkäksi aikaa – heillä on fyysinen tai verbaalinen signaali, joka sulkee edellisen tilanteen. Käytännössä: nopea räpsytys, kevyt kosketus reiteen tai sisäinen sana kuten "Seuraava". Tutkimukset osoittavat, että nopea flush eli virheestä irtipäästäminen vähentää sen psykomotorista vaikutusta seuraavaan suoritukseen merkittävästi.
Muotoile palautteesi oikein. Jos johdat muita ihmisiä: kerro virheen jälkeen, mitä tehdään seuraavaksi, älä toista, mitä meni pieleen. Yksikin lauseen muutos rakentaa tiimiin psykologista turvallisuutta, jota Kunnarin toiminta sivulinjoilla heijastelee.
Tunnista, milloin tarvitset ammatillista tukea. Henkinen valmennus ei ole vain eliittiurheilijoiden etuoikeus. Suomessa toimii urheilupsykologeja, suoritusvalmentajia ja kognitiivisia terapeutteja, joilla on erityisosaaminen paineympäristöissä. Expert Zoomin terveysasiantuntijoita voi konsultoida matalalla kynnyksellä – jo yhdessä istunnossa saat arvion siitä, onko kyse omatoimisesti opeteltavista taidoista vai tilanteesta, joka hyötyy asiantuntijatuesta.
Huom: Tämä artikkeli on yleisluonteista terveysinformaatiota. Vakavien mielenterveys- tai ahdistusoireiden kohdalla ota aina yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.
Mitä seuraavaksi – Kunnarin joukkueelle ja sinulle?
Suomi kohtaa Ranskan semifinaalissa lauantaina 27. syyskuuta 2026. Ranska on turnauksen ennakkosuosikki: viisi peräkkäistä EM-mitalijoukkuetta ja useinkertaiset Euroopan mestarit. Paperilla talenttiero on merkittävä.
Silti Olli Kunnarin joukkue on jo osoittanut, että numerot voivat olla harhaanjohtavia. Henkinen lujuus ei näy tilastoissa ennen ottelua – se näkyy viidennessä erässä tilanteen ollessa 12–15. Se näkyy tiiminvetäjällä, kun asiakas lähettää uhkaussähköpostin tiistaina. Se näkyy kenessä tahansa meistä, kun paine nousee ja kaikki silmäparit katsovat.
Kunnarin keskeinen oppi on lopulta yksinkertainen: harjoittele prosessia, ei pelkkää lopputulosta. Tue tiimisi psykologista turvallisuutta toiminnallasi jokapäiväisissä reaktioissasi. Jaa onnistumiset, normalisoi virheet ja pysy johdonmukaisena – 12–15-tilanteessa ja 15–12-tilanteessa. Ja kun prosessia ei pysty enää yksin kehittämään – hae asiantuntemusta ajoissa, ei vasta kriisipisteessä.
Lentopallon EM-kisojen 2026 semifinaalit pelataan lauantaina 27. syyskuuta 2026. Euroopan lentopalloliitto CEV seuraa kaikkia tuloksia ja ottelutilastoja virallisilta sivuiltaan osoitteessa cev.eu. Suomen urheilupsykologian ja henkisen valmennuksen aiheista lisää tietoa löydät myös Expert Zoomin EuroVolley-ravitsemusartikkelista, joka käsittelee fyysistä puolta huippusuorituksen taustalla.
