Olivia Dean voitti Grammyn 2026: mitä jokaisen artistisopimuksen pitää sisältää

Olivia Dean voitti Grammy-palkinnon Best New Artist -kategoriassa helmikuussa 2026 ja kruunattiin vuoden artistiksi BRIT Awards -gaalassa samana vuonna – yhdistelmä, jota harva artisti saavuttaa. Hänen singlensä "Man I Need" keräsi 82,3 miljoonaa streamia ja nousi Yhdistyneen kuningaskunnan soitetuimmaksi kappaleeksi vuonna 2026, ja hänen albuminsa "The Art of Loving" debytoi UK:n albumilistan ykköseksi syyskuussa 2025. Toukokuussa 2026 hän on matkalla kohti Pohjois-Amerikkaa ja Australaasiaa osana globaalia konserttikiertuettaan. Menestys herättää kysymyksen, jonka jokainen musiikintekijä – Suomessakin – kohtaa ennemmin tai myöhemmin: mitä artistisopimuksen pitää sisältää, ennen kuin allekirjoitat?

Artisti ilman lakimiestä on helppo kohde

Musiikkiteollisuudessa levytyssopimukset ovat pitkiä, monimutkaisia ja usein levy-yhtiön lakimiesten kirjoittamia. Niiden tarkoituksena on ennen kaikkea suojata yhtiön liiketoimintaa – ei artistia. Moni lupaava musiikintekijä allekirjoittaa ensimmäisen sopimuksensa lukematta sitä kunnolla, koska sopimus tuntuu unelmien täyttymiseltä eikä ole aikaa odottaa lakimiesneuvotteluja.

Seuraukset voivat olla vakavia ja pitkäkestoisia. Artisti saattaa:

• Luovuttaa tekijänoikeuden musiikkiinsa levy-yhtiölle vuosiksi tai pysyvästi
• Sitoutua alihintaisiin rojaltiosuuksiin, joista on vaikea neuvotella jälkikäteen
• Menettää oikeuden päättää, miten hänen musiikkiaan käytetään kaupallisesti
• Joutua sitoutuneeksi pitkäaikaisiin optioihin, joista ei pääse irti kohtuudella

Suomen tekijänoikeuslain (404/1961) mukaan tekijällä on alkuperäinen oikeus teokseensa – mutta sopimuksella tästä oikeudesta voi luopua (Finlex – Tekijänoikeuslaki). Laki suojaa artistia, mutta vain silloin, kun artisti ymmärtää oikeutensa ja osaa neuvotella niistä.

Suomessa toimii tuhansia muusikoita ja sanoittajia, joista osa tekee sopimuksia kansainvälisten levy-yhtiöiden kanssa ja osa paikallisten toimijoiden kanssa. Molemmissa tapauksissa oikeudellinen asiantuntemus on kullanarvoista.

Pienikin yksityiskohta sopimuksessa voi muuttaa artistin asemaa merkittävästi. Esimerkiksi sana "yksinoikeus" versus "ei-yksinoikeus" levitysoikeuksissa voi tarkoittaa eroa siinä, voiko artisti samalla musiikilla solmia muita sopimuksia. Nämä yksityiskohdat eivät aina avaudu ilman oikeudellista koulutusta – ja levy-yhtiöt tietävät sen hyvin.

5 kohtaa, jotka jokaisen artistisopimuksen pitää sisältää

1. [Tekijänoikeuden om](/fi/uutiset/banksy-turku-nayttely-2026-taideoikeus)istus – kuka omistaa musiikin?

Tämä on sopimuksen tärkein yksittäinen kohta. Sopimuksessa voi olla lausekkeita, jotka siirtävät tekijänoikeuden levy-yhtiölle sopimuksen voimassaoloajaksi – tai pysyvästi, "kaikissa medioissa, kaikkialla maailmassa, ikuisesti". Moni artisti ei tiedä, että on mahdollista neuvotella rajoitetun lisenssin myöntämisestä täyden tekijänoikeuden luovutuksen sijaan. Kysy aina: kuka omistaa kappaleet sopimuskauden päätyttyä ja mihin mahdollinen siirto rajoittuu?

2. Rojaltit ja tulonjako – prosentit ratkaisevat

Perinteinen levy-yhtiösopimus tarjoaa artistille 15–25 % royaltyosuuden myynnistä. Mutta mitkä kulut vähennetään ensin? Markkinointikulut, ennakkomaksut, studioajat ja pakkauskulut voivat kaikki vähentää todellista nettotuloa merkittävästi. Sopimuksessa pitää olla selkeä laskentakaava jokaista tulotyyppiä kohden. Streaming-tulojen jakautuminen on erityinen neuvottelukohta: alustat kuten Spotify maksavat ensin levy-yhtiölle, joka sitten jakaa artistille. Tämän ketjun jokainen lenkki vaikuttaa artistin palkkapussiin.

3. Sopimusaika ja optiot – kuinka kauan olet sidottu?

Levy-yhtiöllä on tyypillisesti optio jatkaa sopimusta usean albumin verran. Ensimmäinen sopimus voi käytännössä tarkoittaa sitoutumista 5–7 vuodeksi, jos kaikki optiot laukeavat. Artistin tulee neuvotella optioiden ehdoista: millä perusteella optio voidaan käyttää, milloin päätös on tehtävä ja voiko artisti irtautua sopimuksesta, jos levy-yhtiö ei täytä omia velvoitteitaan – kuten julkaisee albumin kohtuullisessa ajassa?

4. Luova kontrolli – kuka päättää taiteesta?

Artistin luova kontrolli – kappaleiden valinta, äänensävy, visuaalinen identiteetti, musiikkivideot – voi olla täysin vapaata tai täysin levy-yhtiön käsissä. Jotkut sopimukset vaativat levy-yhtiön hyväksynnän kaikelle julkaistavalle sisällölle. Ennen allekirjoittamista kannattaa neuvotella selkeistä lausekkeista, jotka turvaavat artistin oikeuden taiteellisiin päätöksiin ainakin olennaisilta osin. Luovaa kontrollia on lähes mahdotonta saada takaisin jälkikäteen.

5. Irtisanomisehdot – miten sopimuksesta pääsee ulos?

Sopimuksen pitää sisältää selkeät, tasapuoliset ehdot: milloin artisti voi irtisanoa sopimuksen, milloin levy-yhtiö voi, ja mitä tapahtuu julkaisemattomalle ja jo nauhoitetulle materiaalille sopimuksen päätyttyä? Epäselvillä tai yksipuolisilla irtisanomislausekkeilla voidaan pitää artisti sidottuna vuosia, vaikka yhteistyö ei tosiasiassa toimi.

Milloin artisti tarvitsee lakimiehen?

Musiikkialan lakimies on välttämätön viimeistään silloin, kun saat ensimmäisen levytyssopimuksen, keikkajärjestäjäsopimuksen tai synkronointilisenssin (musiikin käyttö elokuvassa, mainoksessa tai pelissä). Nämä sopimukset ovat taloudellisesti merkittäviä, ja niiden yksityiskohdat voivat vaikuttaa artistin tuloihin ja valinnanvapauteen vuosikymmeniä.

Lakimiestä kannattaa konsultoida jo ennen kuin mikään iso sopimus on pöydällä:

• Bändin perustamisvaiheessa: Kuka omistaa yhtyeen nimen ja brändin, jos bändi hajoaa?
• Kun levy-yhtiö lähestyy: Älä allekirjoita mitään ennen kuin lakimies on käynyt sopimuksen läpi.
• Indie-artistina: Mitkä lisenssiehdot sopivat Spotifyn, YouTuben tai muiden alustojen kautta julkaisemiseen?
• Kun musiikkiasi käytetään kaupallisesti: Maksetaanko tekijänoikeuskorvaukset oikein? Kenen kautta korvaukset kulkevat?

Expert Zoomin kautta voit tavoittaa asianajajan, joka on erikoistunut tekijänoikeuteen tai sopimusoikeuteen – alustamme avulla ensimmäinen konsultaatio on helppo järjestää ilman pitkiä jonotusaikoja tai epäselvyyttä siitä, keneen pitäisi ottaa yhteyttä.

Olivia Deanin menestys muistuttaa, mitä takana on

82,3 miljoonan streamin kappale ja kaksi kansainvälistä palkintoa ovat fantastinen tulos. Mutta menestyksen takana on vuosien työ, monta sopimusta ja todennäköisesti tiimi juridista osaamista. Kaikki uraansa rakentavat artistit – Helsingistä Tampereelle, indie-studion kellarista suureen levy-yhtiöön – ansaitsevat saman tiedon ja saman suojan, jota ammattilaisilla on käytössään.

Suomessa musiikin tekijänoikeuskorvauksista vastaa Teosto, joka kerää korvauksia musiikin käytöstä ja tilittää ne tekijöille. Teoston jäsenyys on tärkeä askel jokaiselle säveltäjälle, sanoittajalle ja sovittajalle – mutta se ei yksin suojaa artistia levy-yhtiö- tai keikkasopimuksissa. Siinä tarvitaan asianajaja.

Oman musiikin suojeleminen alkaa siitä, että ymmärtää mitä paperi sanoo – ennen kuin allekirjoittaa. Suomen tekijänoikeuslaki antaa pohjan, mutta sen soveltaminen neuvottelutilanteessa vaatii asiantuntijaa. Nopea konsultaatio lakimiehen kanssa ennen sopimuksen allekirjoittamista voi säästää vuosia epäreilua tilannetta – tai menetettyä omaa musiikkia.

Huomio: Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseen tiedottamiseen eikä korvaa oikeudellista neuvontaa. Ota yhteyttä lakimieheen henkilökohtaisessa oikeudellisessa asiassasi.