Sanna VirtanenVuoden 2026 alusta Suomessa on poistettu sakkojen kiinteä maksuaika — muutos, joka vaikuttaa jokaiseen, joka saa liikennesakon, ylinopeusrangaistuksen tai muun viranomaisen määräämän sanktion. Uudet säännöt muuttavat myös sitä, milloin ja miten sakkoon voi hakea muutosta.
Mikä muuttui sakkojen maksussa vuonna 2026?
Oikeusrekisterikeskuksen tiedotteen mukaan sakkojen maksamista koskeva lainsäädäntömuutos tuli voimaan 1. tammikuuta 2026. Aiemmin sakoissa oli kiinteä maksuaika, jonka puitteissa oli maksettava, riippumatta siitä, oliko päätös lainvoimainen vai ei.
Uuden säännön mukaan maksamisvelvollisuus alkaa vasta, kun sakko tai muu sanktio on lainvoimainen. Sanktio tulee lainvoimaiseksi, kun siihen ei enää voi hakea muutosta tai kun valitusaika on kulunut — käytännössä 30 päivää siitä, kun päätös on annettu tiedoksi.
Tämä on merkittävä muutos: aiemmin maksukehotus saattoi tulla ennen kuin valitusaika edes alkoi. Nyt maksupaine ei kohdistu henkilöön, joka haluaa valittaa päätöksestä.
Uhrimaksujen korotus 2026
Samalla lakimuutoksella korotettiin rikoksen uhrin maksuja eli ns. uhrimaksuja. Uhrirahastolle maksettava korvaus nousi vuoden 2026 alusta 60 euroon aiemmasta 40 eurosta kaikissa rikoksissa, joista ankarin rangaistus on vankeutta. Korotus koskee kaikkia rikoksia, jotka on tehty 1. tammikuuta 2026 tai sen jälkeen.
Uhrimaksu lisätään aina sakon yhteyteen automaattisesti — sitä ei aina huomaa erikseen, mutta se kasvattaa todellista maksettavaa summaa.
Miten sakkoon voi hakea muutosta?
Rikosoikeudellisessa sakossa (rangaistusmääräys) on oikeus hakea muutosta käräjäoikeudelta. Muutoksenhakuaika on 30 päivää siitä, kun rangaistusmääräys on annettu tiedoksi. Uuden lain myötä tämä valitusaika on nyt konkreettisemmin sidottu maksuvelvollisuuden alkamiseen.
Muutoksenhaussa on huomioitava:
- Valituskirjelmä on toimitettava käräjäoikeuteen kirjallisesti
- Valituksessa on yksilöitävä, mihin kohtiin päätöksessä haetaan muutosta
- Valitusajan umpeuduttua sakko tulee lainvoimaiseksi ja maksettavaksi — myöhäinen valitus ei keskeytä maksuvelvollisuutta
- Jos sakko on määrätty liikennerikkomuksesta (esim. ylinopeus), muutoksenhaku voidaan tehdä tieliikennelain nojalla
Valitusprosessi vaikuttaa kuulostavan suoraviivaiselta, mutta käytännössä virheellisiä rangaistusmääräyksiä esiintyy. Jos olet saanut sakon, jonka perusteita epäilet, asianajajan konsultaatio kannattaa ennen valitusajan umpeutumista.
Liikennesakot ja päiväsakot — miten ne lasketaan?
Suomessa on kaksi eri sakkotyyppiä, joiden laskutapa eroaa merkittävästi toisistaan:
Kiinteät sakot: Liikennesakot, kuten ylinopeussakot, ovat usein kiinteitä rahamääräisiä sakkoja, joiden suuruus määräytyy rikkomuksen vakavuuden ja ylinopeuden mukaan. Pienimmät sakot ovat muutamia kymmeniä euroja, mutta vakavammissa tapauksissa summa voi nousta sataan euroon tai enemmän.
Päiväsakot: Vakavammissa rikoksissa, kuten alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisessa, käytetään päiväsakkoja. Päiväsakon suuruus lasketaan henkilön nettotulojen mukaan: tuloista vähennetään verot ja pakolliset menot, ja lopputulos jaetaan 60:llä. Tämä tarkoittaa, että pienituloiselle päiväsakko on pienempi kuin suurituloiselle.
Rattijuopumuksesta tuomitun päiväsakkojen määrä vaihtelee 20–80 päiväsakon välillä. Toistuvasta rattijuopumuksesta seuraa ankarampi rangaistus, ja hovioikeus on vuonna 2026 koventanut käytäntöään näissä tapauksissa. Lisätietoa aiheesta löydät artikkelista Hovioikeus koveni rattijuopumustuomioissa.
Nopeusvalvonta ja automaattikamerat — miten prosessi etenee?
Automaattinen liikenteen valvonta on lisääntynyt Suomessa merkittävästi. Kameroiden ottama kuva välitetään poliisin tietojärjestelmään, ja ajoneuvon rekisteröijälle lähetetään sakkoilmoitus. Prosessissa on useita mahdollisia virhelähteitä:
- Kamera tallentaa väärän auton tai rekisterinumeron
- Rekisteröijä on vaihtunut myyntitilanteessa eikä asiapapereita ole päivitetty
- Yrityksen ajoneuvon todellinen kuljettaja on eri henkilö kuin rekisteröijä
- Mittauslaitteen kalibroinnissa on ollut virhe
Kaikissa näissä tilanteissa on oikeus valittaa ja vaatia, että poliisi selvittää todellisen kuljettajan. Valituksessa on esitettävä konkreettiset perusteet — pelkkä kiistäminen ei riitä.
Ulkomailta saatu sakko — maksetaanko se?
Suomalaiset saavat yhä useammin sakkoja ulkomailta, erityisesti Baltian maista, Ruotsista ja Saksasta. EU-maiden välillä on voimassa direktiivi, jonka perusteella ulkomaisia liikennesakkoja voidaan periä Suomessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sakko voidaan lähettää suomeksi käännetyllä asiakirjalla, ja maksamatta jättämisellä voi olla seurauksia.
Ulkomaiseen sakkoon pätevät kuitenkin usein eri valitusoikeussäännöt kuin kotimaiseen. Jos epäilet ulkomaisen sakon aiheellisuutta, selvitä maan oikeudenkäyntimenettely — tai pyydä asiantuntija-apua.
Maksuaikaa voi pyytää — mutta se pitää tehdä oikein
Vaikka kiinteä maksuaika on poistettu, on edelleen tärkeää toimia nopeasti maksuvelvollisuuden alettua. Jos sakkoa ei pysty maksamaan kerralla, voi hakea maksunlykkäystä tai maksujärjestelyä oikeusrekisterikeskukselta.
Maksuaikaa koskeva pyyntö on tehtävä kirjallisesti ennen kuin sakko erääntyy ulosottoon. Ulosotossa sakko muuttuu pakkoperittäväksi, mikä voi aiheuttaa lisäkuluja ja vaikuttaa luottotietoihin.
Jos sakko on kohtuuton suhteessa maksukykyyn, suomalaisessa järjestelmässä on mahdollisuus hakea sakkomuunnosta — sakko voidaan muuntaa yhdyskuntapalveluksi tai vankeudeksi tietyin edellytyksin. Tämäkin prosessi vaatii usein juridista apua.
Työnantajan vastuu sakkoasioissa
Monet eivät tiedä, että tietyissä tapauksissa sakko voidaan määrätä työnantajalle tai yritykselle, eikä yksittäiselle kuljettajalle. Yritysajoneuvoihin liittyvissä liikennerikkomuksissa on tärkeää selvittää, kenelle vastuu kohdistuu — kuljettajalle vai ajoneuvo-rekisterissä olevalle yritykselle.
Yritykset voivat myös joutua vastuuseen, jos ne eivät pysty osoittamaan, kuka yrityksen ajoneuvoa oli ajohetkellä käyttämässä. Tämä voi aiheuttaa hallinnollisia sakkoja, joita on vaikea riitauttaa ilman oikeudellista asiantuntemusta.
Sakkorekisteri ja tietosuoja
Suomessa sakot ja rangaistusmääräykset rekisteröidään oikeusrekisterikeskuksen tietokantaan. Rikosrekisteriin merkitään ainoastaan tuomioistuimen tuomitsemat rangaistukset — pelkkä sakkomääräys ei jätä merkintää rikosrekisteriin. Tämä on tärkeä ero, sillä rikosrekisteriote vaikuttaa esimerkiksi virkaan hakemiseen tai tiettyihin ammattilupiin.
Toistuvat sakot samasta rikkomuksesta voivat kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa syyttäjä harkitsee syytteen nostamista. Tällöin asia ei enää kuulu sakkomenettelyyn vaan varsinaiseen oikeusprosessiin — ja oikeudellinen edustus on välttämätön.
Milloin asianajajan apu on välttämätön?
Sakkoasioissa asianajajaa tarvitaan erityisesti silloin:
- Sakko perustuu virheellisiin tietoihin tai väärään tunnistukseen
- Olet saanut rangaistusmääräyksen teosta, jota et ole tehnyt
- Päiväsakko on laskettu virheellisten tulotietojen perusteella
- Kyseessä on yrityksen ajoneuvo ja vastuukysymys on epäselvä
- Sakko on jo siirtymässä ulosottoon ja haluat riitauttaa sen
ExpertZoom-palvelun kautta löydät rikosasiain asianajajia ja lakimiehiä, jotka tuntevat Suomen sakkolainsäädännön muutokset vuodelta 2026 ja voivat arvioida nopeasti, onko sakon riitauttaminen perusteltua. Älä jätä asiaa hoitamatta — valitusaika on lyhyt.
Tämä artikkeli on yleisluonteinen tiedotusartikkeli eikä korvaa oikeudellista neuvontaa.
