Milla Madetoja palaa Ylelle – milloin syöpäpotilas voi palata töihin?

Suomessa noin 35 000 ihmistä saa syöpädiagnoosin vuosittain, ja yhä useampi heistä haluaa palata työelämään hoidon jälkeen. Kun Ylen pitkäaikainen uutistoimittaja Milla Madetoja palasi tv-ruutuun lokakuussa 2026 yli vuoden sairausloman jälkeen, hän toi julkiseen keskusteluun kysymyksen, joka koskee kymmeniä tuhansia suomalaisia: milloin ja miten syöpähoitojen jälkeen voi palata töihin – ja mitä oikeuksia silloin on?

Madetoja on yksi Suomen tunnetuimmista uutistoimittajista. Hänen julkinen matkansa akuutin leukemian kanssa – diagnoosista kantasolusiirtoon ja nyt töihinpaluuseen – on herättänyt laajaa kiinnostusta ja empatiaa suomalaisessa mediassa. Samalla se on nostanut esiin käytännön kysymyksen, johon monella syöpää sairastavalla tai heidän läheisillään ei ole selkeää vastausta: mitä töihinpaluu käytännössä tarkoittaa Suomessa, kun sairaus on ollut vakava ja toipuminen pitkä?

Madetojan paluu toi esiin laajemman kysymyksen

Milla Madetoja, Ylen uutistoimittaja, kertoi alkuvuodesta 2025 sairastuneensa akuuttiin leukemiaan. Keväällä 2025 hän kävi läpi kantasolusiirron, joka on yksi vaativimmista ja raskaimmista syöpähoidoista. Ylellä uutisoitiin lokakuussa 2026, että Madetoja palaa tv-ruutuun – noin 18 kuukautta diagnoosin jälkeen. Paluu on merkittävä askel, jota monet syöpäsairaille läheiset seuraavat toiveikkaasti.

Madetojan tarina ei ole poikkeus – pikemminkin tyypillinen esimerkki siitä, kuinka pitkä kantasolusiirron jälkeinen toipuminen on. Suomen Syöpäpotilaiden kyselytutkimuksen mukaan yli puolet syöpäpotilaista palaa töihin vuoden kuluessa diagnoosista, ja noin 70 prosenttia heistä palaa alkuperäiseen työpaikkaansa. Kantasolusiirron jälkeen toipuminen on kuitenkin hitaampaa: tieteellisten tutkimusten mukaan jopa 76 prosenttia kantasolusiirrosta toipuneista on vielä sairauslomalla vuosi toimenpiteen jälkeen, ja 36 prosentilla sairausloma on vielä kokopäiväinen tässä vaiheessa.

Näihin lukuihin nähden Madetojan paluu 18 kuukauden kuluttua on sekä realistinen että rohkaiseva esimerkki siitä, että elämä jatkuu syövän jälkeen. Hänen tarinansa muistuttaa myös siitä, että töihinpaluu ei tarkoita samaa kuin täydellinen paraneminen – se on prosessi, jota tuetaan sekä lääketieteellisesti että lain suomilla oikeuksilla.

Milloin paluu töihin on turvallinen syövän jälkeen?

Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan töihinpaluun ajoitukseen vaikuttavat useat tekijät: käytetty hoitomuoto, yleinen terveydentila, työn kuormittavuus sekä immuunijärjestelmän palautuminen.

Kantasolusiirron jälkeen immuunijärjestelmä toipuu vähitellen kuukausien aikana. Ensimmäisten 6–12 kuukauden aikana infektioriskit ovat selkeästi koholla, ja niin kutsuttu syöpäväsymys (cancer fatigue) – jatkuva, hoidosta johtuva uupumus – voi jatkua pitkälle toipumisvaiheen jälkeenkin. EU-OSHAn eurooppalaisten työterveysjärjestöjen suositusten mukaan töihinpaluu tulisi suunnitella aina vaiheittain: ensin lyhyemmillä tunneilla tai kevyemmillä tehtävillä, ja kuormitusta lisätään asteittain voinnin mukaan.

Lääketieteellisesti arvioidaan yleensä vähintään seuraavia tekijöitä ennen töihinpaluuta:

• Verikoearvot: onko immuunijärjestelmä riittävän vahva kestämään arjen altistukset?
• Tartuntariskit: onko työympäristö turvallinen sairausaltistuksen kannalta?
• Kognitiivinen toimintakyky: onko muisti ja keskittymiskyky – joihin syöpähoito usein vaikuttaa – palautunut riittävästi vaativaan työhön?
• Henkinen jaksaminen: ovatko ahdistus, masennus tai traumaattiset reaktiot hoidossa?
• Työn fyysinen kuormitus: vaatiiko työ raskasta fyysistä suoritusta tai jatkuvaa seisomista?

Uutistoimittajan työ, kuten Madetojan, sisältää paljon henkistä kuormitusta, nopeatempoisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä. Livesendoinnit, suorat lähetykset ja jatkuva uutisvirran seuraaminen kuormittavat aivokapasiteettia – juuri niitä toimintoja, joihin syöpähoidot usein vaikuttavat eniten. Asiantuntija-arvio töihinpaluun ajoituksesta on korvaamaton – ei vain lääketieteellisesti, vaan myös sen selvittämiseksi, millainen tukipaketti Kelalta ja työnantajalta on saatavilla juuri sinun tilanteessasi.

Mitä Kela korvaa töihinpaluuvaiheessa?

Suomalaisella syöpäpotilaalla on useita Kelan tukimuotoja töihinpaluurvaiheessa. Osasairauspäiväraha on niistä usein tärkein – ja silti monelle tuntematon vaihtoehto.

Sairauspäiväraha maksetaan enintään noin 300 arkipäivää eli lähes yhden vuoden ajan. Sen suuruus on noin 70 prosenttia verotettavasta vuositulosta tiettyyn tulorajaan asti. Työnantaja on vastuussa ensimmäisistä kymmenestä arkipäivästä.

Osasairauspäiväraha mahdollistaa osa-aikaisen töihinpaluun täyden sairausloman sijaan. Sen käyttöä koskevat seuraavat ehdot Kelan mukaan:

• Ennen sairauslomaa oli oltava kokopäivätyössä (vähintään 30 tuntia viikossa)
• Töihin palatessa työtuntien määrä on noin puolet aiemmasta
• Kela maksaa enintään 150 arkipäivää – noin kuuden kuukauden ajan
• Summa on puolet normaalista sairauspäivärahasta
• Laskentakaava muuttui 1.1.2025, mikä vaikuttaa myös osasairauspäivärahan suuruuteen

Osasairauspäivärahahakemus on tehtävä kahden kuukauden sisällä osa-aikaisen töihinpaluun aloittamisesta. Lyhytaikaiseen hakemukseen riittää A-todistus noin 60 päiväksi; pitempään tilanteeseen tarvitaan B-lausunto.

Lisäksi syöpäkuntoutukseen on mahdollista hakea ammatillista kuntoutusta Kelalta, johon voi kuulua kuntoutuspsykologin palveluita, työkokeilua tai uudelleenkoulutusta, jos työ ei enää sovi terveystilanteeseen.

Konkreettinen tilanne: Tiina, 43-vuotias sairaanhoitaja Tampereelta

Tiina on 43-vuotias sairaanhoitaja Tampereelta. Hän sai akuutin leukemiadiagnoosin tammikuussa 2025 ja kävi läpi kantasolusiirron toukokuussa 2025 – samaan aikaan kuin Milla Madetoja. Nyt lokakuussa 2026 Tiina harkitsee töihinpaluuta: Madetojan paluu Ylelle on antanut hänelle toivoa, mutta hän miettii, mitä taloudellisia ja terveysvaikutuksia päätöksellä on.

Tiina ansaitsee 2 900 euroa kuukaudessa ennen veroja. Hän on ollut kokopäiväisessä 38 tunnin viikkotyöajassa.

Skenaario A: Tiina konsultoi terveydenhuollon asiantuntijaa ja hyödyntää osasairauspäivärahaa

Jos Tiina palaa töihin 50 prosentin työtuntimäärällä (noin 19 tuntia viikossa) osasairauspäivärahalla:

• Kelan normaali sairauspäiväraha Tiinan 2 900 €/kk ansioilla on noin 2 000 €/kk brutto
• Osasairauspäiväraha = 50 % tästä = noin 1 000 €/kk Kelalta
• Lisäksi työnantaja maksaa puolikkaan palkan: noin 1 450 €/kk
• Yhteensä bruttona noin 2 450 €/kk – eli lähes saman verran kuin täydellä palkalla, mutta puolitetuilla työtunneilla

Tämä järjestely jatkuu enintään 150 arkipäivää eli noin 6 kuukautta. Seuraavan puolen vuoden aikana Tiina toipuu rauhassa samalla kun tekee työtä puoliteholla – eikä joudu tekemään taloudellista uhrausta palautuakseen.

Skenaario B: Tiina palaa välittömästi kokopäiväisesti ilman konsultaatiota

Jos Tiina palaa heti täysiin tunteihin lokakuussa 2026 ilman asiantuntija-arviota:

• Sairaanhoitajan työ sisältää säännöllistä kosketusta potilaisiin, joilla voi olla infektioita – vakava riski toipuvalle immuunijärjestelmälle
• Infektion saadessaan uusi sairausloma: tyypillisesti 2–4 viikkoa sairaalassa, katkaisee työsuhteen rytmin
• Pitkittynyt uupumus tai relaspi voi johtaa kuukausia kestävään uuteen sairauslomaan, jolloin Kela-tuki on jo osaksi käytetty
• Taloudellinen riski: jos sairauspäivärahan 300 päivää loppuvat epäedullisessa vaiheessa, on riskinä jäädä ilman toimeentuloturvaa kuukausiksi ennen eläkeratkaisua

Oikea-aikainen konsultaatio terveydenhuollon ammattilaisen kanssa – erityisesti työterveyslääkärin tai erikoissairaanhoidon hoitavan lääkärin – voi tehdä eron turvallisen töihinpaluun ja vahingollisen yrityksen välillä. Myös taloudelliset tappiot ovat konkreettisia: jos sairauspäivärahapäivät loppuvat epäedulliseen aikaan ilman kunnollista suunnittelua, voi toimeentuloturva jäädä kuukausiksi puuttumaan ennen mahdollista työkyvyttömyyseläkepäätöstä.

Työnantajan velvollisuudet: mitä laki edellyttää?

Suomen lainsäädäntö velvoittaa työnantajan tukemaan pitkältä sairauslomalta palaavaa. Lain mukaan:

• Työterveyshuollon on tehtävä terveystarkastus, kun sairausloma on kestänyt yli 30 päivää
• Työnantajan on arvioitava, voidaanko työtehtäviä, -aikoja tai -olosuhteita muokata töihinpaluun helpottamiseksi
• Osasairauspäivärahan yhteydessä työnantajan on suostuttava osa-aikatyöjärjestelyyn, ellei siihen ole erityistä painavaa syytä

On myös huomionarvoinen asia: Suomessa ei vielä ole erillistä lakia syöpädiagnoosin "oikeudesta tulla unohdetuksi" esimerkiksi vakuutusten tai lainahakemusten yhteydessä. Eduskunnassa on jätetty kirjallinen kysymys asiasta (KK 47/2026), ja useissa EU-maissa tämä suoja on jo voimassa. Tämä tarkoittaa, että syöpädiagnoosi voi edelleen vaikuttaa joidenkin vakuutusten saatavuuteen – asia, josta kannattaa neuvotella asiantuntijan kanssa jo ennen töihinpaluuta.

Miten toimia – askeleet onnistuneeseen töihinpaluuseen

Milla Madetojan tarina on rohkaiseva todiste siitä, että paluu aktiiviseen työelämään on mahdollinen jopa vaikean leukemia- ja kantasolusiirrosta toipumisen jälkeen. Mutta se vaatii suunnittelua, riittävää lääketieteellistä seurantaa ja usein ammatillista neuvoa.

Jos olet itse syöpähoitojen jälkeen harkitsemassa töihinpaluuta, tässä keskeisimmät askeleet:

1. Lääkärintarkastus ensin: Pyydä työterveyslääkärin tai hoitavan lääkärisi arvio ennen päätöstä
2. Kela-hakemus ajoissa: Hae osasairauspäivärahaa ennen osa-aikaisen työn alkamista – kahden kuukauden raja on tiukka
3. Työnantajakeskustelu: Sovi mahdollisista järjestelyistä – muokattu työnkuva, lyhyemmät päivät, etätyö tai siirtymäaika
4. Oikeudelliset ja taloudelliset tarkistukset: Arvioi vaikutukset vakuutuksiin, eläkekertymään ja muihin etuuksiin

Terveydenhuollon asiantuntijat Expert Zoomin kautta voivat auttaa arvioimaan tilanteesi yksilöllisesti – olipa kyse töihinpaluun aikataulusta, Kela-etuuksista tai työnantajan velvollisuuksien selvittämisestä. Katso myös aiempi artikkeli palautumisesta pitkän poissaolon jälkeen sekä uusimmista syövän hoitomuodoista Suomessa.

Virallisia tietoja sairauspäivärahan ehdoista ja hakuprosessista löydät Kelan sivuilta.

---

Tämä artikkeli tarjoaa yleistä tietoa ja on tarkoitettu tiedottavaksi. Se ei ole lääketieteellistä tai oikeudellista neuvontaa. Jos olet syöpäkuntoutuksen tai töihinpaluun tilanteessa, suosittelemme henkilökohtaisen terveys- tai oikeusasiantuntijan konsultointia tilanteesi arviointiin.