Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi 19.11.2026 tiedotteen varsinaissuomalaiseen päiväkotiin liittyvästä m-rokkotapauksesta. THL arvioi jatkotartuntojen riskin pieneksi, koska tauti vaatii tarttuakseen pitkään kestävän lähikontaktin. Tapaus voi silti herättää huolta lasten vanhemmissa ja päiväkodin henkilökunnassa, joten tässä jutussa käydään järjestyksessä läpi, mitä THL on kertonut ja mitä sen vastauksista voi päätellä.
Mitä THL kertoi 19.11.2026
THL:n tiedotteen mukaan varsinaissuomalaiseen päiväkotiin liittyvä m-rokkotapaus voi herättää huolta, mutta jatkotartuntojen riski on pieni. Laitos julkaisi samalla vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin m-rokosta, sen tartuntatavoista, taudin vakavuudesta, hoidosta ja jatkotartuntojen ehkäisystä.
THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg sanoo tiedotteessa, että riski taudin laajemmalle leviämiselle on hyvin pieni. Hänen mukaansa kansainvälisten tutkimusten perusteella tiedetään, ettei m-rokko tartu lapsiryhmissä helposti.
Tiedotteessa jaetaan myös työnjako. Varsinais-Suomen hyvinvointialue on ollut yhteydessä m-rokolle mahdollisesti altistuneisiin. Hyvinvointialue vastaa alueellaan tartuntatautien torjunnasta, epidemioiden hallinnasta ja paikallisesta viestinnästä. THL vastaa tartuntatautien valtakunnallisesta seurannasta ja riskien arvioinnista. Jos päiväkodin perhe tai työntekijä haluaa tietää, onko hän altistunut, tieto tulee siis hyvinvointialueelta, ei THL:stä.
Tiedote kertoo myös, että Suomessa on todettu tämän vuoden aikana yhteensä 13 m-rokkotapausta. Nyt todettu tapaus on viruksen kehityslinjaa Ib, kuten muutkin tänä vuonna Suomessa todetut tapaukset. Tautia esiintyy THL:n mukaan tällä hetkellä useilla alueilla maailmassa. Tapausten painopiste on Afrikassa, mutta Euroopassa on raportoitu myös paikallisesti saatuja tartuntoja.
Mikä m-rokko on ja miten se tarttuu
THL:n sivun Usein kysyttyä m-rokosta mukaan m-rokko on infektiotauti, jonka aiheuttaa monkeypox-virus eli MPXV. Virus kuuluu Orthopox-virusten sukuun. Samaan sukuun kuuluvat muun muassa lehmärokkovirus, ontelosyylävirus ja isorokkoa aiheuttava isorokkovirus. Ensimmäinen m-rokon aiheuttama ihmistapaus todettiin Kongon demokraattisessa tasavallassa vuonna 1970, ja tautia esiintyy kotoperäisenä Keski- ja Länsi-Afrikan trooppisilla alueilla. Viruksesta tunnetaan kaksi kehityslinjaa, I ja II, joilla kummallakin on alalinjat a ja b.
M-rokko on alun perin zoonoosi, eli se tarttuu eläimistä ihmisiin. Se tarttuu myös ihmisestä toiseen. THL luettelee tartuntatavat seuraavasti:
- suora kosketus sairastuneen henkilön ihottumamuutoksiin ja kehon eritteisiin
- seksikontakti
- pisaratartunta pitkään kestävässä kasvokkaisessa lähikontaktissa
- pyyhkeet ja vuodevaatteet
- raskausaikana äidiltä sikiölle
Samalla THL korostaa, että pääsääntöisesti m-rokko tarttuu ihmisten välillä huonosti. Tauti ei tyypillisesti tartu lyhyissä arkielämän kohtaamisissa. Päiväkotiarjessa tämä tarkoittaa sitä, että pelkkä samassa rakennuksessa oleminen tai ohimenevä kohtaaminen ei THL:n kuvauksen mukaan ole tyypillinen tartuntatilanne.
Lukujen suuruusluokka auttaa asettamaan tämän päiväkotitapauksen mittasuhteisiin. THL:n sivulla mainitaan kaksi vertailukohtaa: vuosien 2022 ja 2023 epidemian aikana Suomessa todetut 43 tapausta ja kesäkuusta 2026 alkaen todetut 13 tapausta. Kumpikin luku on sivun oma, eikä sivu vertaile niitä keskenään.
Mitä Euroopan ja Suomen aiempi tilanne kertoo
THL:n sivu antaa taustaksi myös lukuja. Kehityslinjan IIb virus aiheutti vuosina 2022 ja 2023 maailmanlaajuisen epidemian. Suomessa todettiin näinä vuosina yhteensä 43 m-rokkotapausta, ja ne todettiin aikuisilla miehillä. Kehityslinjan Ib virus on aiheuttanut vuodesta 2023 alkaen Kongon demokraattisesta tasavallasta muihin maihin levinneen epidemian. Lokakuusta 2025 alkaen linjan Ib tapauksia on todettu enenevästi myös Euroopassa.
THL:n mukaan Afrikan ulkopuolella todetuista tartunnoista valtaosa on saatu seksissä, ja tartuntoja on todettu etenkin aikuisilla miehillä. Euroopassa pieni osa tapauksista on todettu lapsilla, ja lasten tartunnat ovat tulleet perhepiirin lähikontaktista. Suomessa on todettu kesäkuusta 2026 alkaen yhteensä 13 kehityslinjan Ib viruksen aiheuttamaa tapausta, ja luku kuvaa tilannetta marraskuussa 2026.
Oireet, itämisaika ja hoito
M-rokon ensioireita ovat kuume, päänsärky, turvonneet imusolmukkeet, lihaskipu, selkäkipu ja yleinen väsymys. Ensioireista 1-3 päivän kuluessa ilmaantuu m-rokolle tyypillinen rakkulamainen ihottuma. Sitä muodostuu erityisesti kasvoihin sekä käsien ja jalkojen alueelle, mutta rakkuloita voi tulla myös suun limakalvoille ja genitaalialueille. Taudin edetessä rakkulat kasvavat ja muuttuvat märkiviksi, ja lopulta ne kuivuvat. Sairastuneella voi olla pelkästään iho-oireita, tai iho-oireet voivat ilmaantua ennen yleisoireita.
Itämisaika on THL:n mukaan tyypillisesti 6-13 vuorokautta, ja vaihteluväli on 5-21 vuorokautta. Oireet kestävät tyypillisesti kahdesta neljään viikkoa, ja tauti paranee yleensä itsestään. Hoito on tavallisesti oireenmukaista. Vakavat taudinkuvat ovat mahdollisia erityisesti niillä, joiden puolustuskyky on muun sairauden tai lääketieteellisen hoidon vuoksi heikentynyt. THL kertoo, että Euroopassa todetuissa tapauksissa taudinkuva on pääosin ollut lievä.
Vaikean taudin riskiryhmiä ovat vauvat ja pikkulapset, immuunipuutteiset, raskaana olevat ja iäkkäät. Vaikeissa tapauksissa voidaan tarvita sairaalahoitoa. Viruslääkkeiden käyttöä saatetaan harkita, mutta THL huomauttaa, ettei niiden tehokkuutta ole osoitettu ja että niihin voi liittyä merkittäviä haittavaikutuksia. Koska pikkulapset kuuluvat riskiryhmiin, päiväkotitapaus kiinnostaa vanhempia erityisesti, vaikka jatkotartuntojen riski on THL:n arvion mukaan pieni.
Esimerkki: miltä kalenteri voisi näyttää altistumisen jälkeen
Seuraava esimerkki on kuvitteellinen, eikä se kuvaa mitään todellista perhettä tai päiväkodin tapahtumia. Se näyttää, miten THL:n antamat ajat muuttuvat kalenteriksi. Kaikki laskutoimitukset ovat meidän laskelmiamme, ja niiden lähtöluvut ovat THL:n sivulta.
Oletetaan, että hyvinvointialue ilmoittaa perheelle mahdollisesta altistumisesta ja altistuminen olisi tapahtunut 1.12.2026. THL:n mukaan itämisaika on tyypillisesti 6-13 vuorokautta. Kun 1.12. lisätään 6 vuorokautta, päästään päivään 7.12., ja kun lisätään 13 vuorokautta, päästään päivään 14.12. Tyypillinen oireiden alkamisaika olisi siis meidän laskelmamme mukaan 7.12.-14.12.2026. THL:n ilmoittama laajempi vaihteluväli 5-21 vuorokautta tarkoittaisi ajanjaksoa 6.12.-22.12.2026, koska 1.12. lisättynä 5 vuorokaudella on 6.12. ja lisättynä 21 vuorokaudella 22.12.
Jos tässä esimerkissä ensioireet, esimerkiksi kuume ja päänsärky, alkaisivat 8.12., THL:n kuvauksen mukaan rakkulamainen ihottuma ilmaantuisi 1-3 päivän kuluessa eli 9.12.-11.12. Jos oireet kestäisivät tyypillisen 2-4 viikkoa, ne päättyisivät meidän laskelmamme mukaan aikaisintaan 22.12. (8.12. ja 14 vuorokautta) ja viimeistään 5.1.2027 (8.12. ja 28 vuorokautta).
Jos perhe huomaa tänä aikana oireita, THL:n ohje on soittaa terveydenhuoltoon ennen hakeutumista paikan päälle. Jos oireita ei ilmene ja 21 vuorokauden ylin vaihteluväli on kulunut, esimerkin perhe on ohittanut THL:n ilmoittaman itämisajan ylärajan. Tämä on yleistä kalenterilaskentaa, ei yksilöllinen arvio: kunkin altistuneen tilanteen arvioi hoitava lääkäri tai hyvinvointialueen tartuntatautiyksikkö.
Milloin ottaa yhteys terveydenhuoltoon
THL:n mukaan m-rokkoa on syytä epäillä, jos henkilöllä on m-rokkoon sopivat oireet ja lisäksi jokin seuraavista pätee: henkilö on edeltävän kolmen viikon aikana ollut kontaktissa m-rokkoa sairastavaan ihmiseen, hän on matkustanut alueella, jolla m-rokkoa esiintyy, tai hänellä on ollut lukuisia seksikumppaneita.
Ennen terveydenhuoltoon hakeutumista m-rokkoepäilyn vuoksi THL kehottaa soittamaan ja kertomaan tartuntaepäilystä. Näin voidaan välttää suojaamattomat kontaktit henkilökunnan ja potilaan välillä, ja sairastuneelle voidaan järjestää soveltuva tila tutkimusten ajaksi. Tämä koskee myös vanhempaa, joka epäilee lapsellaan m-rokkoa: puhelu ennen käyntiä on THL:n ohje.
M-rokko todetaan tautiin sopivan oirekuvan eli rakkulamaisen ihottuman ja rakkulasta otettavan laboratoriotestin perusteella. Testi tunnistaa viruksen perintöaineksen. Tutkimukseen tarvitaan lääkärin tekemä laboratoriolähete, joten diagnoosia ei saa ilman lääkärin arviota.
Terveysalan asiantuntijan, kuten yleislääkärin tai infektiotauteihin perehtyneen lääkärin, kanssa kannattaa keskustella erityisesti silloin, kun perheessä on pikkulapsi, raskaana oleva tai immuunipuutteinen henkilö, koska nämä ryhmät THL luettelee vaikean taudin riskiryhmiksi. Tämä juttu ei ole lääketieteellinen neuvo eikä korvaa lääkärin arviota.
Miten tartuntoja ehkäistään ja miksi rokotetta ei ole
THL:n mukaan m-rokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen. Hyvä käsihygienia ja yskimishygienia vähentävät tartuntariskiä. Ihokontaktia ja muuta läheistä kanssakäymistä sairastuneen henkilön kanssa kannattaa välttää.
Tällä hetkellä Suomessa ei ole tarjolla rokotetta m-rokkoa vastaan. THL kertoo, että rokotteita tarjottiin riskiryhmille vuonna 2022 alkaneen epidemian aikana, ja ne lopetettiin vähäisen tapausmäärän vuoksi vuonna 2025. Vanhempien ei siis ole mahdollista hakea rokotetta lapselleen.
Mitä tiedotteesta ei selviä
THL:n tiedote ei kerro, missä päiväkodissa tai missä kunnassa Varsinais-Suomessa tapaus todettiin. Se ei myöskään kerro, kuka tapauksessa sairastui, kuinka monta henkilöä on mahdollisesti altistunut tai miten päiväkodin toimintaa on järjestetty. Nämä asiat kuuluvat hyvinvointialueen paikalliseen viestintään, ja perheet saavat tiedon suoraan hyvinvointialueelta, joka on THL:n mukaan ollut yhteydessä mahdollisesti altistuneisiin.
Tiedote ei myöskään anna yksittäisille perheille ohjeita siitä, kuinka pitkään lapsi pysyy kotona tai milloin päiväkotiin voi palata. Tällaiset kysymykset kannattaa esittää hyvinvointialueelle tai hoitavalle lääkärille.
Lähteet ja lisätieto
Tämän jutun tiedot perustuvat THL:n 19.11.2026 julkaisemaan tiedotteeseen ja sen yhteydessä julkaistuihin vastauksiin. Alkuperäinen aineisto löytyy THL:n sivuilta: THL vastaa usein kysyttyihin kysymyksiin m-rokosta ja Usein kysyttyä m-rokosta, jonka THL on päivittänyt 19.11.2026.
Jos oma tai lapsen tilanne mietityttää, seuraava askel on soittaa terveydenhuoltoon ennen käyntiä tai kysyä Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta, onko perhe kuulunut mahdollisesti altistuneiden joukkoon. Asiantuntija auttaa arvioimaan, mitä oma tilanne vaatii.

Elina Koskinen