Lupa- ja valvontavirasto (Luova) on keskeyttänyt Lääkäriklinikka Estetic Oy:n terveydenhuollon palvelutoiminnan Helsingissä välittömästi 26. elokuuta 2026. Yllätystarkastuksessa viranomaiset havaitsivat useita vakavia turvallisuuspuutteita, jotka vaaransivat potilasturvallisuuden, tietosuojan ja lääkinnällisten laitteiden asianmukaisen käytön. Klinikan palveluita saaneilla henkilöillä on lakimääräinen oikeus hakea korvausta – tässä artikkelissa kerromme, mitä se tarkoittaa käytännössä ja mihin toimiin kannattaa ryhtyä nyt.
Mitä viranomaisten tarkastuksessa paljastui?
Lupa- ja valvontaviraston tekemässä yllätystarkastuksessa Estetic Oy:n Helsingin tiloissa löydettiin useita vakavia epäkohtia, jotka edellyttivät välitöntä viranomaistoimintaa. Toiminta keskeytettiin kokonaan saman päivän aikana.
Ensimmäinen ja vakavimpia löydöksistä koski laserhoitoja. Klinikka tarjosi turvaluokan 4 laserhoitoja, vaikka sillä ei ollut valtuutusta tällaisten palveluiden tuottamiseen. Turvaluokka 4 viittaa tehokkaimpiin kaupallisesti käytettäviin laserlaitteisiin. Niiden käyttö edellyttää Suomessa sekä erityistä lupaa Säteilyturvakeskukselta (STUK) että ammatillisesti pätevää henkilöstöä asianmukaisine suojalaitteineen.
Toiseksi klinikka mainosti verkkosivuillaan NAD+-suonensisäisiä infuusiohoitoja. Kyseisellä valmisteella ei kuitenkaan ole Suomessa eikä EU:ssa myyntilupaa eikä hyväksyttyjä käyttöaiheita suonensisäiseen antoon. Lääkelain 6 §:n mukaan lääkettä ei saa luovuttaa kuluttajille ilman asianmukaista myyntilupaa. Tällainen toiminta on suoraan lain vastaista, ja siihen liittyy vakavia potilasturvallisuusriskejä, joita yksittäinen asiakas ei pysty havaitsemaan etukäteen.
Kolmanneksi potilasasiakirjoissa havaittiin merkittäviä puutteita. Asiakirjoja säilytettiin tavalla, joka vaaranti sekä potilaan yksityisyyden suojan että potilaan oikeuden saada tietoja omasta hoitokertomuksestaan. Joitakin lakisääteisesti vaadittuja asiakirjoja puuttui kokonaan. Nämä vaatimukset perustuvat lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (GDPR).
Lisäksi tiloissa löydettiin luvattomia tuotteita, laitteiden huolto oli laiminlyöty ja lääkkeitä säilytettiin lukitsemattomissa tiloissa vastoin lääkelain vaatimuksia. Kaikki nämä löydökset yhdessä muodostivat kokonaisuuden, jonka perusteella viranomaisella ei ollut muita vaihtoehtoja kuin keskeyttää toiminta välittömästi.
Lupa- ja valvontaviraston julkaisema päätös on luettavissa viranomaisen verkkosivuilla.
Miksi luvattomat hoidot ovat potilaalle todellinen riski?
Suomessa kauneushoitoala on kokenut viime vuosina nopean kasvun. Palveluita tarjoavat yhä useammat toimijat, joiden lääketieteellinen tausta ja lupastatus vaihtelevat huomattavasti. Tämä on luonut tilanteen, jossa asiakkaiden on yhä vaikeampi erottaa lailliset, valvotut klinikat niistä toimijoista, joilla ei ole vaadittavia lupia. Estetic Oy:n tapaus on esimerkki siitä, mitä tämä voi pahimmillaan tarkoittaa.
Turvaluokan 4 laserlaitteet ovat tehokkaimmillaan kliinisessä käytössä. Ne voivat läpäistä ihon pintakerroksia syvemmälle kuin matalamman turvaluokan laitteet, ja ilman asianmukaista koulutusta, suojalaitteita ja tilasuunnittelua ne voivat aiheuttaa vakavia kudosvaurioita, silmävammoja tai palovammoja. Suomessa tällaisten laitteiden käyttö on luvanvaraista juuri sen vuoksi, että riski on todellinen. Lupaa ei myönnetä automaattisesti – se edellyttää dokumentoitua osaamista ja tarkastettuja tiloja.
NAD+ (nikotiiniamidi-adeninidinukleotidi) on aine, jota markkinoidaan klinikkapalveluissa usein "soluenergian" lisääjänä tai ikääntymistä hidastavana hoitona. Suonensisäisenä infuusiona annettuna sillä ei kuitenkaan ole EU:ssa hyväksyttyjä käyttöaiheita. Kliinisesti hyväksymättömien valmisteiden antaminen suonensisäisesti tarkoittaa, että potilas on altistunut aineelle, jonka turvallisuusprofiilia virallinen arviointiprosessi ei ole vahvistanut – anafylaksia ja muut vakavat reaktiot ovat mahdollisia, joskin harvinaisia.
Potilasasiakirjojen puutteellinen hallinta on erityisen ongelmallista pitkällä aikavälillä. Jos myöhemmin ilmenee epäily, että hoito aiheutti terveydellisen haitan, potilaalla on oikeus saada tietoa hoitohistoriastaan. Puutteelliset asiakirjat voivat vaikeuttaa merkittävästi potilasvakuutushakemuksen tekemistä, koska hakijalta edellytetään todistusaineistoa saamastaan hoidosta.
Käytännön esimerkki: mitä Saaran tapauksessa tapahtuu oikeudellisesti
⚠️ Tämä artikkeli sisältää terveydenhuoltoon ja oikeudellisiin asioihin liittyvää tietoa. Se ei korvaa lääkärin tai lakimiehen ammatillista neuvontaa. Ota yhteyttä asiantuntijaan ennen päätöksentekoa.
Havainnollistetaan tilannetta kuvitteellisen mutta realistisen esimerkin avulla.
Saara, 41-vuotias Helsingissä asuva toimihenkilö, maksoi Estetic Oy:lle vuoden 2026 alkupuolella yhteensä 2 100 euroa. Hoitopakettiin kuului kolme turvaluokan 4 laserhoitokertaa kasvoalueelle sekä kaksi NAD+-infuusiokäyntiä. Klinikka ei kertonut Saaralle, ettei sillä ollut valtuutusta näihin palveluihin.
Jos hoidot olivat luvattomia – ja tässä tapauksessa ne olivat: Kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §:n mukaan palvelu on virheellinen, jos se ei vastaa sovittua tai lakimääräistä standardia. Luvanvaraisen palvelun tarjoaminen ilman vaadittuja lupia täyttää tämän virhemääritelmän. Saaralla on oikeus vaatia koko maksetun summan – 2 100 euron – palauttamista sopimuksen purkamiseen vedoten. Jos klinikka on jo ajautunut maksukyvyttömyyteen, vaatimus voidaan esittää konkurssipesälle.
Jos hoidoista aiheutui terveydellinen haitta: Potilasvahinkolaki (585/1986) kattaa terveydenhuollon toimenpiteistä aiheutuneet henkilövahingot. Vahinkoilmoitus tehdään Potilasvakuutuskeskukseen. Korvaus voi kattaa hoitokulut, mahdollisen ansionmenetyksen ja kivusta aiheutuneen kärsimyskorvauksen. Korvauksen suuruus riippuu vahingon laajuudesta ja dokumentaation kattavuudesta.
Jos tietosuoja on vaarantunut: GDPR:n 77 artiklan nojalla Saaralla on oikeus tehdä valitus tietosuojavaltuutetulle. GDPR:n 82 artikla oikeuttaa puolestaan vahingonkorvaukseen, jos henkilötietoja on käsitelty laittomasti ja tästä on aiheutunut todennettavissa olevaa haittaa – esimerkiksi tietovuoto tai luvaton käyttö.
Lain mukaan vaatimus on esitettävä kohtuullisessa ajassa tiedon saatuaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toimeen on ryhdyttävä pikaisesti viranomaispäätöksestä saatua tietoa. Vuosien viive voi heikentää oikeudellista asemaa merkittävästi.
Saaran tilanteessa kokonaiskorvaussumma voi nousta hoidon maksun palauttamisen lisäksi siirryttyihin lääkärikäynteihin ja mahdollisiin korjaaviin hoitoihin. Jos laserhoito on esimerkiksi aiheuttanut ihoärsytystä tai hyperpigmentaatiota, dermatologin arvio ja korjaava hoito voivat maksaa 300–800 euroa. Nämä kulut ovat osa korvattavaa vahinkoa, mikäli ne voidaan osoittaa aiheutuneen klinikan toiminnasta.
Mitä klinikan asiakkaat voivat tehdä nyt?
Jos olet ollut Estetic Oy:n klinikan asiakkaana, seuraavat toimenpiteet auttavat sinua turvaamaan oikeutesi tehokkaasti.
Kerää dokumentaatio välittömästi. Etsi kaikki kuitit, sopimukset, hoidon yhteenvedot ja klinikan lähettämät viestit. Myös tekstiviestit ja sähköpostit ovat merkityksellisiä todisteita. Nämä ovat välttämättömiä sekä korvausvaatimusta että mahdollista potilasvakuutushakemusta varten.
Varaa aika lääkärille. Jos sait laserhoitoa tai NAD+-infuusion, on suositeltavaa käydä lääkärissä mahdollisten pitkäaikaisvaikutusten arvioimiseksi. Lääkärintodistus voi toimia tärkeänä tukiasiakirjana korvausvaatimuksessa.
Tee ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle. Voit toimittaa viranomaisille lisätietoja omista kokemuksistasi. Tämä voi auttaa muiden potilaiden asioiden selvittelyssä ja vahvistaa viranomaisten kokonaiskuvaa tilanteesta.
Esitä kirjallinen korvausvaatimus. Lähetä klinikalle tai sen konkurssipesälle kirjallinen vaatimus, jossa viittaat kuluttajansuojalain 8 lukuun ja ilmoitat vaaditun rahamäärän. Kirjallinen muoto on tärkeä todistusarvoinen toimenpide. Aseta selkeä määräaika vastaukselle – yleensä 14–30 päivää.
Harkitse oikeudellista neuvontaa. Tilanteen monimutkaistuessa tai summien kasvaessa lakimiehen neuvonta voi olla merkittävä investointi. Expert Zoomin asianajaja-asiantuntijat tuntevat kuluttajansuojalain ja potilasvahinkolainsäädännön ja voivat auttaa korvausvaatimuksen muotoilussa. Lisätietoa kuluttajan oikeuksista löydät myös aiemmasta kuluttajansuoja-artikkelistamme.
Kuluttajariitalautakunta riidan ratkaisijana. Jos klinikka kieltäytyy hyvityksestä eikä asia ratkea neuvottelemalla, Kuluttajariitalautakunta käsittelee riitoja maksutta. Käsittelyaika on noin 6–12 kuukautta ja suositusten noudattamisaste on perinteisesti korkea.
Miten tarkistaa hoitopaikan laillisuus etukäteen?
Estetic Oy:n tapaus on terävä muistutus siitä, että kaikki kliiniset toimijat eivät noudata lakisääteisiä vaatimuksia. Kuluttajalla on kuitenkin mahdollisuus suojautua tekemällä pikainen taustatarkistus ennen hoidon varaamista – se vie muutaman minuutin ja voi säästää merkittäviltä ongelmilta.
Lupa- ja valvontavirasto ylläpitää julkista rekisteriä terveydenhuollon toimintayksiköistä. Rekisterin kautta voidaan tarkistaa, onko palveluntarjoajalla voimassa olevat luvat ja mitä palveluita se on luvallisesti oikeutettu tarjoamaan. Haku onnistuu yrityksen nimellä tai y-tunnuksella. Turvaluokan 3 ja 4 laserlaitteiden käyttöä valvoo lisäksi Säteilyturvakeskus (STUK), jolla on oma rekisterinsä ilmoitetuista laitteista ja niiden käyttäjistä.
Lailliset klinikat eivät salaile lupastatustaan. Jos palveluntarjoaja ei pysty tai halua esittää selkeää dokumentaatiota valtuuksistaan tarjota tiettyjä hoitoja, se on merkittävä varoitusmerkki. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää hoitoihin, joita markkinoidaan epämääräisillä terveysväitteillä kuten "soluenergian lisääminen", "immuunipuolustuksen vahvistaminen" tai "ikääntymisen hidastaminen" ilman selkeää viittausta kliinisesti hyväksyttyihin käyttöaiheisiin.
Pyydä aina etukäteen kirjallinen tietolomake suunnitellusta hoidosta. Hyvä klinikka kertoo avoimesti, mitä hoito sisältää, mitkä ovat mahdolliset riskit, onko hoito lääkinnällisesti hyväksytty ja kenen luvalla se suoritetaan. Jos tähän ei saada selkeitä vastauksia, hoidon varaaminen ei ole viisasta.
Suomessa yksityistä terveydenhuoltoa säätelevät laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) ja laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994). Nämä lait luovat rungon, jonka tarkoituksena on varmistaa jokaisen potilaan turvallisuus. Viranomaisvalvonta on olemassa ja toimii – mutta se ei yksin riitä. Kuluttajan oma aktiivisuus on edelleen paras ensisuoja.
Estetic Oy:n tapaus muistuttaa myös siitä, että sääntelyn kiertäminen terveydenhuollossa ei ole pelkästään juridinen ongelma. Se on ennen kaikkea eettinen kysymys, joka koskettaa ihmisten terveyttä ja luottamusta terveydenhuoltopalveluihin laajemmin. Jokainen raportoitu tapaus vahvistaa viranomaisten kykyä toimia nopeasti ja suojella tulevia potilaita. Samalla se muistuttaa kuluttajia, että omien oikeuksien tunteminen ja nopea toiminta ovat paras tapa varmistaa korvauksen saaminen silloin, kun palvelu ei vastaa sitä, mistä on sovittu tai mitä laki edellyttää.

Anna Nieminen