Linda Perhacs on kateissa: mitä oikeuksia läheisillä on, kun edunvalvoja vaikenee?

Amerikkalainen folk-laulaja Linda Perhacs, 82, on ollut tavoittamattomissa noin kahdeksan kuukauden ajan. Hänen entinen managerinsa Laurel Stearns sekä muusikko Julia Holter ja kirjailija Jessica Hundley julkaisivat 27. heinäkuuta 2026 julkisen vetoomuksen, jossa he pyytävät apua laulajan olinpaikan selvittämiseksi. Perhacs sairastaa dementiaa, eikä häntä aiemmin hoitanut hoivakoti ole antanut tietoja hänen nykyisestä sijainnistaan. Tapaus herättää vakavan kysymyksen, joka koskettaa satoja tuhansia suomalaisia perheitä: mitä tehdä, kun dementoitunut läheinen katoaa edunvalvonnan piirissä ja vastuussa oleva edunvalvoja vaikenee?

Legenda, joka katosi kahdesti

Linda Perhacs ei ole tavallinen nimettömyys. Hän äänitti debyyttialbuminsa Parallelograms vuonna 1970 sivutyönä Beverly Hillsin hammashygienistinä. Album unohtui vuosikymmeniksi, kunnes sen uudelleenjulkaisu vuonna 2003 teki Perhacista kansainvälisen kulttifiguran, jonka musiikkia vertaillaan Joni Mitchelliin ja Nick Drakeen. Hän julkaisi kaksi uutta albumia — The Soul of All Natural Things (2014) ja I'm a Harmony (2017) — osoittaen, että hänen taiteellinen äänensä oli yhä tallessa vuosikymmenten hiljaisuuden jälkeen.

Nyt Perhacs on kateissa kirjaimellisesti. Hänen oikeudellinen edunvalvojansa kotiutti hänet hoivakodistaan noin marraskuussa 2025, noin kahdeksan kuukautta sitten. Tämän jälkeen ystävät eivät ole pystyneet tavoittamaan Perhacsia eivätkä edunvalvojaa. Stearns kertoo, että he soittivat vanhusten palveluihin, jättivät useita poliisiraportteja ja palkkasivat yksityisetsivän. Kirjailija Jessica Hundley korostaa, ettei kukaan syytä edunvalvojaa väärinkäytöksistä — he haluavat vain varmistua, että Perhacs on turvassa ja asianmukaisessa hoidossa.

Tapaus on järkyttänyt musiikkimaailmaa. Mutta se nostaa esiin myös laajemman, hyvin inhimillisen ongelman: mitä oikeuksia omaisilla ja läheisillä on silloin, kun edunvalvonnan piirissä oleva henkilö katoaa ja vastuuhenkilö on tavoittamattomissa? Suomessa tähän löytyy selkeät lakisääteiset vastaukset — mutta monet perheet eivät niitä tunne.

Suomessa 70 000 ihmistä edunvalvonnassa — tieto oikeuksista puuttuu

Perhacsin tapaus ei ole ainutlaatuinen. Suomessa on tällä hetkellä yli 70 000 henkilöä edunvalvonnan piirissä, ja Muistiliitto arvioi, että vuoteen 2040 mennessä muistisairaiden määrä Suomessa nousee noin 200 000:een. Suuri osa heistä tarvitsee edunvalvonnan tukea jossain vaiheessa elämäänsä. Silti harva tietää, mitä tehdä, kun edunvalvojan toiminta herättää epäilyksiä tai kun päämies on yksinkertaisesti tavoittamattomissa.

Tiedon puute voi johtaa kohtalokkaaseen viiveeseen. Jokainen viikko ilman toimia on viikko, jonka muistisairas voi viettää ilman asianmukaista hoitoa ja suojaa.

Edunvalvojan vastuu — mitä Suomen laki velvoittaa?

Suomessa edunvalvontaa sääntelee laki holhoustoimesta (442/1999). Edunvalvoja on oikeudellisesti vastuussa päämiehensä — eli sen henkilön, jota hän edustaa — henkilökohtaisesta hyvinvoinnista ja taloudellisten asioiden hoidosta. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) valvoo edunvalvojien toimintaa koko Suomessa sen jälkeen, kun aluehallintovirastot ottivat maistraattien tehtävät vuonna 2020. Suomessa on tällä hetkellä noin 70 000 henkilöä edunvalvonnan piirissä, ja edunvalvojia toimii tuhansia — sekä ammattimaisia että yksityishenkilöitä.

Edunvalvojan keskeisiin velvollisuuksiin kuuluu:

• Hoidon varmistaminen: Edunvalvojan on huolehdittava, että päämies saa tarvitsemansa lääketieteellisen hoidon, asumispalvelut ja riittävän päivittäisen avun. Jos päämies siirretään hoivakodista, edunvalvojan on varmistettava uuden asumisratkaisun asianmukaisuus.
• Säännöllinen yhteydenpito: Edunvalvojan odotetaan pitävän yhteyttä päämieheen ja tuntevan tämän elämäntilanteen jatkuvasti. Etäyhteys ei riitä, jos päämies on muistisairas eikä itse pysty arvioimaan tilannettaan.
• Vuotuinen tilitysvelvollisuus: Edunvalvojan on toimitettava DVV:lle vuosittainen tilitys päämiehensä varallisuuden hoidosta. Tähän velvollisuuteen on vaikea jättää vastaamatta ilman, että se herättää DVV:n huomion.
• Päämiehen edun mukainen toiminta: Edunvalvojan on aina toimittava päämiehensä edun mukaisesti, ei omien tai kolmansien osapuolten intressien mukaan. Tämä koskee myös hoivapaikan valintaa, lääkinnällisiä päätöksiä ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä.

DVV:llä on laajat valtuudet puuttua tilanteeseen, jos edunvalvoja ei täytä velvollisuuksiaan. Virasto voi antaa kirjallisen huomautuksen, peruuttaa edunvalvojan tehtävän tai hakea käräjäoikeudelta uuden edunvalvojan kiireellistä määräämistä. Prosessi voi olla nopea, jos hakija pystyy osoittamaan konkreettisen riskin päämiehen hyvinvoinnille.

Tapausesimerkki: mitä tapahtuu, kun 79-vuotiaan Matin edunvalvoja ei vastaa?

Kuvitellaan tilanne, joka voisi tapahtua missä tahansa suomalaisperheessä:

Matti, 79 vuotta, on sairastanut lievää Alzheimerin tautia kolme vuotta. Hän on asunut yksityisessä hoivakodissa Tampereella kaksi vuotta, ja hänen tyttärensä Kaisa Helsingistä on tottunut soittamaan hänelle joka sunnuntai. Matilla ei ole muita lähisukulaisia samalla paikkakunnalla, joten edunvalvojaksi on nimetty ulkopuolinen, DVV:n hyväksymä ammattihenkilö.

Eräänä helmikuun aamuna 2026 Kaisa saa hoivakodin kanslian viestissä tiedon: Matin edunvalvoja kotiutti isän kolme kuukautta sitten, lokakuussa 2025. Hoivakoti ei anna lisätietoja salassapitovelvollisuuteen vedoten. Edunvalvoja ei vastaa Kaisan puheluihin eikä sähköposteihin. Matti on tavoittamattomissa.

Mitä Kaisalla on lain mukaan oikeus tehdä — ja kuinka nopeasti?

Vaihe 1 — DVV-valitus, viikko 1: Kaisa tekee kirjallisen valituksen DVV:lle. Valtuudet valituksen tekemiseen perustuvat lakiin holhoustoimesta (442/1999). Valituksessa hän kuvaa konkreettisesti, milloin ja miten edunvalvoja on ollut tavoittamattomissa — päivämäärät, puhelinnumerot, sähköpostiviestien lähetysajat. DVV kirjaa asian ja lähettää edunvalvojalle selvityspyynnön yleensä 5–10 arkipäivän kuluessa.

Vaihe 2 — Poliisin hyvinvointitarkastus, viikko 1–2: Kaisa tekee katoamisilmoituksen poliisille ja pyytää hyvinvointitarkastusta. Jos Kaisalla on edes epäselviä vihjeitä Matin mahdollisesta olinpaikasta — esimerkiksi tieto, että edunvalvoja omistaa kiinteistön tietyllä paikkakunnalla — poliisi voi tehdä kotikäynnin ilman ennakkoilmoitusta.

Vaihe 3 — Väliaikainen edunvalvoja käräjäoikeudesta, viikko 2–4: Kaisa hakee käräjäoikeudelta väliaikaisen edunvalvojan määräämistä. Kiireellisissä tapauksissa käräjäoikeus voi antaa väliaikaispäätöksen jo muutamassa viikossa, erityisesti jos asiassa on selkeä näyttö siitä, että päämiehen hyvinvointi on vaarassa. Uusi väliaikainen edunvalvoja saa välittömästi oikeuden saada tietoja päämiehen tilanteesta — myös hoitopaikan salassapitovelvoite väistyy uuden edunvalvojan virallisten oikeuksien edessä.

Kriittinen aikaikkuna: Dementiaa sairastavalla henkilöllä kognitiivinen tila voi heikentyä nopeasti ilman asianmukaista hoitoa ja tuttua ympäristöä. Jos tilanne on jäänyt selvittämättä yli 60 päivää — kuten Perhacsin tapauksessa nyt jo noin 240 päivää — lääketieteelliset riskit kasvavat merkittävästi. Kotihoivakodistaan äkillisesti siirretyllä muistisairaalla voi esiintyä akuuttia sekavuustilaa jo muutamassa päivässä, ja pitkittyneellä tilanteella voi olla pysyviä seurauksia toimintakyvylle.

Käytännön toimet — tarkistuslista tilanteeseen

Jos sinä tai tuttavasi on samankaltaisessa tilanteessa kuin Linda Perhacsin ystävät, toimi tässä järjestyksessä:

1. Ota yhteys DVV:hen — tee kirjallinen valitus edunvalvojan tavoittamattomuudesta tai epäilyttävästä toiminnasta; liitä mukaan konkreettiset päivämäärät ja yhteydenottoyritykset.
2. Tee ilmoitus poliisille — kadonneeksi ilmoittaminen on aina mahdollista; jos epäilet välitöntä vaaraa, tee hätäilmoitus numeroon 112.
3. Ota yhteys kunnan sosiaalityöntekijään — sosiaaliviranomaisilla on itsenäinen oikeus tehdä hyvinvointikäyntejä ja pyytää tietoja hoitopaikalta ilman edunvalvojan suostumusta.
4. Dokumentoi kaikki yhteydenotot — kirjaa päivämäärät, kellonajat, viestien sisältö ja vastuuhenkilöiden nimet tarkasti; tiedot ovat välttämättömiä oikeudellisessa prosessissa.
5. Konsultoi asianajajaa — erityisesti jos epäilet edunvalvonnan väärinkäyttöä tai tarvitset pikaista oikeudellista toimenpidettä.

Expert Zoomin asianajajat voivat auttaa sinua arvioimaan tilanteen kiireellisyyden ja valitsemaan oikean toimintapolun DVV-valituksen, poliisin tai käräjäoikeuden kautta.

Edunvalvontavaltuutus — paras suoja on varautuminen etukäteen

Perhacsin tapaus on kipeä muistutus siitä, miksi edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä hyvissä ajoin — ennen kuin muisti tai kognitiiviset kyvyt alkavat heikentyä.

Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) mahdollistaa, että henkilö voi itse nimetä luottamansa ihmisen — puolison, lapsen, sisaruksen tai pitkäaikaisen ystävän — hoitamaan asioitaan tilanteessa, jossa hän menettää oikeustoimikelpoisuutensa. Toisin kuin tavallinen valtakirja, edunvalvontavaltuutus astuu voimaan vasta, kun DVV on vahvistanut sen — eli juuri silloin, kun henkilö ei enää kykene itse huolehtimaan asioistaan. Tämä tarkoittaa, että valtuutetulla on laillinen oikeus saada tietoja, tehdä hoitopäätöksiä ja vaatia viranomaisia toimimaan — siis nimenomaan se oikeus, joka Perhacsin ystäviltä puuttuu.

Valtuutuksen laadinta asianajajan avustuksella maksaa yleensä 250–400 euroa. Se on yksi arvokkaimpia asiakirjoja, jonka voi tehdä omalta kannaltaan ja läheistensä kannalta: ilman sitä ulkopuolinen edunvalvoja voi hallita läheisesi elämää ilman, että perheellä on mitään oikeudellista pääsyä tietoon tai mahdollisuutta puuttua tilanteeseen nopeasti.

Edunvalvontavaltuutukseen voidaan kirjata myös hoitotahto: millaista lääketieteellistä hoitoa henkilö toivoo, mitä hän haluaa estää ja miten hän toivoo elämänsä järjestettävän, jos hän ei enää pysty ilmaisemaan tahtoaan. Tämä helpottaa myös omaisten taakkaa.

Jos haluat selvittää lisää edunvalvontavaltuutuksesta tai tarvitset apua tilanteessa, jossa läheisesi on kadonnut viranomaistiedon ulottumattomiin, Expert Zoomin asianajajat ovat käytettävissäsi.

Tämä artikkeli sisältää yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa yksilöllistä oikeudellista neuvontaa. Muistisairaan läheisen edunvalvontaan liittyvissä asioissa suosittelemme aina ottamaan yhteyttä pätevään asianajajaan tai DVV:hen.