Leonardo DiCaprio kuvaa What Happens at Night -elokuvaa: mitä suomalaisen tulisi tietää kansainvälisestä adoptiosta?

Leonardo DiCaprio kuvaa parhaillaan Martin Scorsesen ohjaamaa elokuvaa What Happens at Night Euroopassa. Yhdessä Jennifer Lawrencen kanssa hän esittää amerikkalaista paria, joka matkustaa eurooppalaiseen pikkukaupunkiin adoptoidakseen lasta. Variety julkaisi ensimmäiset kuvat helmikuussa 2026, ja kuvaukset ovat olleet niin tiiviit, että DiCaprio joutui jäämään pois 32. Actor Awards -gaalasta.

Elokuvan teema — kansainvälinen adoptio ja paine, jota se aiheuttaa parisuhteelle — on aiheellinen myös Suomessa. Suomalaiset perheet adoptoivat vuosittain noin 30 lasta ulkomailta, ja prosessi voi kestää useita vuosia. Asianajajan apu on usein välttämätön sekä prosessin alku- että loppuvaiheessa.

What Happens at Night avaa keskustelua kansainvälisestä adoptiosta

DiCaprion ja Lawrencen henkilöt matkustavat Eurooppaan tapaamaan lasta, jonka aikovat adoptoida. Tarinan keskiössä on emotionaalinen ja byrokraattinen taakka, joka ravistelee parisuhteen perustaa. Vaikka tarina sijoittuu fiktiiviseen pikkukaupunkiin, todelliset adoptioprosessit eri maissa noudattavat samoja kansainvälisiä sopimuksia ja paikallisia lakeja.

Suomessa kansainvälinen adoptio on tarkasti säädelty prosessi. Sitä valvoo Lupa- ja valvontaviraston adoptiolautakunta, ja palveluntuottajia on vain kolme: Pelastakaa Lapset ry, Interpedia ry ja Helsingin kaupungin sosiaalipalvelut. Tällä hetkellä uusia asiakkaita ottaa vastaan ainoastaan Interpedia ry.

Adoptioprosessin vaiheet Suomessa

Kansainvälinen adoptioprosessi koostuu viidestä päävaiheesta:

1. Neuvonta ja sosiaalityöntekijän arviointi. Perheen valmius ja motivaatio kartoitetaan.
2. Adoptiolupa. Valvira myöntää luvan, kun edellytykset täyttyvät.
3. Lapsen löytäminen. Adoptiopalvelujen kautta saadaan tieto sopivasta lapsesta.
4. Matka ja oikeudelliset toimenpiteet kohdemaassa. Tämä voi kestää kuukausia tai vuoden.
5. Kotimaiset jälkitoimet. Lapsen rekisteröinti väestötietojärjestelmään ja sosiaalipalvelujen tuki.

Prosessi kestää keskimäärin kahdesta viiteen vuotta hakemuksesta lapsen kotiintuloon. Hakija- ja kohdemaat noudattavat Haagin adoptioyleissopimusta, joka on Suomessa voimassa.

Kohdemaiden valikoima on supistunut

Yhä useammat lähtömaat ovat tiukentaneet kansainvälisen adoption sääntöjä viime vuosina. Suosittuja kohdemaita 2000-luvulla olivat esimerkiksi Venäjä, Kiina, Vietnam ja Etelä-Afrikka. Nykyään suomalaisille perheille tarjotaan adoptioita ennen kaikkea Etelä-Afrikasta, Thaimaasta ja Bulgariasta — mutta odotusajat ovat pitkät ja lapsia, joiden adoptio on mahdollinen, on aiempaa vähemmän.

Tämä muutos koskettaa myös elokuvan kaltaista tarinaa: parin on hyväksyttävä, että prosessin pituutta ei voi nopeuttaa eikä lopputulosta voi taata. Asianajaja voi auttaa hahmottamaan, mitkä kohdemaat ovat realistisia ja millaiset taustaodotukset ovat järkeviä.

Mitä riskejä prosessissa voi olla

Adoptioprosessissa voi tulla yllättäviä juridisia haasteita:

• Kohdemaa muuttaa lainsäädäntöään prosessin aikana
• Lapsen taustatiedot osoittautuvat puutteellisiksi
• Biologisen vanhemman suostumus joutuu uudelleen tarkistettavaksi
• Asuinmaa vaatii lisädokumentaatiota
• Verotuksessa tulee yllättäviä kysymyksiä lapsen kansalaisuudesta

Asianajaja, joka tuntee sekä Suomen perheoikeuden että kansainvälisen yksityisoikeuden, voi auttaa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kohdemaa ei ole liittynyt Haagin sopimukseen tai joissa adoptio toteutuu poikkeuksellisten järjestelyjen kautta.

Adoption taloudelliset kustannukset

Kansainvälinen adoptio on huomattava taloudellinen sijoitus. Keskimääräiset kokonaiskulut Suomessa ovat 20 000–35 000 euroa ja sisältävät:

• adoptiopalvelujen maksut Suomessa
• kohdemaan kulut (lakimies, viranomaismaksut, terveystarkastukset)
• matkakulut, majoitus ja oleskelu
• mahdolliset tulkkikulut
• jälkihoidon kulut

Kansaneläkelaitos maksaa kertakorvauksen adoptiosta — vuonna 2026 määrä on noin 4 500 euroa, riippuen lapsen taustamaasta. Tämä kattaa vain pienen osan kuluista. Asianajajat suosittelevat hyvissä ajoin tehtyä taloussuunnitelmaa.

Adoption oikeudellinen tunnustaminen Suomessa

Kun lapsi saapuu Suomeen, kohdemaassa tehty adoptiopäätös tunnustetaan yleensä automaattisesti, jos kohdemaa on Haagin sopimuksen jäsen. Jos näin ei ole, päätös on vahvistettava Suomessa erikseen Helsingin käräjäoikeudessa.

Vahvistamisen jälkeen lapsi rekisteröidään väestötietojärjestelmään, hän saa suomalaisen henkilötunnuksen ja Suomen kansalaisuuden. Tämä on edellytys monille palveluille, kuten Kelan tuille, päivähoidolle ja koulutusoikeuksille.

Asianajaja varmistaa, että kaikki asiakirjat — adoptiopäätös, kohdemaan syntymätodistus, mahdollinen huoltajuusdokumentaatio — ovat juridisesti pätevässä muodossa ja oikein käännetty.

Adoptioperheen lainsäädännölliset oikeudet työelämässä

Adoptiovanhempi on Suomessa oikeutettu adoptioperhevapaaseen, joka rinnastetaan synnytyksen jälkeiseen vapaaseen. Vanhempainpäiväraha maksetaan 320 arkipäivältä, ja se on jaettavissa molempien adoptiovanhempien kesken.

Lisäksi adoptiovanhemmilla on oikeus:

• vanhempainvapaiden täysipainoiseen käyttöön
• adoptioon liittyvään tilapäiseen hoitovapaaseen
• saamaan tarvittaessa erityishuoltoa lapsensa kotiintulon aikana

Työpaikan kanssa kannattaa olla yhteydessä jo hyvissä ajoin ennen lapsen kotiintuloa. Erityisesti pienissä yrityksissä järjestelyt vaativat aikaa.

Mitä elokuva muistuttaa todelliselta tasolta

What Happens at Night kuvaa parisuhdetta kriisissä — adoptio voi olla rasittava prosessi, joka koettelee jokaisen aikuisen kestävyyttä. Suomalaisten adoptiovanhempien kokemukset vahvistavat saman: prosessin pitkäkestoisuus, taloudelliset paineet ja byrokraattiset esteet ovat raskaita.

Tämän vuoksi asianajan rooli on enemmän kuin pelkkä asiakirjojen tarkistus. Hyvä juristi auttaa hahmottamaan kokonaiskuvan, vastaa kysymyksiin nopeasti ja tukee perheen vastuun jakamista. Jos jossain vaiheessa perhe kohtaa konfliktin — kohdemaan kanssa, palveluntarjoajan kanssa tai sukulaisten kanssa — asianajaja toimii myös välimiehenä.

Kuinka aloittaa adoptioharkinta

Suomalaisille, joita kansainvälinen adoptio kiinnostaa, ensimmäinen askel on yhteyden ottaminen yhteen kolmesta adoptiopalveluntuottajasta. Sen jälkeen kannattaa konsultoida perheoikeuteen erikoistunutta asianajajaa, joka tuntee adoptioprosessin oikeudelliset näkökulmat.

Hyvä asianajaja:

• selittää prosessin vaiheet ja niihin liittyvät riskit
• arvioi henkilökohtaisen tilanteen sopivuuden adoptioon
• laatii tarvittaessa perustasoisen kustannusarvion
• auttaa myöhemmin lapsen oikeudellisessa tunnustamisessa Suomessa

DiCaprion uusin elokuva on muistutus siitä, että adoptio on syvä elämänvalinta, joka vaatii valmistautumista monilla tasoilla. Suomessa juridinen tuki on yksi ratkaisevia tekijöitä siinä, sujuuko matka eteenpäin vai pysähtyykö se odottamattomille esteille.

Adoptioperhe ei tarvitse asianajaa pelkästään prosessin alkuvaiheessa. Yleisesti suositellaan, että perheellä on vakituinen asianajaja, joka tuntee perheen tilanteen ja voi auttaa myös vuosien päästä — esimerkiksi silloin, kun lapsi haluaa selvittää taustaansa, kun mahdolliset kansalaisuuskysymykset nousevat esiin tai kun täytyy tehdä testamenttijärjestelyitä adoptiolapsen aseman varmistamiseksi.

Elokuva What Happens at Night vie katsojan parisuhteen rajojen äärelle, mutta tosielämässä monet suomalaiset adoptiovanhemmat kuvaavat prosessin lopulta parisuhdetta vahvistavana. Yhteisten haasteiden ylittäminen ja lapsen kotiintulo voivat olla syvimpiä yhteisiä kokemuksia, jotka kantavat pitkälle perheen tulevaisuuteen.