Kyösti Virrankoski kuoli 82-vuotiaana: 5 perintösuunnittelun virhettä, jotka varainhoitajat näkevät yhä uudelleen

Entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski menehtyi nopeasti edenneeseen syöpään Kauhavalla 21. toukokuuta 2026. Hän oli kuollessaan 82-vuotias. Keskustan pitkän linjan poliitikkona Virrankoski palveli Euroopan parlamentissa kolmetoista vuotta (1996–2009) ja kotikuntansa Kauhavan kaupunginvaltuustossa 27 vuotta.

Julkisten henkilöiden poismeno käynnistää aina perintöjuridiikan kysymysten sarjan, joka koskettaa tavallisia perheitä vähintään yhtä paljon. Vuonna 2025 Verohallinto käsitteli Suomessa 49 800 perintö- ja lahjaveroilmoitusta. Asiantuntijoiden mukaan suurin osa virheistä – ja kalleimmat – olisi vältettävissä yksinkertaisella ennakkosuunnittelulla.

Mitä tapahtuu seuraavien 14 päivän aikana?

Suomen perintökaari (40/1965) asettaa selkeät määräajat:

• Perukirja 3 kuukauden kuluessa: omaiset tai pesänselvittäjä laativat luettelon vainajan varoista ja veloista. Myöhästyminen voi johtaa veronkorotukseen.
• Perinnönjako milloin tahansa: ei lakisääteistä määräaikaa, mutta avoinna oleva pesä rajoittaa varojen käyttöä.
• Perintövero 3 kuukauden kuluessa verotuksen toimittamisesta: Verohallinto lähettää veroratkaisun keskimäärin 6–12 kuukautta perukirjan jättämisen jälkeen.

Varainhoitajat suosittelevat ensimmäistä konsultaatiota viimeistään kahden viikon kuluessa hautajaisista, jotta omaisuuden arvostus ja arvopaperisalkun strategia ovat ajan tasalla ennen perukirjaa.

Mihin valtuutettu pankkivirkailija ei voi vastata?

Pankin asiakaspalvelu hoitaa tilien jäädyttämisen ja perinnönjaon tekniset vaiheet, mutta perheen rahoitusrakenne ja verostrategiat vaativat itsenäisen varainhoitajan näkökulmaa. Tyypilliset kysymykset, joissa tarvitaan asiantuntija-apua:

• Pitäisikö asunto myydä vai pitää? Kuolinpesän omistama asunto on myynnin yhteydessä myyntivoittoverosta vapaa, jos vainaja oli asunut siellä viimeiset kaksi vuotta. Tämä etu menetetään, jos omaisuus jaetaan ensin perillisille.
• Mitä tehdä osakesalkulle? Kuolinpäivän käypä arvo määrää sekä perintöveron että myöhemmän myyntivoittoveron lähtöhinnan. Salkun rakenteen tarkistus ennen perinnönjakoa voi säästää tuhansia euroja.
• Onko hänellä eläkevakuutus tai säästöhenkivakuutus? Edunsaajamääräys ohittaa testamentin – ja monella suomalaisella on vanhentuneita edunsaajamerkintöjä.

Kolme yleisintä virhettä perintösuunnittelussa

1. Testamentin puuttuminen. Suomen Asianajajaliiton arvion mukaan vain noin 32 % yli 65-vuotiaista suomalaisista on tehnyt testamentin. Ilman testamenttia perintökaaren mukainen perimisjärjestys voi viedä omaisuutta sukulaisille, joita vainaja ei välttämättä halunnut suosia. Esimerkiksi avopuoliso ei peri Suomessa lakimääräisesti mitään, ellei nimenomaisesti mainita testamentissa.

2. Käyvän arvon väärinarviointi. Perintövero määräytyy kuolinpäivän käyvän arvon perusteella. Liian matala arvio asunnosta tai osakesalkusta johtaa Verohallinnon oikaisuun ja viivästyskorkoon (vuonna 2026 noin 7 %). Liian korkea arvio puolestaan johtaa ylimääräiseen perintöveroon. Ammattilaisen tekemä omaisuuden arvostus maksaa keskimäärin 300–800 euroa ja säästää usein moninkertaisen summan.

3. Lahjojen unohtaminen perukirjasta. Perintö- ja lahjaverolain mukaan kolmen edellisen vuoden aikana annetut lahjat lisätään perintöosuuteen. Jos lahjat jäävät kirjaamatta, Verohallinto voi puuttua asiaan jopa viiden vuoden ajan ja periä veronkorotusta. Kirjanpidolliset lahjapaperit on syytä säilyttää huolellisesti.

Suuret perinnöt ja sukupolvenvaihdos

Yli 1 000 000 euron perintöjen verokanta nousee Suomessa 17 prosenttiin lähisukulaisten kohdalla ja 33 prosenttiin kaukaisempien sukulaisten kohdalla. Etukäteissuunnittelun keinot ovat:

• Vähittäiset lahjat 5–10 vuoden välein: 5 000 euron alittavat lahjat samalta lahjanantajalta samalle saajalle samana kolmena vuonna ovat verovapaita.
• Hallintaoikeuden pidättäminen: lahjoittaja säilyttää käyttöoikeuden, mikä alentaa lahjan käypää arvoa 20–60 % iästä riippuen.
• Henkivakuutuksen edunsaajamääräykset: yli 35 000 euron henkivakuutusosuudet ovat perintöveronalaisia, mutta alla olevat summat verovapaita.

Kauhavan kaltaisten pienkaupunkien yrittäjille ja maanviljelijöille sukupolvenvaihdoshuojennukset ovat usein elintärkeitä. Maatilan tai perheyrityksen jatkaja voi maksaa perintöveron osittain tai kokonaan huojennettuna, mikäli tila tai yritys jatkuu vähintään viiden vuoden ajan.

Mitä tapahtuu sosiaalisen median tileille ja kryptovaroille?

Suomalaisten varallisuus siirtyy yhä useammin digitaalisiin omaisuuseriin. Nordean tutkimuksen mukaan vuoden 2025 lopussa noin 8 % suomalaisista omisti kryptovaluuttaa, ja luku kasvoi vuoteen 2024 verrattuna 1,3 prosenttiyksikköä. Kryptovarat ovat normaalia omaisuutta perintöverotuksessa, mutta:

• Salasanat ja siemenfraasit on välttämätöntä säilyttää siten, että perilliset löytävät ne. Pelkkä testamentin maininta ei riitä, jos avaimet ovat kateissa.
• Sosiaalisen median tilit voidaan muuttaa muistotileiksi (esim. Meta) tai poistaa, mutta vain pesän valtakirjalla.
• Käyttäjätilien sisältämä taloudellinen omaisuus (esim. PayPal-saldo, Steam-pelitili) on osa perintöä.

Kuolinpesän hallinta – kuka päättää mistä?

Suomen lainsäädännössä kuolinpesä on itsenäinen oikeushenkilö, jonka osakkaita ovat lain mukaiset perilliset, leski sekä testamentinsaajat. Pesän hallinta vaatii yksimielisyyttä, mikä on usein riitojen lähde. Tilastojen mukaan Suomen tuomioistuimissa käsitellään vuosittain noin 1 800 perintöriitatapausta, ja keskimääräinen oikeusprosessi kestää 14–24 kuukautta.

Pesänselvittäjä voidaan määrätä käräjäoikeuden päätöksellä, jos osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen. Pesänselvittäjän palkkio on tyypillisesti 2 000–8 000 euroa, joka veloitetaan kuolinpesän varoista. Vaihtoehtoisesti osakkaat voivat valita yhteisen valtuutetun, mikä on huomattavasti edullisempi ja nopeampi reitti.

Varainhoitajan rooli on tässä vaiheessa kriittinen: hän auttaa pesän varallisuuden inventoinnissa, sijoitusten siirtämisessä perillisten nimiin ja verovaikutusten arvioinnissa. Hyvä neuvonantaja tunnistaa myös tilanteet, joissa kannattaa neuvotella verovapaita lahjoituksia ennen lopullista perinnönjakoa.

Leski-osakkaan asema – usein väärin ymmärretty

Lesken asuminen yhteisessä kodissa on suojattu perintökaaren 3 luvun säännöksin: vainajan rintaperilliset eivät voi vaatia lesken asunnon myyntiä elinaikana, mikäli leski sitä tarvitsee. Tämä koskee myös avopuolisoa, mikäli yhteinen lapsi on syntynyt – mutta ei muita avopuolisoja.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että rikkaiden perheiden lapset perivät usein omaisuuden vasta toisen vanhemman kuoltua. Suuri osa sukupolvien välisistä riidoista johtuu siitä, ettei tätä ole ennakoitu testamentilla tai avioehdolla. Asianajajat ja varainhoitajat suosittelevatkin näiden dokumenttien laatimista samanaikaisesti.

Milloin yhteys varainhoitajaan?

Konsultaatio kannattaa varata heti, kun:

• Perheessä on tapahtunut tai uhkaa tapahtua kuolemantapaus.
• Lähestyt 60. ikävuotta ja sinulla on yli 200 000 euron omaisuus.
• Omistat kiinteistöjä, yrityksen osakkeita tai merkittävän sijoitussalkun.
• Sinulla on uusperhe, avopuoliso tai lapsia kahdesta tai useammasta liitosta.

Hae perintösuunnitteluun erikoistunut varainhoitaja Expert Zoomin kautta ja varmista, että perintösi siirtyy seuraavalle sukupolvelle ilman tarpeettomia veroja tai konflikteja. Lisätietoa perintövero- ja perukirjasäännöksistä saa myös Verohallinnon virallisesta ohjeistuksesta.

Tämä artikkeli on yleisluonteinen, eikä korvaa henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa. Perintösuunnittelun ratkaisut on aina räätälöitävä henkilökohtaiseen tilanteeseen.