Emma VirtanenKevin de Bruyne, Belgiaa MM-2026:ssa kapteenina johtava 34-vuotias tähtipelaaja, edustaa Napolissa maailman korkeimmin palkattujen jalkapalloilijoiden joukkoa: hänen vuosipalkkaansa on noin 11,1 miljoonaa euroa. Mutta mitä tapahtuu, kun huippuura lähenee loppuaan – ja miten varallisuudenhoitoasiantuntija voi auttaa myös tavallista suomalaista rakentamaan taloudellista turvallisuutta?
Belgia kamppailee MM-2026:ssa De Bruyne johdolla
FIFA:n MM-kisoissa 2026, joita järjestetään Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa, Belgian maajoukkue on ennakkosuosikkien joukossa. Kapteeni Kevin de Bruyne on johtanut Belgian MM-karsintakampanjaan, jonka aikana joukkue pysyi lyömättömänä: 29 maalia tehty, vain seitsemän päästetty.
De Bruyne syntyi 28. kesäkuuta 1991 Gentissä, Belgiassa. Manchester Cityllä viettämänsä lähes kymmenen vuoden aikana hän voitti kuusi Englannin mestaruutta, yhden Mestarien liigan ja yhteensä 16 suurta pokaalia. Hän on yksi kaikkien aikojen eniten syöttöpisteitä keränneitä pelaajia Valioliigan historiassa. Kesällä 2025 hän siirtyi vapaana agenttina italialaiseen Napoliin.
Napolilla de Bruyne on joukkueen korkein palkkio: seurantapalvelu Capologyn mukaan hänen bruttopalkkaansa on noin 213 000 euroa viikossa eli noin 11,1 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi sopimukseen sisältyy tulossidonnaisia bonuksia jopa 2,6 miljoonan euron edestä vuodessa. Sopimus on voimassa vuoteen 2027.
Asiantuntijat pitävät Kanadan, Meksikon ja Yhdysvaltojen MM-kisoja lähes varmasti de Bruynen viimeisenä MM-turnauksena – yli 115 maaottelun veteraani on 35-vuotias sopimuksen päättyessä.
Huippupalkan ongelma: rahat eivät hoida itse itseään
Ammattilaisurheilijan taloudellinen elinkaarimalli eroaa radikaalisti tavallisen palkkatyöläisen tilanteesta. Suuria tuloja virtaa sisään tyypillisesti vain 10–15 vuoden ajan, minkä jälkeen tilanne muuttuu dramaattisesti.
FIFA on julkaissut tutkimuksia, joiden mukaan noin 40 prosenttia ammattijalkapalloilijoista kohtaa vakavia taloudellisia vaikeuksia viiden vuoden kuluessa uransa päättymisestä. Syitä ovat muun muassa puutteellinen sijoitussuunnittelu, verorästit, riskaabelit bisneshankkeet ilman asiantuntija-apua ja elintason ylläpitäminen tulojen pienentyessä.
Tämä tarkoittaa, että pelkkä korkea palkka ei takaa taloudellista turvallisuutta. Sama haaste koskee monia muitakin: suomalaista yrittäjää, joka myy yrityksensä ja saa suuren kertakorvauksen, tai ammattihenkilöä, joka siirtyy korkean palkan tehtävästä eläkkeelle.
Mitä varallisuudenhoitaja tekee käytännössä?
Suomalainen varallisuudenhoitoasiantuntija auttaa rakentamaan taloudellisen rakenteen, joka kestää läpi elämän. Urheilijoille – tai kenelle tahansa, jonka tulot vaihtelevat voimakkaasti – keskeisiä toimia ovat:
Hajautettu sijoitussalkku. Osakkeisiin, kiinteistöihin ja korkosijoituksiin hajautettu portfolio tuottaa passiivisia tuloja silloin, kun aktiivinen ansaintakausi on ohitse. Sijoitustoimintaa ja sijoituspalveluja tarjoavien vaatimuksia säätelee Suomessa Finanssivalvonta; lisätietoa kuluttajan oikeuksista ja sijoituspalvelujen vaatimuksista löytyy finanssivalvonta.fi-sivustolta.
Verosuunnittelu. Kansainvälisissä ympäristöissä toimivalle urheilijalle – kuten de Bruynelle, joka on pelannut Englannissa, Belgiassa ja Italiassa – monimutkaiset verosopimukset ja kaksoisverotuksen välttäminen ovat keskeisiä kysymyksiä. Myös Suomessa suuremmat kertakorvaukset, myyntivoitot tai perintö voivat vaatia huolellista verosuunnittelua.
Jälkiuran rahoitusrakenne. Moni jalkapalloilija siirtyy uransa jälkeen valmentajaksi, agentiksi tai yrittäjäksi. Oikea rahoitusrakenne – holdingyhtiö, eläkesäästäminen, rahastot – kannattaa rakentaa jo aktiivisen uran aikana, jolloin varallisuutta kertyy.
Riskienhallinta. Loukkaantuminen tai kontraktineuvotteluiden kariutuminen voivat katkaista tulovirran hetkessä. Hätärahasto ja kattava vakuutusturva – myös Suomessa tavalliselle kuluttajalle tärkeitä – suojaavat pahimman varalta.
Varallisuudenhoidon oppi: mitä de Bruyne opettaa meille?
De Bruyne on johtanut uransa isoimmalla pelinäyttämöllä – MM-kentillä kapteeninauhoineen – mutta hänen taloudellinen mallitapauksensa kertoo myös jotain yleisempää. Hän tienaa viimeiset isot rahansa seuraavan kahden vuoden aikana ennen sopimuksen päättymistä. Tämä loppusuoran vaihe on kriittinen: silloin tehdyt päätökset määrittelevät pitkälti jälkielämän laadun.
Urheilun maailmassa varallisuudenhoidon haasteet ovat tuttuja monille muillekin. Esimerkiksi Erling Haalandin tapaus on nostanut esiin kysymyksen siitä, miten ammattilaisurheilijan verotus ja varallisuuden rakentaminen toimivat käytännössä (lue lisää: Haalandin varainhoito ja verotus 2026).
Kolme virhettä, jotka urheilijat tekevät varallisuudenhoidossa
Asiantuntijoiden mukaan urheilijoiden yleisimmät taloudelliset virheet voidaan tiivistää kolmeen kategoriaan. Ensimmäinen on elintason viivästetty sopeuttaminen: urheilu-uran loppuessa kulutustottumukset säilyvät ennallaan, vaikka tulot romahtavat. Toinen on hajauttamaton sijoitusriski, jossa kaikki varat on sijoitettu yhteen omaisuusluokkaan – usein kiinteistöihin tai omaan lajiin liittyviin yrityksiin. Kolmas on verosuunnittelun laiminlyönti, joka voi johtaa jälkikäteisiin verorästeihin.
Kaikki nämä ongelmat ovat ratkaistavissa etukäteen, kun varallisuudenhoito otetaan vakavasti jo aktiivisen uran aikana. De Bruynelle tämä tarkoittaa viimeisten kahden sopimusvuoden hyödyntämistä täysimääräisesti – ennen kuin suuret palkkiot loppuvat.
Suomalaisessa kontekstissa sama koskee yrittäjää, joka myy liiketoimintansa ja saa kertakorvauksen, tai henkilöä, joka perii suurehkon omaisuuden. Ilman suunnitelmaa rahat voivat kulua nopeasti tai päätyä vääriin sijoituksiin.
Varainhoitoasiantuntija ei ole vain rikkaiden etuoikeus
Kevin de Bruyne ansaitsee kymmeniä miljoonia, mutta varallisuudenhoitoasiantuntijan apu on hyödyllistä myös pienemmässä mittakaavassa. Suomessa esimerkiksi perheyrittäjä, joka myy liiketoimintansa, saa merkittävän perinnön tai siirtyy eläkkeelle suurehkon omaisuuden kanssa, kohtaa täsmälleen samat kysymykset – tosin eri euromäärillä.
Expert Zoom kokoaa yhteen luotettavia varallisuudenhoitoasiantuntijoita, jotka osaavat räätälöidä ratkaisun sinun tilanteeseesi. Varainhoitajan ja sijoitusneuvojan ero kannattaa tietää: varallisuudenhoitaja katsoo koko elämäntilannetta kokonaisuutena – sijoituksia, verotusta, vakuutuksia ja sukupolvenvaihdosta – kun taas sijoitusneuvoja keskittyy tyypillisesti yksittäisiin omaisuuseriin. Suomessa palveluja tarjoavat pankit, yksityiset sijoitusneuvojat ja erikoistuneet varallisuudenhoitotoimistot – ja Expert Zoomin kautta löydät nopeasti sinulle sopivan ammattilaisen.
Yhteenveto
Kevin de Bruyne kantaa Belgian kapteeninauhaa MM-2026:ssa 34-vuotiaana täyden suorituskykynsä pelaajana. Hänen Napoli-sopimuksensa 11 miljoonan euron vuosipalkka muistuttaa, että huippu-urheilijoiden elinkaaritulot ovat samalla suuret ja lyhytaikaiset – ja siksi suunnitelmallisuus on välttämätöntä. Sama pätee monessa muussakin elämäntilanteessa. Haluatko selvittää, miten pätevä varallisuudenhoitaja voi auttaa sinuakin? Expert Zoom yhdistää sinut oikeaan asiantuntijaan.
Huomio: Tämä artikkeli on yleiskatsaus varallisuudenhoidon teemoista eikä muodosta henkilökohtaista sijoitusneuvontaa. Henkilökohtaisessa taloudellisessa päätöksenteossa suositellaan aina kääntymään rekisteröidyn asiantuntijan puoleen.
