Maria JohanssonKeskisuomalainen-konserni keskittää uutismedialiiketoimintaansa kolmeen alueyhtiöön vuoden 2026 aikana kevään aikana. Muutos on osa yhtiön laajaa tehostamisohjelmaa, jonka tavoitteena on saavuttaa seitsemän miljoonan euron vuosittaiset säästöt vuosina 2025 ja 2026. Samanaikaisesti suomalainen mediamarkkina painii synkkien lukujen kanssa: Fifty5Blue'n (entinen Kantar) tilastojen mukaan mediamainonta laski maaliskuussa neljä prosenttia edellisvuodesta, ja koko vuoden ensimmäisellä neljänneksellä laskua kertyi yhtä paljon.
Printti painuu, digi nousee – mutta liian hitaasti
Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2024 tilinpäätöstiedotteen mukaan konsernin liikevaihdosta peräti 33 prosenttia tulee mediamainonnasta. Tämä tekee yhtiöstä erityisen haavoittuvan mainosmarkkinan heilahteluille, kun vertailukohtana Sanomalla ja Alma Medialla luvut ovat noin 15 ja 17 prosenttia. Vuoden 2025 tilastot eivät lupaa helpotusta: painetun sanomalehtimainonnan arvioitiin supistuneen 14 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kun taas televisiomainonta laski 11 prosenttia. Radio menetti kuusi prosenttia.
Vastapainoksi digitaalinen media kasvoi kolme prosenttia ja ulkomainonta viisi prosenttia. Suunta on selvä: mainostajat siirtävät eurojaan digikanaviin, mutta alueellisille sanomalehdille tämä siirtymä on ollut tuskallisen hidasta. Keskisuomalainen-konsernin haasteena on ollut erityisesti se, ettei se ole kyennyt siirtämään kohonneita tuotantokustannuksia – kuten sanomalehtipaperin hintaa, joka on noin 50 prosenttia korkeampi kuin ennen Ukrainan sotaa – suoraan tuotteidensa hintoihin. Tämä on purrut suoraan konsernin kannattavuuteen.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi vuonna 2025 vain 0,2 prosenttia. Heikko talouskehitys heijastuu suoraan mainostajien budjetteihin. Kuluttajien varovainen ostokäyttäytyminen ja yleinen markkinavaisuus pakottavat yritykset karsimaan näkyvyyteen käytettäviä varoja. Automainonta laski 13 prosenttia, matkailu ja liikenne 10 prosenttia ja mediasektori peräti 25 prosenttia vuonna 2024.
Miksi Keskisuomalainen supistaa nyt?
Konsernin tehostamisohjelma käynnistyi jo syksyllä 2023, ja sen alkuperäinen tavoite oli viiden miljoonan euron säästöt vuosina 2023 ja 2024. Ohjelman jatko nostaa tavoitteen seitsemään miljoonaan euroon vuodessa. Organisaatiomuutos viidestä alueyhtiöstä kolmeen on keskeinen keino saavuttaa tämä tavoite.
Keskisuomalainen-konsernin viime vuosien yrityskaarat ovat myös muuttaneet pelikenttää. Huhtikuussa 2024 yhtiö osti Sanomalehti Karjalaisessa, PunaMusta Paikallismediatissa ja Karelia Viestinnässä koko osakekannat. Nämä yhtiöt sulautuivat Savon Mediat Oy:hyn, joka nimettiin uudelleen Savo-Karjalan Media Oy:ksi syyskuussa 2024. Integraatio vaatii edelleen resursseja ja hallinnollista selkeyttä. Yhtiön johtoryhmässä tapahtui myös muutoksia, kun journalistisen johtajan Pekka Mervolan ja muiden johtajien roolit siirtyivät uuteen Keskisuomalainen Media Oy -yhtiöön vuoden 2026 alussa.
Uudella kolmen alueyhtiön rakenteella tavoitellaan kevyempää johtamisrakennetta ja tehokkaampia toimintamalleja. Käytännössä tämä tarkoittaa toimituksellisten prosessien keskittämistä, IT-järjestelmien yhtenäistämistä, painotuotannon yhteiskäyttöä ja mahdollisesti myös henkilöstövähennyksiä. Keskisuomalainen-konserni työllistää lähes 5 000 ammattilaista eri puolilla Suomea, joten muutokset koskettavat laajaa joukkoa.
Asiantuntijan apu voi pelastaa aluemedian
Mediamarkkinan murros ei koske vain Keskisuomalaista. Koko suomalainen alueellinen journalismi on risteyksessä, jossa perinteinen liiketoimintamalli murtuu mutta uutta ei ole vielä vakiintunut. Kärkimedia-yhteistyö ja muut myyntiyhteisöt ovat yksi vastaus, mutta ne eivät yksin riitä. Tässä tilanteessa ulkopuolisen asiantuntemuksen hyödyntäminen on usein ratkaisevaa.
Yleisen kategorian asiantunnijat korostavat, että mediayhtiöiden digitalisaatio vaatii enemmän kuin vain verkkosivuston uudistamisen. Kyse on liiketoimintamallin perusteellisesta uudelleenarvioinnista: miten sisältö tuotetaan kustannustehokkaasti, miten tilaajia sitoutetaan digitaalisissa kanavissa, miten dataa hyödynnetään mainonnan kohdentamisessa ja miten rakennetaan kestäviä tilaajasuhteita.
IT-asiantuntija voi auttaa valitsemaan oikeat julkaisujärjestelmät, asiakkuudenhallintaratkaisut, maksujärjestelmät ja analytiikkatyökalut. Liiketoiminta-asiantuntija puolestaan voi rakentaa uusia tulovirtoja, kuten tapahtumaliiketoimintaa, kaupallisia sisältökumppanuuksia, jäsenmalleja ja koulutuspalveluita. Keskisuomalaisen tapauksessa konsernin johto on jo ottanut askelia tähän suuntaan, mutta muutoksen nopeuttaminen vaatii lisäkäsiä ja raikasta ajattelua.
Mitä yrittäjä tai päättäjä voi oppia?
Keskisuomalaisen taistelu ei ole pelkästään media-alan ongelma. Se on esimerkki siitä, miten perinteiset toimialat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa digitaalisessa murroksessa ja heikossa taloustilanteessa. Olipa kyseessä sitten autokorjaamo, terveyspalveluyritys tai rakennusliike, sama kaava toistuu: kustannukset nousevat, asiakaskäyttäytyminen muuttuu ja kilpailu kiristyy.
Asiantuntijan konsultointi voi tuoda ulkopuolisen näkökulman, joka paljastaa toiminnan pullonkaulat ja kasvumahdollisuudet. Keskisuomalainen-konsernin kaltaisessa tilanteessa strategisen konsultoinnin lisäksi tarvitaan usein myös teknologista osaamista: miten automatisoida toistuvia prosesseja, miten siirtää dataa vanhoista järjestelmistä uusiin, miten rakentaa skaalautuvaa digitaalista infrastruktuuria ja miten kouluttaa henkilöstöä uusiin työkaluihin.
Pienille ja keskisuurille yrityksille tämä tarkoittaa usein sitä, että ulkopuolisen asiantuntijan palkkaaminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin nopeammin kuin oman henkilöstön kouluttaminen kaikkeen uuteen. Expert Zoom -alustalta voi löytää niin IT-konsultteja, liiketoiminta-analyytikoita kuin markkinoinnin asiantuntijoitakin, jotka auttavat navigoimaan murroksessa.
Missä mennään kesällä 2026?
Keskisuomalainen-konserni on jo ilmoittanut, että tehostamistoimet jatkuvat koko vuoden 2026. Kolmen alueyhtiön mallin odotetaan tuovan selkeyttä päätöksentekoon ja nopeuttavan strategian toimeenpanoa. Digitaalisen liiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi ja kaupallinen johtaja Mikko Pakarinen vastaavat uudistusten käytännön toteutuksesta. Samalla yhtiö panostaa digitaaliseen liiketoimintaansa, jota johtaa Kirsi Hakaniemi. Kaupallisena johtajana toimii Mikko Pakarinen, jolla on vahva tausta pankkialalta.
Kysymys on, ehtiikö muutos tarpeeksi nopeasti. Mediamainonnan markkina-arviot pysyvät pessimistisinä niin kauan kuin Suomen talous kasvaa alle prosentin vuosivauhtia. Digitaalisen mainonnan kasvu kolme prosenttia on rohkaisevaa, mutta se ei vielä kompensoi printin romahdusta. Erityisesti brändimainonta laski yhdeksän prosenttia alkuvuonna 2026, mikä kertoo suuryritysten varovaisuudesta.
Alueelliselle journalismille on kuitenkin kysyntää. Keskisuomalaisen konsernin lehdet – kuten Keskisuomalainen, Savon Sanomat ja Karjalainen – tavoittavat satojatuhansia suomalaisia päivittäin. Paikallisuus ja luotettavuus ovat valtteja, joita globaalit digijätit eivät pysty samalla tavalla tarjoamaan. Haasteena on muuntaa tämä tavoittavuus kestäväksi liiketoiminnaksi digiaikana. Siihen tarvitaan rohkeita johtopäätöksiä, nopeita kokeiluja ja usein myös ulkopuolisen asiantuntijan apua, joka näkee metsän puilta.
Lisätietoa Suomen talouden kehityksestä löytyy Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidosta.
