Katie Zacharia Valkoisen talon lehdistösihteeriksi: mitä kilpailukielto maksaa Suomessa?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 9. lokakuuta 2026 nimittävänsä Katie Zachariaan Valkoisen talon seuraavaksi lehdistösihteeriksi. Zacharia työskentelee Trumpin mediayhtiön viestintäneuvonantajana ja siirtyy tehtävään Karoline Leavittin jälkeen. Uutinen herättää kysymyksen, jonka moni suomalainen viestintäammattilainen tunnistaa omasta työelämästään: mitä tapahtuu, kun puhuja vaihtaa organisaatiosta toiseen?

Mitä nimityksestä tiedetään

Trump julkisti valinnan Truth Social -palvelussa. Zacharia on toiminut kommentaattorina Fox Newsissa ja Newsmaxissa, ja hän työskenteli aiemmin tänä vuonna lyhyen aikaa Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriön tiedottajana. Hänellä on ITV Newsin mukaan tausta myös Trumpin vaalikampanjoista, ja hänen LinkedIn-profiilinsa mukaan hän on suorittanut oikeustieteen tutkinnon Pepperdinen yliopistossa.

Leavitt ilmoitti lähdöstään 12. elokuuta ja jätti tehtävän 27. elokuuta. Hän perusteli päätöstä sillä, että haluaa viettää enemmän aikaa pienten lasten kanssa. Zacharia kutsui nimitystä lausunnossaan "elämänsä kunniaksi".

Suomessa vastaavaa tehtävää ei ole, mutta ilmiö on tuttu: viestintäjohtajat, tiedottajat ja poliittiset avustajat siirtyvät usein yrityksestä, viranomaisesta tai puolueesta toiseen. Siirtymiin liittyy lähes aina työoikeudellisia kysymyksiä.

Asiantuntijan näkökulma: viestijällä on arvokasta tietoa

Lehdistösihteeri tai viestintäpäällikkö tuntee organisaationsa viestintästrategian, kriisisuunnitelmat, avainsuhteet mediaan ja usein myös keskeneräiset hankkeet. Juuri siksi työnantajat haluavat joskus estää tämän tiedon päätymisen kilpailijalle.

Suomessa keinona on kilpailukieltosopimus. Se on työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä säännelty sopimus, jolla työntekijä sitoutuu olemaan siirtymättä kilpailevaan yritykseen työsuhteen päätyttyä. Ehto ei ole automaattisesti voimassa. Työnantajalla täytyy olla siihen erityisen painava syy.

Lain mukaan arvioinnissa huomioidaan muun muassa liikesalaisuuksien suojan tarve sekä työntekijän asema ja tehtävät. Pelkkä halu rajoittaa kilpailua tai estää työntekijän siirtyminen kilpailijalle ei riitä perusteeksi.

Uusi sääntely: kilpailukiellosta on maksettava korvausta

Työsopimuslain muutos tuli voimaan 1. tammikuuta 2022. Ennen sitä enintään kuuden kuukauden kilpailukielto oli mahdollinen ilman korvausta. Nyt työnantajan on maksettava korvausta kaikista kilpailukielloista.

Korvauksen taso riippuu rajoitusajan pituudesta:

• enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvaus on 40 prosenttia työntekijän palkasta
• yli kuuden kuukauden rajoitusajalta korvaus on 60 prosenttia palkasta
• rajoitusaika voi olla enintään vuoden työsuhteen päättymisestä

Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen työsuhteen aikana. Irtisanomisajan on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajasta ja vähintään kaksi kuukautta. Oikeutta irtisanomiseen ei ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on itse irtisanoutunut.

Tarkka lainsäädäntö löytyy Finlexistä työsopimuslain kokonaistekstinä.

Käytännön esimerkki: viestintäjohtajan siirto kilpailijalle

Kuvitellaan viestintäjohtaja, jonka kuukausipalkka on 6 000 euroa. Hänen työsopimuksessaan on kuuden kuukauden kilpailukielto. Hän irtisanoutuu ja saa tarjouksen kilpailevasta yrityksestä.

Jos kielto on pätevä, työnantajan on maksettava hänelle 40 prosenttia palkasta eli 2 400 euroa kuukaudessa. Kuuden kuukauden ajalta summa on 14 400 euroa. Jos sopimuksessa olisi sovittu 12 kuukauden kielto, korvaus olisi 60 prosenttia eli 3 600 euroa kuukaudessa ja koko jaksolta 43 200 euroa.

Jos kielto ei täytä erityisen painavan syyn vaatimusta, esimerkiksi koska tehtävässä ei käsitellä liikesalaisuuksia, ehto voi olla kohtuuton tai pätemätön. Silloin johtaja voi aloittaa uudessa työssä, eikä kilpailukielto sido häntä.

Jos taas työnantaja irtisanoo kilpailukiellon ajoissa, korvausvelvollisuus lakkaa irtisanomisajan jälkeen. Jos työntekijä itse on jo irtisanoutunut, tätä mahdollisuutta ei enää ole. Siksi ajoitus ratkaisee, ja juuri tässä kohdassa riitoja syntyy useimmin.

Ratkaisevia kysymyksiä ovat siis kolme: onko ehdolle todellinen peruste, onko rajoitusaika kohtuullinen ja onko korvauksesta sovittu lain vähimmäistason mukaisesti.

Toinen esimerkki: kun kielto on laadittu liian laajaksi

Tarkastellaan toista tilannetta. Markkinointiviestinnän asiantuntija, jonka palkka on 4 500 euroa kuukaudessa, saa työsopimukseensa 12 kuukauden kilpailukiellon. Kielto kattaa kaikki alan yritykset koko Suomessa, vaikka hän työskentelee yhden pienen asiakassegmentin parissa.

Jos työnantaja pitää kiellon voimassa, sen on maksettava 60 prosenttia palkasta eli 2 700 euroa kuukaudessa. Vuoden aikana summa on 32 400 euroa. Tämä on työnantajalle huomattava kustannus, ja siksi harva laskee sen varaan ilman huolellista harkintaa.

Jos työntekijä kuitenkin siirtyy kilpailijalle ja työnantaja väittää kieltoa rikotun, tuomioistuin arvioi, oliko kielto alun perinkin perusteltu. Kiellon alue, kesto ja kohdennus vaikuttavat arvioon. Mitä laajempi rajoitus on suhteessa tehtävän todellisiin riskeihin, sitä heikompi työnantajan asema on.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yleinen "ei saa mennä kilpailijalle" -lauseke on usein heikko. Yksilöity ehto, joka perustuu konkreettiseen liikesalaisuuteen tai asiakassuhteeseen, kestää tarkastelua paremmin.

Miksi poliittiset ja viestintätehtävät ovat erityisiä

Lehdistösihteerin tehtävässä korostuu luottamus. Henkilö puhuu organisaationsa nimissä, ja hänen sanomisensa tulkitaan virallisiksi kannanotoiksi. Siksi viestintätehtävien sopimuksissa on usein tavallista tarkempia ehtoja.

Suomessa poliittisten avustajien ja puolueiden tiedottajien asema vaihtelee. Osa on työsuhteessa, osa toimii toimeksiantosuhteessa. Työsopimuslain suoja koskee vain työsuhteita, joten jo sopimuksen luonteen arviointi voi ratkaista, mitä oikeuksia henkilöllä on.

Sama koskee freelancer-viestijöitä ja konsultteja. Jos toimeksiantosopimuksessa on kilpailua rajoittava ehto, sen pätevyyttä arvioidaan yleisten sopimusoikeuden periaatteiden mukaan, ei työsopimuslain korvaussäännön perusteella. Tämä voi tehdä asemasta epävarmemman.

Lisäksi julkisyhteisöjen palveluksessa olevien tiedottajien on huomioitava virkamiesten ja viranhaltijoiden erityissäännökset. Niissä sivutoimia ja esteellisyyttä koskevat rajoitukset voivat ulottua myös työsuhteen jälkeiseen aikaan.

Muut sopimusehdot, jotka kannattaa tarkistaa

Kilpailukielto on vain yksi osa kokonaisuutta. Viestintäalan tehtävissä työsopimuksessa on usein myös muita ehtoja, jotka vaikuttavat siirtymiseen.

Salassapitovelvollisuus jatkuu työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Työntekijä ei saa paljastaa liikesalaisuuksia, vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan. Asiakkaiden ja työntekijöiden houkuttelukieltoihin sovelletaan eri sääntöjä kuin kilpailukieltoon.

Sivutoimia ja luottamustehtäviä koskevat rajoitukset kannattaa tarkistaa jo ennen uuden tehtävän vastaanottamista. Esimerkiksi poliittinen kommentaattoritoiminta tai mediayhteistyö voi olla ristiriidassa nykyisen työsopimuksen kanssa.

Myös irtisanomisaika vaikuttaa aikatauluun. Jos uusi työnantaja haluaa aloittajan nopeasti, työntekijän on selvitettävä, voiko nykyinen työsuhde päättyä aiemmin sopimalla.

Yleisimmät virheet, joita työntekijät tekevät

Asianajajien kokemus kilpailukieltoriidoista on, että ongelmat syntyvät useimmiten ennen kuin kukaan on edes ottanut yhteyttä juristiin. Tyypillisiä virheitä ovat seuraavat.

Ensimmäinen virhe on olettaa, että kilpailukielto on pätevä, koska se on kirjattu sopimukseen. Todellisuudessa ehdon pätevyys arvioidaan erikseen, ja moni lauseke kaatuu perusteen puutteeseen.

Toinen virhe on ajoitus. Työntekijä irtisanoutuu heti tarjouksen saatuaan ja menettää samalla neuvotteluasemansa, koska työnantaja ei voi enää irtisanoa kieltoa. Toisaalta hän voi myös jäädä korvauksen piiriin, jos työnantaja päättää pitää kiellon voimassa.

Kolmas virhe on vaieta uudelle työnantajalle. Jos uusi työnantaja ei tiedä kilpailukiellosta, se voi joutua vastuuseen sopimusrikkomuksen avustamisesta. Avoimuus suojaa molempia osapuolia ja nopeuttaa neuvottelua.

Neljäs virhe on jättää dokumentit keräämättä. Palkkatiedot, tehtävänkuvaukset ja sähköpostit, joissa työnantaja perustelee kieltoa, voivat myöhemmin ratkaista asian.

Mitä tehdä, jos saat tarjouksen kilpailijalta

Ennen kuin allekirjoitat uuden työsopimuksen tai jätät irtisanomisilmoituksen, tarkista nämä asiat:

1. Lue nykyinen työsopimus ja siihen liittyvät liitteet kokonaan, myös henkilöstöohjeet ja mahdolliset erilliset sopimukset.
2. Selvitä, onko kilpailukieltoa, ja jos on, mikä on rajoitusaika ja korvauksen taso.
3. Arvioi, onko työnantajalla erityisen painava syy: käsitteletkö liikesalaisuuksia vai onko tehtäväsi yleisluontoisempi?
4. Älä irtisanoudu ennen kuin tiedät, miten se vaikuttaa kilpailukiellon irtisanomisoikeuteen.
5. Pyydä asianajajalta tai työoikeuteen perehtyneeltä juristilta arvio ennen päätöstä.

Kilpailukieltoriidoissa on usein kyse kymmenistä tuhansista euroista, joten ennakoiva neuvonta on halvempaa kuin riita jälkikäteen.

Mitä työnantajan kannattaa huomata

Kilpailukieltosopimukset koskevat myös työnantajia. Uudistuksen jälkeen kielto on kallis keino, joten se kannattaa varata tehtäviin, joissa riski on todellinen. Johtajat, kehittäjät ja strategisia asiakassuhteita hoitavat työntekijät ovat tyypillisiä esimerkkejä.

Työnantajan on dokumentoitava, miksi kielto on välttämätön. Perustelun kirjaaminen jo sopimusta tehtäessä helpottaa myöhempää puolustautumista, jos työntekijä riitauttaa ehdon. Samalla kannattaa arvioida, riittäisikö kevyempi keino, kuten salassapitosopimus tai asiakkaiden houkuttelukielto.

Myös korvauksen maksu on hoidettava huolellisesti. Jos korvaus jää maksamatta, työntekijä voi vaatia sitä, ja kiellon pätevyys voi vaarantua. Palkanmaksukausittainen maksu rajoitusajan aikana on lain lähtökohta.

Kun uramuutos on edessä, kysy asiantuntijalta

Zachariaan nimitys on yhdysvaltalainen poliittinen uutinen, mutta sen taustalla oleva kysymys koskee jokaista, joka vaihtaa työpaikkaa tietointensiivisessä tehtävässä. Työsopimuksen ehtojen tulkinta riippuu aina yksittäisestä tilanteesta.

Expert Zoomin asianajajat ja työoikeuden asiantuntijat auttavat arvioimaan kilpailukieltosopimuksen pätevyyttä, korvauksen oikeaa tasoa ja siirtymisen riskejä ennen kuin teet päätöksen.

Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa yksilöllistä oikeudellista neuvontaa. Yksittäisen sopimuksen pätevyys on arvioitava erikseen.