Juuso Hahl liittyy Jokereiden valmennukseen: Mitä urheiluvalmentajan työsopimuksessa pitää huomioida?

Suomalainen jääkiekkovalmennus sai merkittävän siirron keväällä 2026, kun Jokerit vahvisti kokeneen SM-liigavalmentajan Juuso Hahlin liittyvän seuran valmennustiimiin 1. toukokuuta alkaen kaksivuotisella sopimuksella. Hahl, joka vapautui Vaasan Sportin päävalmentajan tehtävästä ennen sopimuksensa luonnollista päättymistä, siirtyy Tomek Valtosen johtamaan valmennusryhmään tuomaan mukanaan lähes yhdeksän vuoden SM-liigan valmennuskokemuksen. Siirtyminen nostaa esiin kysymyksen, joka koskee jokaista ammattiurheilussa toimivaa valmentajaa: mitä työsopimuksessa pitää oikeasti huomioida, ja milloin asianajajan apu on välttämätöntä?

Jokereiden paluustrategia ja Hahlin rekrytointi

Juuso Hahl on yksi kokeneimmista SM-liigan valmentajista. Hän on toiminut Liigassa valmentajana yhdeksän kauden ajan, mukaan lukien tehtävät Mikkelin Jukureissa ja kaksi kautta Vaasan Sportin päävalmentajana. Nyt hän liittyy yhteen Suomen tunnetuimmista jääkiekkoseuroista juuri, kun Jokerit valmistautuu paluuseen SM-liigaan kaudelle 2026–27 — tapahtumaan, jota suomalaiset jääkiekkofanit ovat odottaneet innokkaasti vuosia.

Jokereiden tiedotteen mukaan Hahlin rekrytointi on osa seuran laajempaa urheilustrategiaa, jonka tavoitteena on rakentaa kilpailukykyinen valmennustiimi liigapaluuta varten. Hänen mukanaan tuomansa asiantuntemus Liigan nykyisistä vaatimuksista on seura arvioinut keskeiseksi lisäarvoksi, kun joukkuetta kehitetään taas SM-liigan huipputasolle.

Siirrolla on kuitenkin myös toinen, usein sivuutettu puolensa. Hahl vapautui Vaasan Sportista ennen sopimuskauden luonnollista päättymistä. Tällaisissa tilanteissa herää aina kysymys: miten sopimus purettiin, millä ehdoilla ja mitä korvauksia maksettiin? Vastaukset ovat harvoin julkisia — mutta ne ratkaisevat valmentajan taloudellisen tilanteen pitkälle tulevaisuuteen.

Urheiluvalmentajan työsopimus: erityispiirteet, joita moni ei tunne

Urheiluvalmennusala on juridisesti monimutkaisempi kuin monet muut alat. Suomessa urheiluvalmentajat ovat useimmiten työsuhteessa seuraan — eivät toiminimellä tai freelancereina — jolloin heidän sopimuksiinsa sovelletaan suoraan työsopimuslakia (55/2001) sekä mahdollisia alan erityissäännöksiä. Tämä tarkoittaa, että valmentajilla on samat lailliset oikeudet kuin muillakin palkansaajilla — mutta urheilualan erityispiirteet tekevät näiden oikeuksien toteuttamisesta usein hankalaa ilman asiantuntijaapua.

Yksi keskeinen erityispiirre on se, että urheilusopimukset ovat useimmiten määräaikaisia. Tämä poikkeaa tavallisesta työsuhteesta, jossa toistaiseksi voimassaoleva sopimus on normi. Määräaikaisessa sopimuksessa työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa työntekijää ilman painavaa syytä — toisin kuin toistaiseksi voimassaolevassa sopimuksessa. Jos seura kuitenkin purkaa sopimuksen ennenaikaisesti ilman perusteltua syytä, on kyseessä sopimusrikkomus, joka voi oikeuttaa huomattavaan korvaukseen.

Toinen erityispiirre on se, että urheilusopimuksissa liikkuu usein merkittäviä summia, mutta neuvotteluasema on epätasainen. Seura — usein suurempi taloudellinen toimija — esittää vakiosopimuspohjansa, ja valmentajan voi olla vaikea tietää, mitkä kohdat ovat neuvoteltavissa ja mitkä eivät. Ilman asiantuntevaa apua on helppo allekirjoittaa sopimus, joka suosii yksipuolisesti työnantajaa.

Asiantuntevat asianajajat nostavat esiin kolme kohtaa, jotka aiheuttavat eniten riitatilanteita urheiluvalmentajien sopimuksissa:

Kilpailukieltolausekkeet: SM-liigaseurat lisäävät sopimuksiin yhä useammin kilpailukieltoehtoja, jotka rajoittavat valmentajan mahdollisuutta siirtyä kilpailevaan seuraan välittömästi sopimuksen päätyttyä. Suomen työsopimuslain 3 luvun 5 §:n mukaan kilpailukieltosopimus on kuitenkin mahdollinen vain erityisen painavista syistä, jotka liittyvät työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen. Lisäksi vuoden 2022 lakimuutoksen jälkeen työnantajan on maksettava korvaus koko kilpailukieltoajalta, jos rajoitus kestää yli kuusi kuukautta — vähintään 40 prosenttia menetetystä palkasta. Ilman tätä korvausvelvoitetta lauseke on lain vastainen ja mitätöitävissä.

Ennenaikainen irtisanominen ja sopimuksen purkaminen: Tulospaineiden alla seurat voivat päätyä irtisanomaan tai vapauttamaan valmentajan kesken sopimuskauden. Tämä on urheilualalla yleistä, mutta ei koskaan yksinkertaista. Ilman selkeää irtisanomiskorvauspykälää sopimuksessa valmentaja voi joutua vaatimaan korvauksiaan oikeudessa. Suomen oikeuskäytännön mukaan sopimuksen ennenaikainen purkaminen ilman perusteltua syytä voi oikeuttaa sopimuksen jäljellä olevaa aikaa vastaavaan korvaukseen — mutta tämän saavuttaminen vaatii yleensä lakimiehen apua.

Suoriteperusteiset bonukset: Pudotuspelipaikka, pelaajien kehitysindeksi tai voittoprosentti — epätäsmällisesti kirjatut bonukset ovat yksi yleisimmistä riidan aiheista urheilusopimusoikeudessa. Kun bonuksen mittari ei ole yksiselitteisesti sopimuksessa määritelty, työnantajalla on helppo kyseenalaistaa maksuvelvollisuus. Hyvin laadittu bonuspykälä määrittelee tarkasti sekä tavoitteet että laskentametodin.

Konkreettinen tapaus: päävalmentaja vapautetaan kesken sopimuksen

Kuvitellaan tilanne, joka vastaa SM-liigassa verrattain yleistä skenaariota: Valmentaja Matti V. allekirjoittaa kaksivuotisen sopimuksen Liigaseuran kanssa tammikuussa 2025. Ensimmäinen kausi menee hyvin, mutta toisella kaudella tulokset jäävät odotettua heikommiksi jo alkukauden otteluissa. Seura päättää vapauttaa valmentajan tehtävistään kauden puolivälissä — noin 8 kuukautta ennen sopimuksen päättymistä.

Tässä vaiheessa sopimuksen yksityiskohdat ratkaisevat Matin aseman täysin:

• Jos sopimuksessa on selkeä irtisanomiskorvauspykälä: Matille maksetaan esimerkiksi jäljellä olevaa 8 kuukautta vastaava palkka eli 8 × 6 500 euroa = 52 000 euroa korvauksena. Tämä summa on usein neuvoteltavissa ylöspäin, jos sopimuksessa on lisäksi bonusrakenne, joka olisi aktivoitunut kauden loppupuolella.
• Jos kilpailukieltolauseke on voimassa 12 kuukauden ajan ilman korvausmekanismia: Lauseke on todennäköisesti lain vastainen vuoden 2022 uudistuksen jälkeen. Asianajaja voi haastaa sen tai neuvotella sen pois, jolloin Matti on vapaa siirtymään toiseen seuraan välittömästi ilman taloudellista rasitusta.
• Jos sopimuksessa ei ole lainkaan irtisanomiskorvausta eikä kilpailukieltolauseketta: Matin on vaadittava korvausta erillisellä neuvottelulla tai kanteella. Ilman asianajajan apua asian vieminen eteenpäin on erittäin haastavaa, ja työnantajalla on taipumus tarjota vain minimikompensaatiota — tai ei mitään.

Vertailun vuoksi: jos Matti olisi neuvotellut sopimuksensa asianajajan avustuksella, hän olisi todennäköisesti saanut sopimukseen sekä irtisanomiskorvauksen että kilpailukieltokorvauksen — tai kokonaan kilpailukiellon pois. Asianajajan palkkio tällaisessa neuvottelussa liikkuu tyypillisesti 500–2 000 euron välillä. Ero lopputuloksessa voi olla kymmeniä tuhansia euroja.

Tärkeää on myös se, että hyvä sopimus ei suojele vain irtisanomistilanteessa. Se voi myös varmistaa oikeat palkkiojärjestelyt, selkeän kuvauksen tehtävistä ja vastuualueista sekä sen, että palkka kehittyy sopimuskaudella oikeudenmukaisesti.

Urheiluoikeuden kehitys Suomessa 2026

Suomen urheiluoikeus on kehittynyt merkittävästi viime vuosina. Vuoden 2022 kilpailukieltolakimuutos paransi selvästi työntekijöiden asemaa — korvausvelvollisuus kilpailukieltoajalta tuli lakisääteiseksi ehdoksi, eikä sitä enää voida sulkea sopimuksella pois. Tämä muutos koskee suoraan myös urheiluvalmentajia, ja sen vaikutukset näkyvät jo SM-liigan sopimusneuvotteluissa.

Finlex-tietokannan mukaan urheiluun liittyvät työriidat ovat yleistyneet 2020-luvulla, ja urheiluoikeudesta on kehittymässä itsenäinen erikoisala suomalaisessa lakipalvelutarjonnassa. Monilla asianajotoimistoilla on nykyään nimetty urheiluvalmennusoikeuden asiantuntija, joka tuntee sekä lajiliittojen säännöt että voimassaolevan lainsäädännön.

Kansainvälisten siirtojen yleistyessä myös sopimusoikeudellinen osaaminen nousee valmentajauran kannalta yhä keskeisemmäksi. IIHF:n kansainväliset siirtosäännöt voivat vaikuttaa suomalaisten valmentajien ulkomaille suuntautuviin siirtoihin, ja näissä tilanteissa kansainväliseen urheiluoikeuteen erikoistunut asianajaja on lähes välttämätön kumppani.

Verotuskysymykset ovat sekin keskeisiä pitkässä urassa. Bonusten, kuvaoikeuksien ja erilaisten erilliskorvausten verotus voi poiketa huomattavasti tavallisesta palkkatulon verotuksesta. Verohallinnon ohje urheilutuloverotuksesta sisältää ajankohtaiset tiedot siitä, miten erilaiset urheilutulot, bonukset ja palkkiot verotetaan Suomessa.

Aiheeseen liittyy myös pelaajien näkökulma — lue lisää siitä, miten urheilijat voivat suojata oikeuksiaan: Olli Juolevi ja jääkiekon ura: pelaajan sopimukselliset oikeudet ja Mikael Seppälä MM-kisoissa: pelaajan oikeudet kansainvälisissä kisoissa.

Milloin urheiluvalmentajan kannattaa konsultoida asianajajaa?

Asianajajat, jotka erikoistuvat urheiluoikeuteen tai työoikeuteen, suosittelevat asiantuntijakonsultaatiota erityisesti kolmessa tilanteessa:

1. Ennen sopimuksen allekirjoittamista — erityisesti jos sopimus sisältää kilpailukieltoehdon, suoriteperusteisia bonuksia tai useamman vuoden sitoumuksen. Tässä vaiheessa asianajaja voi tasapuolistaa neuvotteluasemaa ja lisätä sopimukseen suojaavia pykäliä.
2. Sopimusehtoja muutettaessa — jos seura yrittää yksipuolisesti muuttaa sopimuksen ehtoja kauden aikana, esimerkiksi siirtämällä valmentajan toiseen tehtävään, muuttamalla tehtäväkuvaa tai leikkaamalla palkkarakennetta.
3. Sopimuksen päättyessä tai katketessa ennenaikaisesti — mitä nopeammin asianajajaan ottaa yhteyttä ristiriitatilanteessa, sitä paremmat mahdollisuudet on saavuttaa kohtuullinen lopputulos ilman pitkää oikeusprosessia.

Juuso Hahlin siirtyminen Vaasan Sportista Jokereihin muistuttaa siitä, että menestyvänkin urheiluvalmennusuran taustalla on aina juridiikka — sopimukset, siirtoehdot, kilpailukieltolausekkeet ja taloudellinen turva. Nämä eivät ole vain suurten nimien huolia, vaan jokaista ammattivalmentajaa koskevia käytännön kysymyksiä, joihin kannattaa varautua ennakoivasti.

Urheiluseuroilla on usein kokeneet lakimiehet ja sopimusjuristit tukena neuvotteluissa. Yksittäinen valmentaja, joka neuvottelee ilman vastaavaa tukea, on lähtökohtaisesti epätasa-arvoisessa asemassa — riippumatta siitä, kuinka hyvä hän on omassa lajissaan. Tasapuolinen neuvottelu edellyttää, että molemmilla osapuolilla on asiantuntijoita puolellaan. Oikea-aikainen asianajajan konsultaatio on investointi, joka maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisessä neuvottelukierroksessa.

ExpertZoomin kautta voit löytää kokeneen asianajajan, joka erikoistuu urheiluoikeuteen tai työoikeuteen. Saat asiantuntevaa neuvontaa sopimuskysymyksiisi nopeasti — ennen kuin allekirjoitat tai kun tarvitset apua jo allekirjoitetun sopimuksen tulkintaan. Varaa konsultaatioaika tänään ja varmista, että sopimuksesi suojelee sinua myös silloin, kun ura kohtaa odottamattomia käänteitä.

Huomio: Tämä artikkeli sisältää yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa. Oikeustilanteesi arvioimiseksi suosittelemme ottamaan yhteyttä pätevään asianajajaan.