Maria VirtanenJuha Rehula, 61, jättää Padasjoen kunnanjohtajan tehtävän kesken kauden. Entinen perhe- ja peruspalveluministeri kertoi Ylelle ilmoittaneensa irtisanoutumisestaan kunnanvaltuustolle kesäkuun alussa 2026. Rehulan mukaan päätös syntyi elämäntilanteen muutoksesta, ei potkuista.
Miksi entinen ministeri lähtee nyt?
Rehula aloitti Padasjoen määräaikaisena kunnanjohtajana elokuussa 2023 hallinnollisten kriisien keskellä. Hänet valittiin vakituiseksi tehtävään yksimielisesti vuonna 2024. Nyt Padasjoki joutuu jälleen etsimään uutta johtajaa reilun 2 700 asukkaan kunnalleen.
Kuntalehden mukaan Rehula ilmaisi Ylen haastattelussa halunsa katsoa, mitä elämä tuo seuraavaksi. Hän korosti, ettei häntä ole heittämässä ulos. Päätös vaikuttaa henkilökohtaiselta eikä poliittiselta.
Rehula on edelleen Kelan hallituksen jäsen, mihin hänet valittiin joulukuussa 2025. Kelan tehtävä jatkuu, mutta kunnanjohtajan päivittäiset vastuut päättyvät. Tämä tarkoittaa, että Rehula ei jää työttömäksi, vaan siirtyy vähemmän operatiiviseen rooliin, jossa työmäärä on hallittavampi ja aikataulu säännöllisempi.
Taustalla painava työtaakka ja aiempi uupumus
Rehulan työhistoria on poikkeuksellisen raskas. Hän toimi kansanedustajana 22 vuotta vuosina 1996–2019 ja ministerinä kahdessa eri hallituksessa. Hän hoiti sosiaali- ja terveysministerin sekä perhe- ja peruspalveluministerin salkkuja vuosina 2015–2019.
Vuonna 2019 Iltalehden haastattelussa Rehula kertoi ajautuneensa burnoutin partaalle perhe- ja peruspalveluministerinä. Hän kuvasi, miten ministerikaudella päivät kuluivat tilaisuuksista toisiin ja työt jatkuivat usein iltamyöhään. Sängyssäkin Rehula luki työpapereita, eikä sote-lakipaketin kiemurat jättäneet mieltä rauhaan edes öisin.
Palautumiselle ei jäänyt aikaa. Rehula myönsi ottavansa asioita liian henkilökohtaisesti, mikä pahensi tilannetta. Sote-uudistuksen epäonnistuminen Rehulan vahtivuorolla oli hänelle raskas isku. Eduskuntavaalien 2019 jälkeen Rehula putosi kansanedustajaksi. Hän kuvasi pettymystä järkyttäväksi ja kertoi tunnelin päässä näkyvän vasta pienen valonpilkahduksen.
Työuupumus iskee usein juuri huipulla
Rehulan tarina ei ole ainutlaatuinen Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan työuupumus on yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syistä Suomessa. Erityisesti johtotehtävissä ja asiantuntijarooleissa työmäärä kasvaa usein hallitsemattomaksi.
Uupumuksen varoitusmerkkejä ovat jatkuva väsymys, unihäiriöt, keskittymisvaikeudet ja työn merkityksen katoaminen. Monet korkeassa asemassa olevat henkilöt jättävät oireet huomioimatta, koska vastuuntunto ajaa eteenpäin. He uskovat pärjäävänsä vielä hetken, vaikka keho ja mieli lähettävät vastakkaisia viestejä.
Rehula on aiemmin kertonut, että hänellä oli tapana murehtia pataljoonan murheita öisin. Tämä on tyypillinen uupumisen käyttäytymismalli: työajat venyvät, rajat hämärtyvät ja lepo jää väliin. Lopulta suorituskyky laskee, vaikka tahtotila pysyy korkeana.
Milloin on aika hakea apua?
THL:n mukaan työuupumuksen hoito vaatii sekä työpaikan että yksilön toimenpiteitä. Ensimmäinen askel on tunnistaa oireet ajoissa ja keskustella esimiehen tai työterveyshuollon kanssa. Avoin keskustelu voi tuntua vaikealta, mutta se on usein ratkaiseva käännekohta.
Jos väsymys kestää yli kaksi viikkoa ja häiritsee normaalia toimintakykyä, on syytä varata aika lääkärille. Työterveyslääkäri voi arvioida, tarvitaanko sairaslomaa, työn keventämistä vai pidempää kuntoutusjaksoa. Lääkäri voi myös sulkea pois muut syyt, kuten masennuksen tai kilpirauhasen vajaatoiminnan.
Myös psykologin tai psykoterapeutin tuki auttaa usein. Kognitiivisessa terapiassa opetellaan tunnistamaan ajatusmalleja, jotka ruokkivat suorituspaineita. Relaxaatio- ja mindfulness-harjoitukset voivat auttaa palautumisessa. Kela voi myös tukea kuntoutuspsykoterapiaa tietyin edellytyksin. Lue lisää THL:n ohjeista työuupumuksesta.
Mitä Rehulan päätös opettaa?
Rehulan irtisanoutuminen muistuttaa, että uraa voi uudistaa myös myöhemmällä iällä. Hän ei lähde työttömäksi: Kelan hallituspaikka jatkuu, ja kokemusta on kertynyt vuosikymmenien varrella. Hän on myös toiminut Farmasialiiton toimitusjohtajana vuonna 2021 ja Pukkilan kunnanjohtajana 2020–2021.
Padasjoen kunnanjohtajan paikka oli hallinnollisesti haastava. Kunta on kärsinyt viime vuosina useista kriiseistä, ja edellinen kunnanjohtaja Kati Yrttiaho irtisanoutui luottamuspulan vuoksi kesäkuussa 2023. Rehulan tulo elokuussa 2023 tarkoitettiin rauhoittamaan tilannetta ja palauttamaan luottamus kunnan hallintoon.
Nyt Rehula sanoo haluavansa nähdä, mitä elämä tuo. Tämä voi tarkoittaa uusia rooleja julkishallinnossa, järjestömaailmassa tai yksityisellä sektorilla. Hänen vaimonsa ja perheensä ovat kokeneet politiikan vuodet raskaiksi, joten päätös voi heijastella myös läheisten toiveita.
Asiantuntijan vinkit työstressin hallintaan
Työterveyslääkäri korostaa, että ennaltaehkäisy on tehokkainta. Säännölliset tauot, riittävä uni ja liikunta muodostavat perustan. Johtajille erityisen tärkeää on delegointi ja luottamus tiimiin. Yksin kantaminen johtaa usein umpikujaan.
Jos työkuorma tuntuu ylivoimaiselta, kannattaa keskustella avoimesti esimiehen kanssa. Monissa työpaikoissa on mahdollista sopia työn keventämisestä tilapäisesti. Työterveyden trendit 2026 tarjoavat ajankohtaista tietoa alan kehityksestä.
Jatkuva suorittaminen ilman lepoa johtaa lopulta suorituskyvyn laskuun. Rehulan päätös lähteä Padasjoesta voi olla juuri sitä, mitä terveydenhuollon ammattilaiset suosittelevat: rajojen vetämistä ennen kuin on liian myöhäistä. Kokemus on osoittanut, että lyhyt tauko tai tehtävän vaihto voi avata uusia mahdollisuuksia. Joskus vähempi on enemmän.
Suomen työkulttuuri vaatii muutosta
Suomalaisessa työkulttuurissa on edelleen vahva usko siihen, että kova työnteko on hyve. Tämä asenne näkyy erityisesti johtotehtävissä, joissa päivät venyvät ja vapaa-aika kutistuu. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan monet suomalaiset johtajat eivät käytä edes lomiaan täysimääräisesti.
Muutos vaatii sekä yksilöiden että organisaatioiden asennemuutosta. Työnantajien tulisi seurata työkuormaa aktiivisesti ja puuttua ongelmiin ennen kuin ne johtavat sairastumiseen. Työntekijöiden puolestaan kannattaa opetella sanomaan ei ja pitämään lomat kiinni. Pienetkin muutokset päivittäisissä rutiineissa voivat vaikuttaa merkittävästi jaksamiseen pitkällä aikavälillä.
Rehulan tapaus on muistutus siitä, että kukaan ei ole korvaamaton. Päinvastoin, vastuullinen johtaja tunnistaa omat rajansa ja toimii niiden mukaan. Tämä on pitkällä tähtäimellä sekä yksilön että kunnan etu.
Disclaimer: Tämä artikkeli käsittelee työuupumusta yleisellä tasolla. Jos epäilet omaa jaksamistasi, ota yhteys työterveyshuoltoon tai lääkäriin.
Kun työstressi uhkaa terveyttäsi, terveysalan asiantuntija voi auttaa sinua löytämään oikeanlaisen tuen. Varaa aika lääkärin tai psykologin vastaanotolle ja keskustele tilanteestasi avoimesti.
