Emma VirtanenJori Lehterä, 38, ilmoitti lauantaina 19. syyskuuta 2026 lopettavansa jääkiekkouransa välittömästi — shokkiuutinen, joka päättää lähes kahdenkymmenen vuoden huippu-urheilijan elämän. Urheilucast julkaisi paljastuksen ensin, ja HIFK vahvisti tilanteen pian sen jälkeen: taitava sentteri ei jatka tällä kaudella pelaamista. Neljä liigapeliä, yksi tehopiste, miinus kaksi — sitten viimeinen luistelu. Lehterän tarina herättää tärkeän kysymyksen, johon harvat ammattilaisurheilijat — ja harvat suomalaiset ylipäätään — ovat varautuneet: mitä tapahtuu taloudelle, kun palkka loppuu äkillisesti 38-vuotiaana?
Ura numeroina: kansainvälinen huipputaso, taloudellinen monimutkainen perintö
Lehterän ura on kiistatta upea. Tilastot puhuvat puolestaan: 346 NHL-peliä St. Louis Bluesin paidassa, 453 Liigapeliä Suomessa ja 355 KHL-peliä Venäjällä sisältäen pudotuspelit. Hän palasi Suomeen vuonna 2022 Tapparan riveistä ja siirtyi myöhemmin HIFK:hon, jossa hän pelasi viimeiset kolme kauttaan. Takana on ura, josta useimmat suomalaiset jääkiekkoilijat voivat vain haaveilla.
Mutta pitkä ja monipuolinen kansainvälinen ura tuo mukanaan myös taloudellisen monimutkaisuuden, jota ulkopuolinen harvoin tulee ajatelleeksi. KHL-vuodet Venäjällä, NHL-peli Yhdysvalloissa ja Liiga-pelit Suomessa tarkoittavat kolmea eri eläkejärjestelmää, kolmea eri verojärjestelmää ja kolmea eri tapaa kartuttaa varallisuutta. Kun ura päättyy äkillisesti kesken kauden — kuten nyt syyskuussa 2026 — nämä kysymykset nousevat pintaan välittömästi.
Suomalainen urheilijan eläketurva: mitä TyEL kattaa ja mitä ei?
Suomalaisella ammattijääkiekkoilijalla on oikeus TyEL-eläkkeeseen (Työntekijän Eläkelaki) aivan kuten muillakin palkansaajilla Suomessa. Eläketurvakeskuksen mukaan TyEL-vakuutus karttuu kaikista työsuhteisista ansioista, ja Liigassa pelannut urheilija on tyypillisesti ollut työsuhteessa seuraan — eläkettä karttuu siis Suomessa pelatuista kausista normaalisti.
Siinä ovat hyvät uutiset. Ongelmat alkavat, kun tarkastellaan kokonaisuutta ja huomataan, mitä TyEL ei kata:
KHL-pelit ja ulkomaanvuodet: Venäjällä KHL:ssä ansaittu palkka ei pääsääntöisesti kartuta suomalaista TyEL-eläkettä. Mikäli pelaajalla ei ollut erillistä yksityistä eläkevakuutusta tai systemaattista säästämissuunnitelmaa KHL-vuosien ansioille, merkittävä osa tuloista on voinut jäädä eläkejärjestelmän ulkopuolelle. Venäjän omassa eläkejärjestelmässä on omat sääntönsä, jotka harvoin hyödyttävät ulkomaalaista pelaajaa käytännössä.
NHL-vuodet: Yhdysvalloissa ansaittu palkka ei kartuta Suomen TyEL:iä lainkaan. NHL:n pelaajayhdistys (NHLPA) tarjoaa oman eläkejärjestelyn pelaajilleen, mutta sen ehdot eroavat merkittävästi suomalaisesta järjestelmästä. NHLPA:n eläkerahasto perustuu kausiin pelattuna, ja eläkkeen nostaminen on tyypillisesti sidottu ikärajoihin — käytännössä pelaaja ei pääse käsiksi varoihin ennen 55–60 vuoden ikää.
Karttunut eläke jäädytetään lopettamishetkeen: Mikäli suomalainen pelaaja lopettaa uransa ennen 62 vuoden ikää, TyEL-eläke ei enää kerry lisää. Lehterällä on nyt edessään 24 vuotta ennen normaalia eläkeikää — merkittävän pitkä ajanjakso ilman säännöllistä palkkaa tai karttuvaa eläkettä, jos muuta suunnitelmaa ei ole olemassa.
Konkreettinen laskelma: 38-vuotiaan ex-pelaajan taloudellinen tilanne
Oletetaan, että ammattijääkiekkoilija on ansainnut Liigassa 120 000 euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan — yhteensä 1,2 miljoonaa euroa bruttona Suomessa. TyEL-eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa alle 53-vuotiaille, joten kymmenen Liiga-vuoden jälkeen vuotuinen TyEL-eläkekertymä on noin 18 000 euroa vuodessa (1,5 % × 10 v × 120 000 €), eli noin 1 500 euroa kuukaudessa.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaisen keskimääräinen kokonaiseläke on tällä hetkellä noin 1 850 euroa kuukaudessa. Liiga-eläke kymmeneltä vuodelta on siis lähellä normaalia tasoa — mutta vain siinä tapauksessa, että kaikki työsuhdevuodet ovat Suomessa ja TyEL:n piirissä.
Jos/niin-laskelma Lehterän kaltaisesta tilanteesta:
Tapaus A — Pelaaja on pelannut pääosin ulkomailla: Jos pelaajalla on 8 vuotta KHL:ssä ilman suomalaista eläkekertymää ja hän lopettaa 38-vuotiaana, Suomeen karttunut TyEL-eläke kattaa vain 10–12 työvuotta. Kuukausieläke jää merkittävästi alle 1 500 euron, ja sen nostaminen on mahdollista vasta 24 vuoden kuluttua.
Tapaus B — Pelaajalla on NHL-eläkesäästöjä: Vaikka NHLPA-eläkerahaston saldo olisi merkittäväkin, varat ovat tyypillisesti käytettävissä vasta 55–60 vuoden iässä. Seuraavat 17–22 vuotta on selvittävä muilla keinoin.
Tapaus C — Pelaaja on sijoittanut aktiivisesti uran aikana: Tässä tapauksessa tilanne on huomattavasti parempi. Vuokratuloja tuottava asunto-omaisuus, hajautettu osakesalkku tai muut passiiviset tulonlähteet voivat korvata merkittävän osan entisistä palkkatuloista kuukausittain. Varainhoitajan apu on kuitenkin edelleen tarpeen oikeiden välineiden valinnassa, verosuunnittelussa ja tuoton optimoinnissa pitkällä aikavälillä.
Ensimmäiset 90 päivää ovat ratkaisevimmat
Kun urheilija-ura päättyy äkillisesti kesken kauden, ensimmäiset kolme kuukautta ovat taloudellisesti kriittisimmät. Tässä ajassa tehdyt päätökset voivat vaikuttaa elintasoon vuosikymmenien ajan. Ammattilaisvarainhoitajat suosittelevat yleensä seuraavia toimenpiteitä välittömästi:
Kokonaisvarallisuuden kartoitus: Suomessa olevat pankkitilit, asunto-omaisuus, sijoitukset, osakesalkut, NHL-eläkejärjestelyn saldo, mahdolliset ulkomaiset tilit ja KHL-aikaansäästöt. Kaikki varat täytyy listata ennen kuin realistista suunnitelmaa voi tehdä.
TyEL-kertymän selvittäminen: Omia eläketietoja voi tarkastella Omakanta-palvelusta tai ottaa suoraan yhteyttä Eläketurvakeskukseen. Tieto karttuneesta eläkkeestä ja sen arvioidusta summasta on lähtökohta kaikelle muulle taloussuunnittelulle.
Kassavirtaennuste: Kuinka kauan nykyiset varat riittävät ilman palkkatuloja nykyisellä kulutustasolla? Tämä konkreettinen ja rehellinen laskelma paljastaa nopeasti, onko taloudellinen kiire vai onko aikaa suunnitella rauhassa ilman paniikkipäätöksiä.
Sijoitusstrategian rakentaminen: Jos varallisuutta on kertynyt, se täytyy laittaa töihin hallitusti. Passiiviset tuotot — vuokratulot, osinkotulot, korkotuotot — voivat korvata osan palkkatuloista pitkällä aikavälillä.
Verotuksen optimointi: Ulkomaan tuloista saattaa olla vielä avoimia verokysymyksiä sekä Yhdysvaltoihin että Venäjälle. Ennakoiva verokonsultointi ammattilaisen kanssa voi säästää merkittäviä summia ja estää ikäviä verotuksellisia yllätyksiä myöhemmin.
Miksi tämä koskee muitakin kuin huippu-urheilijoita?
Lehterän tilanne on ääriesimerkki ammattilaisurheilun erityispiirteistä, mutta sama dynamiikka koskee huomattavasti laajempaa joukkoa suomalaisia. Yrittäjä, joka myy yrityksensä 45-vuotiaana. IT-asiantuntija, joka irtisanoutuu ennätyspalkkauksesta ennen eläkeikää. Johtaja, jonka irtisanomissopimus tarjoaa suuren kertakorvauksen mutta ei jatkuvaa tuloa. Kaikki nämä henkilöt kohtaavat saman haasteen: merkittävä palkkatulo loppuu yhtäkkiä, eläkeikä on vielä kaukana ja kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.
Eläketurvakeskuksen tutkimusten mukaan noin 40 prosenttia suomalaisista kokee eläkesuunnittelun olevan liian monimutkaista aloittaa omin avuin. Ammattilaisvarainhoitajien palvelut, kuten Expert Zoomin kautta löytyvät asiantuntijat, ovat olemassa juuri tätä tarvetta varten. He eivät palvele vain miljoonaluokan urheilupalkoille — he auttavat tavallisia suomalaisia, jotka haluavat varmistaa taloutensa kestävyyden pitkällä aikavälillä.
Urheilijan erityistilanne: ammattimuutos ja talous samanaikaisesti
Lehterän lopetuspäätöstä monimutkaistaa se, että kyseessä on samanaikaisesti sekä ammatillinen muutos että taloudellinen siirtymä. Ammattijääkiekkoilija ei ole vain menettänyt palkkatuloaan — hän on menettänyt myös identiteettinsä, päivittäisen rutiininsa ja ammatillisen viitekehyksensä. Tutkimusten mukaan urheilijoiden siirtyminen elämän seuraavaan vaiheeseen on psyykkisesti yksi vaativimmista muutoksista, joita ihminen kohtaa.
Taloussuunnittelu ei tapahdu tyhjiössä. Se liittyy kiinteästi elämänsuunnitteluun. Monet ex-urheilijat siirtyvät valmentamiseen, urheilujohtamiseen, median pariin tai yrittäjiksi. Jokaisella näistä poluista on erilaiset taloudelliset seuraukset: yrittäjyys tarkoittaa YEL-vakuutuksen harkitsemista eläkekertymän turvaamiseksi, valmentaminen voi tarkoittaa palkkatyötä ja TyEL-kartytmää, median parissa itsensä työllistäminen voi vaatia aktiivista eläkesäästämistä.
Tämä on syy, miksi pelkkä pankkikäynti ei riitä. Tarvitaan varainhoitaja, joka ymmärtää koko elämäntilanteen — ei vain nykyisen varallisuuden, vaan myös tulevan ansaitsemispotentiaalin, perheen tarpeet ja henkilökohtaiset tavoitteet.
Mitä varainhoitajalta kannattaa kysyä uran päättyessä?
Jos sinulla on edessä merkittävä taloudellinen muutos — ammattilaisurheilu-uran päätös, irtisanominen, kertakorvaus tai eläkejärjestelyt — nämä ovat tärkeimmät kysymykset asiantuntijalle:
- Milloin minun kannattaa alkaa nostaa TyEL-eläkettä? Aikainen nosto ennen 65 vuoden ikää pienentää kuukausieläkettä pysyvästi 0,6 prosentilla jokaista kuukautta kohden, eli 7,2 prosenttia vuodessa.
- Miten sijoitan kertyneen omaisuuden ilman turhaa riskiä suhteessa elämäntilanteeseeni ja aikahorisonttiini?
- Onko minulla avoimia verovelvoitteita ulkomaan ansiotuloista, ja miten ne hoidetaan?
- Miten järjestän itselleni säännölliset tulot ennen normaalia eläkeikää?
- Millainen sijoitussalkku sopii 15–25 vuoden aikajänteelle ilman säännöllistä palkkatuloa?
Lehterän tarina muistuttaa meitä kaikista
Jori Lehterä on yksi sukupolvensa lahjakkaimpia suomalaisia jääkiekkoilijoita. Hänen uransa oli pitkä, monipuolinen ja kansainvälinen. Silti ura päättyi neljä peliä kauden alkuun — yllättäen, kesken kauden, ilman selkeitä ennakkomerkkejä.
Tämä on normaalia huippu-urheilussa. Keho tekee päätöksensä omalla aikataulullaan. Se, mikä ei ole normaalia, on se, kuinka harvoin näistä taloussuunnittelukysymyksistä puhutaan ääneen — niin urheilijoiden kuin tavallisten suomalaisten kohdalla. Lehterän tapaus on terveellinen muistutus: se hetki, kun palkka loppuu, tulee aina odottamattomana. Taloussuunnittelu ei ole ylellisyyttä — se on tarve, ja paras aika aloittaa se on ennen kuin tarve on akuutti.
Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tiedottavaa sisältöä eikä muodosta henkilökohtaista taloudellista, juridista tai verotuksellista neuvontaa. Ota aina yhteyttä ammattilaiseen ennen merkittäviä taloudellisia päätöksiä.
