Jarno Limnell varoittaa: Suomalaisyritysten kyberturvallisuus ei kestä 2026 uhkia

Suomen kyberturvallisuuden ehkä tunnetuin ääni, Aalto-yliopiston professori ja kansanedustaja Jarno Limnell (kok.), on noussut toistuvasti otsikoihin kesällä 2026 varoittamalla suomalaisia yhteiskuntia ja yrityksiä nopeasti kehittyvistä kyberuhkista. Kesäkuussa 2026 Limnell nosti esille erityisesti Venäjän "datamyrkytyksen" – uudenlaisen informaatiovaikuttamisen muodon, joka kohdistuu suoraan yhteiskunnan tietoinfrastruktuuriin.

Mistä on kyse, ja mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle pk-yritykselle?

Kuka on Jarno Limnell?

Jarno Limnell on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori ja Kansallisen koalitiopuolueen (Kokoomus) kansanedustaja. Hän on yksi Suomen näkyvimmistä ja arvostetuimmista turvallisuusasiantuntijoista sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Limnell on toiminut kyberturvallisuuden parissa yli kaksi vuosikymmentä, ja hänellä on harvinainen kyky yhdistää akateeminen tutkimus, käytännön liiketoiminta ja poliittinen vaikuttaminen. Hän on kirjoittanut laajasti hybridisodankäynnistä, Venäjän informaatiohyökkäyksistä ja digitaalisen turvallisuuden tulevaisuudesta. Erittisverkkojen julkaisemassa haastattelussa Limnell on todennut, että yli 90 prosenttia tietomurroista alkaa kalastelusähköpostilla.

Datamyrkytys: uhka, jota kukaan ei voi sivuuttaa

Kesällä 2026 Limnell on kirjoittanut laajasti "datamyrkytyksestä" (data poisoning). Kyseessä on Venäjän käyttämä informaatiovaikuttamisen muoto, jossa ei pelkästään levitetä valeuutisia tai pyritä muuttamaan yleistä mielipidettä.

"Venäjä ei enää pelkästään yritä vaikuttaa mielipiteisiin. Se yrittää vaikuttaa dataan. Kyse on datamyrkytyksestä – informaatiosodankäynnin uudesta tasosta, joka kohdistuu suoraan tietoinfrastruktuuriin", Limnell on kirjoittanut Uusi Suomi -puheenvuoroissaan vuonna 2026.

Suomalaisyrityksille datamyrkytys tarkoittaa uhkaa, jossa kriittistä liiketoimintadataa voidaan väärentää tai manipuloida niin, että yritys tekee päätöksiä väärennetyn tiedon pohjalta – ja usein vasta jälkeenpäin huomaa, mitä on tapahtunut. Tämä voi koskea esimerkiksi taloustietoja, asiakasrekisterejä tai sisäisiä viestintäjärjestelmiä.

Suomen kansallinen kyberturvallisuusstrategia 2026

Limnell on ollut aktiivinen myös kansallisen kyberturvallisuusstrategian kehittämisessä. Hän on korostanut, että turvallisuuspolitiikan painopiste on siirtynyt – pelkän sotilaallisen voiman rinnalle ovat nousseet kriittiset riippuvuudet ja digitaalinen infrastruktuuri.

"Turvallisuuspolitiikan painopiste on siirtynyt kriittisiin riippuvuuksiin yhteiskunnissa sotilaallisten joukkojen rinnalle", Limnell totesi kesäkuussa 2026 kommentoidessaan G7-kokouksen antia Suomen näkökulmasta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomen sähköverkko, maksuliikenne, viestintäjärjestelmät ja teollisuuden ohjausjärjestelmät ovat kaikki potentiaalisia hyökkäyskohteita. Yksittäiset yritykset ovat osa tätä isompaa kokonaisuutta – ja siksi jokaisen organisaation tietoturva on osa kansallista kokonaisturvallisuutta.

Kyberuhkat kaksinkertaistuneet Suomessa

Limnellin varoitukset eivät ole vain teorioita. Traficomin alainen Kyberturvallisuuskeskus on vahvistanut, että uhkatilanne Suomessa on kiristynyt merkittävästi vuonna 2026:

• Vakavat kyberturvallisuuspoikkeamat ovat kaksinkertaistuneet edelliseen vuoteen verrattuna
• Kyberrikoksista aiheutuneet petokset ovat kasvaneet 64 prosenttia
• Haavoittuvuuksia hyödynnetään entistä nopeammin – hyökkääjät reagoivat uusiin tietoturva-aukkoihin tuntien, ei päivien kuluessa

Erityisen haavoittuvaisessa asemassa ovat pk-yritykset. Niillä ei usein ole samanlaisia resursseja kuin suuryrityksillä, mutta ne käsittelevät silti arvokasta tietoa ja toimivat osana laajempia toimitusketjuja. Ransomware-hyökkäykset – joissa ensin varastetaan data, sitten salataan se ja lopuksi uhataan julkaista se pimeässä verkossa – ovat kasvussa erityisesti logistiikka-, terveys- ja finanssialoilla.

Tekoäly kiihdyttää hyökkäyksiä

Vuosi 2026 on merkinnyt tekoälyavusteisten kyberhyökkäysten läpimurtoa. Kehittyneet kielimallit mahdollistavat poikkeuksellisen kohdennettuja ja uskottavia tietojenkalasteluhyökkäyksiä:

• Tekoäly analysoi kohdehenkilön kirjoitustyylin, sähköpostihistorian ja ammatilliset yhteydet
• Tuloksena on huijausviesti, joka on lähes mahdoton erottaa aidosta viestistä
• Hyökkäykset kohdistuvat usein juuri niihin henkilöihin, joilla on pääsy arkaluonteiseen dataan tai rahaliikenteeseen

Tästä syystä perintäinen koulutus "älä avaa epäilyttäviä sähköposteja" ei enää riitä – tekoälyn kirjoittamat viestit ovat niin yksilöityjä, että ne läpäisevät niin ihmiset kuin suodattimet.

Myös toimitusketjuhyökkäykset ovat kasvussa. Rikollinen murtautuu ensin pienen alihankkijan järjestelmään ja etenee sieltä suurempaan kohteeseen. Suomalaiselle pk-yritykselle tämä tarkoittaa, että hyvä oma tietoturva ei yksin riitä – on myös tiedettävä, millaisia käytäntöjä kumppaneilla on.

NIS2-direktiivi tuo uusia velvoitteita

Euroopan unionin NIS2-kyberturvallisuusdirektiivi on astunut voimaan, ja se tuo mukanaan merkittäviä uusia velvoitteita aiempaa laajemmalle joukolle organisaatioita:

• Riskienhallintamenettelyt on dokumentoitava
• Tietoturvapoikkeamista on raportoitava viranomaisille 24 tunnin sisällä havaitsemisesta
• Toimitusketjun turvallisuus on varmistettava myös alihankkijoiden osalta

Velvoitteiden rikkomisesta voi seurata jopa 10 miljoonan euron tai kahden prosentin vuosiliikevaihdon sakko. Silti suuri osa suomalaisista pk-yrityksistä ei vielä tiedä, kuuluvatko ne NIS2:n piiriin.

Lue lisää: Kyberturvallisuuskeskus varoittaa 2026 – mitä NIS2 tarkoittaa yrityksellesi

Milloin yrityksesi tarvitsee IT-asiantuntijan?

Monet yritykset hakevat apua vasta sitten, kun vahinko on tapahtunut. Kyberturvallisuusasiantuntija voi kuitenkin auttaa ennaltaehkäisevästi seuraavissa tilanteissa:

• Uudet digitaaliset järjestelmät: Pilvipalvelun käyttöönotto tai toiminnanohjausjärjestelmän uusiminen ovat riskihetkiä, jolloin tietoturva kannattaa tarkistaa
• NIS2-vaatimustenmukaisuus: Jos olet epävarma, koskevatko direktiivin velvoitteet yrityksesi toimintaa, asiantuntija selvittää tilanteen nopeasti
• Tietoturvapoikkeamat: Jos epäilet, että järjestelmiäsi on yritetty murtaa tai tietoja on vuotanut, on toimittava nopeasti
• Säännöllinen tarkistus: Kyberturvallisuus vanhenee nopeasti – vuosittainen riskiarviointi on hyvä perusrutiini

Lue myös: Venäjän kyberuhka suomalaisille yrityksille 2026

Limnellin neuvot suomalaisille johtoryhmille

Limnellin tärkein viesti yritysjohtajille on selkeä: kyberturvallisuus kuuluu johdon agendalle, ei pelkästään IT-osaston vastuulle. Kun johtoryhmä ymmärtää kyberriskit liiketoimintariskeinä, organisaatio on jo merkittävästi paremmin suojattu.

Käytännön toimenpiteet, joita asiantuntijat suosittelevat kesällä 2026:

1. Henkilöstön koulutus tekoälyavusteisten huijausten tunnistamiseen – erityisesti talousosasto ja johtoryhmä
2. Varasuunnitelman luominen kyberpoikkeamia varten: kuka päättää, kuka viestii, miten toiminta jatkuu?
3. Toimitusketjun auditointi: alihankkijoiden tietoturvakäytäntöjen tarkistaminen
4. Haavoittuvuuskartoitus ulkopuolisen asiantuntijan toimesta – sisäinen arvio on usein liian optimistinen

ExpertZoomin kautta voit löytää sertifioituja IT-tietoturva-asiantuntijoita, jotka auttavat yrityksesi tietoturvan arvioinnissa, NIS2-velvoitteiden täyttämisessä ja riskienhallinnan kehittämisessä. Asiantuntija voi jo muutaman tunnin konsultaatiossa tunnistaa kriittisimmät haavoittuvuudet ja antaa konkreettisen toimintasuunnitelman niiden korjaamiseksi. Parhaat päätökset syntyvät, kun yrityksen johto ja tietoturva-ammattilainen käyvät avoimen keskustelun tilanteesta – mieluiten ennen kuin hyökkäys tapahtuu.