Sanna VirtanenJohanna Puhakka astui Tanssii tähtien kanssa -lattialle 27. syyskuuta 2026 tanssiparinsa Jurijs "Jurza" Trosengon kanssa, ja musiikin alkaessa soida MTV3:n studio hiljentyi. Kappale oli "Pieni ballerina" – sävellys, jonka Johanna Puhakan isä, 61-vuotias kapellimestari ja säveltäjä Jari Puhakka, oli luonut pienelle tyttärelleen jo 2000-luvun alussa. Katsomossa istunut Jari pyyhki kyyneliä, kun hänen vuosikymmeniä sitten luomansa teos täytti television livelähetyksen. Kohtauksesta tuli hetkessä yksi syksyn 2026 puhutuimmista TV-hetkistä – mutta se herätti myös immateriaalioikeuksiin perehtyneen asiantuntijan kannalta keskeisen kysymyksen: mitä oikeudellisia seurauksia syntyy, kun perheen yksityinen sävellys päätee kansalliseen prime-time -televisio-ohjelmaan?
Mitä TTK-studiossa tapahtui
Tanssii tähtien kanssa on yksi Suomen katsotuimmista viihdeohjelmista, ja syksyn 2026 kausi on kerännyt satojatuhansia katsojia viikoittain. Näyttelijä Johanna Puhakka on yksi kilpailun julkkisosallistujista. Lauantai-illan lähetyksessä Johanna ja hänen tanssiopettajansa esittivät valssin "Pienen baleerinan" säestyksellä – teoksella, jonka Jari Puhakka sävelsi omalle tyttärelleen tämän ollessa lapsi.
Perhe oli esittänyt kappaleen aiemmin Yle Syksyn Sävel -ohjelmassa, jossa nuori Johanna tanssi isänsä soittaessa. Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, sama sävellys soi jälleen – mutta tällä kertaa miljoonille katsojille suorana televisiolähetyksenä.
Jari Puhakka, joka johtaa orkesteria myös syksyn 2026 "Herrasmiehet lavalla" -kiertueella, on puhunut julkisesti ylpeydestään tyttärensä taitoja kohtaan. "Rakas tyttäreni", hän on sanonut. Sävellys on siitä konkreettinen todiste.
Tunnelatauksesta huolimatta – tai ehkä juuri sen takia – tapaus nostaa esiin kysymyksiä, joita monet suomalaiset säveltäjät, musiikin harrastajat ja taiteilijoiden perheenjäsenet eivät ole koskaan pysähtyneet miettimään: kuka tosiasiassa omistaa teoksen, kun se soi televisiossa, ja miten korvaukset kertyvät käytännössä?
Asiantuntijan analyysi: Tekijänoikeus television edessä
Suomen tekijänoikeuslaki (404/1961) suojaa sävellyksiä automaattisesti niiden luomishetkestä alkaen. Tätä oikeutta ei tarvitse erikseen hakea tai rekisteröidä – se syntyy, kun teos on luotu. Jari Puhakalla on siis tekijänoikeus "Pieneen baleriniinsa" jo pelkän luomistyön perusteella, riippumatta siitä, onko hän koskaan virallisesti rekisteröinyt sitä mihinkään.
Mutta käytännön korvausten saaminen on toinen asia.
Suomessa musiikin tekijänoikeuksia hallinnoi Teosto, tekijänoikeusjärjestö, joka kerää korvauksia musiikin kaupallisesta käytöstä ja tilittää ne tekijöille. Kun sävellys soi kaupallisessa televisio-ohjelmassa, televisioyhtiö on lakisääteisesti velvollinen maksamaan käyttökorvauksen Teoston kautta. Tämä koskee kaikkia teoksia – niin kansainvälisiä hittejä kuin perheen sisällä luotuja yksityisiä sävellyksiäkin.
"Yleinen harhaluulo on, että tekijänoikeus vaatisi rekisteröinnin", selittää immateriaalioikeuksiin erikoistunut juristi. "Oikeus syntyy automaattisesti. Mutta jos tekijä ei ole rekisteröitynyt Teostoon, korvaukset voivat käytännössä jäädä kohdistamatta oikealle henkilölle. Teosto ei voi tilityttää rahaa henkilölle, jota se ei tunnista järjestelmässään."
Teoston jäsenyyden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun teos saa laajaa julkista huomiota odottamatta – kuten TTK:n tapauksessa.
Konkreettinen tilanne: Mitä säveltäjän rahallisesti tapahtuu
Kuvitellaan seuraava skenaario, johon moni suomalainen säveltäjä tai musiikin harrastaja voi tunnistautua.
Olet säveltänyt kappaleen 20 vuotta sitten omalle lapsellesi – ilman kaupallisia tarkoituksia, ilman sopimuksia. Et ole rekisteröinyt teosta Teostoon, koska se ei ole koskaan tuntunut tarpeelliselta. Sitten joku läheisistäsi esiintyy kansallisessa prime-time -televisio-ohjelmassa, ja kappale soi suorana lähetyksenä yli 800 000 katsojalle.
Mitä tapahtuu korvausten osalta:
Televisioyhtiö – tässä tapauksessa MTV3 – maksaa Teostolle yleislisenssin piirissä olevien teosten käytöstä. Prime-time -ohjelman yhdestä musiikkiesityksestä säveltäjälle voidaan tilittää Teoston kautta 100–500 euroa, riippuen ohjelman katsojaluvusta, esityksen kestosta ja käyttötavasta. Jos ohjelma uusitaan tai jakso on katsottavissa suoratoistopalvelussa, korvaukset kertyvät jokaisesta erillisestä esittämiskerrasta.
Jos teos ei ole rekisteröity: Korvaus kertyy Teoston tilille – mutta se ei automaattisesti löydä tekijää. Rekisteröimättömän teoksen kohdalla rahat voivat jäädä jakamatta tai päätyä yhteiseen rahastoon, jos tekijää ei pystytä tunnistamaan.
Jos teos on rekisteröity ennen esitystä: Prosessi hoituu automaattisesti. Televisioyhtiö ilmoittaa käytetyn musiikin, Teosto tunnistaa tekijän ja tilitys tapahtuu seuraavassa maksukirjassa – ilman tekijän omia toimenpiteitä.
Jos esitys herättää kaupallista kiinnostusta: Tässä tilanne monimutkaistuu merkittävästi. Jos levy-yhtiö, mainosagentuuri tai streaming-palvelu haluaa käyttää teosta kaupallisesti, tarvitaan erillinen lisensointisopimus. Tässä vaiheessa asiakirjojen puuttuminen tulee kalliiksi: jos teoksen luomisajankohdasta tai tekijyydestä ei ole dokumentaatiota, neuvotteluasema on heikko. Liikevaihto voi olla tuhansia euroja – tai enemmän – mutta ilman selkeitä oikeuksia sopiminen on vaikeaa.
Käytännön if/then-logiikka: Jos Jari Puhakka ei ole rekisteröinyt "Pientä baleriniinsa" Teostoon ennen TTK-esitystä, hänen oikeutensa korvauksen saamiseen on olemassa – mutta käytännön toteutus vaatii jälkikäteistä rekisteröintiä ja mahdollisesti juridista selvittelyä. Jos teos on rekisteröity, tilitysprosessi käynnistyy automaattisesti ja kaikki tulevat kaupalliset neuvottelut voidaan käydä selkeiden oikeuksien pohjalta.
Mitä säveltäjän tulisi hoitaa ennen kuin teos päätyy ruutuun
TTK-tapaus paljastaa laajemman haasteen: kuinka moni suomalainen amatöörisäveltäjä, musiikintekijä tai harrastaja pitää teostensa oikeudet kunnossa?
Immateriaalioikeuksien asiantuntijoiden mukaan tavallisimmat ongelmat ovat:
Sosiaalinen media luo uuden haasteen. TTK-hetket leviävät Instagramiin, TikTokiin ja YouTube-klippeihin minuuteissa. Kun sävellys on mukana viraaliksi menneessä videossa, on kyseessä uusi käyttötilanne, johon tarvitaan oma lisensointiprosessi. Meta- ja Google-alustat käyttävät automaattisia sisällönhallintajärjestelmiä, kuten Content ID:tä, jotka tunnistavat rekisteröityjä teoksia. Jos teos on rekisteröity, järjestelmä voi generoida tekijälle tuloja myös kolmansien osapuolten julkaisemista videoista. Rekisteröimätön teos sen sijaan ei hyödy tästä.
Rekisteröinnin laiminlyönti. Teostoon rekisteröityminen on ilmaista ja yksinkertaista, mutta moni harrastaja ei tiedä sen tarpeellisuudesta. Rekisteröinnin voi tehdä jälkikäteenkin, mutta se ei välttämättä kata jo tapahtuneita käyttökertoja.
Epäselvät tekijyyssuhteet. Kun teos on luotu yhdessä – esimerkiksi sanoitukset toiselta ja sävellyksellä toiselta henkilöltä – jokaisen osuus on syytä sopia kirjallisesti. Myös sovittajan rooli voi tuoda uuden tekijänoikeuden, joka on erillinen säveltäjän oikeudesta.
Suulliset käyttöluvat. Kun säveltäjä antaa suullisen luvan esittää teoksensa julkisesti, se ei automaattisesti tarkoita, että kaikki oikeudet on luovutettu. Laulujen kaupallinen käyttö mainoksissa tai tallenteissa edellyttää erikseen sovittuja lisensointioikeuksia.
Dokumentaation puute ajan kuluessa. Vuosikymmeniä vanha sävellys, jonka luomisajankohdasta ei ole näyttöä, voi aiheuttaa juridisia ongelmia erityisesti perintötilanteissa tai kuolinpesän osakkaan kannalta.
Teoston verkkosivuston kautta rekisteröityminen on paras lähtökohta – mutta oikeuksien kokonaiskuvan selvittämiseen tarvitaan usein asiantuntija-apua.
Tekijänoikeus ei myöskään ole ikuinen. Suomessa säveltäjän tekijänoikeus kestää 70 vuotta hänen kuolemastaan. Tämä tarkoittaa, että sukupolvia myöhemmin lasten ja lastenlasten on mahdollisesti selvitettävä, mitkä oikeudet ovat siirtyneet heille ja millä ehdoilla. Testamentin tai perinnönjakosopimuksen yhteydessä immateriaalioikeudet on syytä käydä läpi yhtä tarkasti kuin kiinteä omaisuus tai pankkitilit.
Toinen usein unohdettu seikka on sovitusoikeus. Kun joku tekee olemassa olevasta sävellyksestä uuden version – esimerkiksi orkesterisovituksen, rock-version tai tanssiversion – syntyy uusi lähioikeus. Sovittajan oikeudet ovat erillisiä säveltäjän oikeuksista. TTK-lähetyksessä käytetty versio "Pienestä balerinasta" oli todennäköisesti ammattimainen TV-orkesterisovitus – mikä tarkoittaa, että sovittajalla on myös oma oikeudellinen asemansa tässä kokonaisuudessa.
Milloin kannattaa kääntyä immateriaalioikeuksiin erikoistuneen juristin puoleen
Useimmissa arkipäiväisissä tilanteissa Teoston rekisteröinti riittää. Mutta seuraavissa tilanteissa immateriaalioikeuksiin perehtyneen lakimiehen konsultointi voi olla välttämätöntä:
- Teos saa odottamattoman suuren kaupallisen huomion – televisio, mainoskäyttö, kansainvälinen suoratoistopalvelu
- Teoksella on useita tekijöitä ja oikeuksien jako on epäselvä
- Epäilet, että teostasi on käytetty ilman lupaa
- Haluat siirtää tai myydä tekijänoikeuksia – esimerkiksi levy-yhtiölle tai tuotantoyhtiölle
- Teos sisältyy perintöön tai kuolinpesän varallisuuteen
Oikeudellisen asiantuntijan apu on erityisen arvokasta silloin, kun kaupalliset panokset ovat merkittävät mutta dokumentaatio on puutteellinen. Asiantuntija voi myös auttaa selvittämään, onko teosta jo käytetty luvattomasti verkossa ja onko vahingonkorvausvaatimukselle perusteita. Hyvä IP-juristi pystyy selvittämään oikeudet, auttamaan sopimuksen laadinnassa ja tarvittaessa neuvottelemaan lisenssiehdoista suoraan televisioyhtiöiden tai levyteollisuuden kanssa.
Jari Puhakkan tapaus koskettaa laajemmin kaikkia niitä tuhansia suomalaisia, jotka ovat luoneet musiikkia ilman virallista taustaa – laulunkirjoittajia, harrastesäveltäjiä, kuoron puheenjohtajia tai vanhempia, jotka ovat säveltäneet lastensa varhaista lapsuutta varten. Musiikin arvo ei riipu siitä, onko se tehty studioissa vai kotipianolla. Tekijänoikeus suojaa kaikkia – mutta suoja on tekijän itsensä pidettävä kunnossa aktiivisin toimin.
Tanssii tähtien kanssa osoitti syyskuussa 2026, että musiikki elää kauan sävellyspöydältä television valokeilaan. "Pieni ballerina" syntyi isän rakkaudesta – ja se ansaitsee myös oikeudellisen suojan, jota jokainen suomalainen säveltäjä voi hakea.
Tämä artikkeli on yleistason tietoa eikä korvaa yksilöllistä oikeudellista neuvontaa. Tekijänoikeus- ja immateriaalioikeusasioissa suositellaan asiantuntijan konsultointia.
