Sanna VirtanenBrittiläinen 18-vuotias opiskelija Henry Nowak sai puukoniskuja Southamptonissa 3. joulukuuta 2025. Kun poliisi saapui paikalle, he käsiraudoittivat Nowakin – vakuuttuen hyökkääjän tarinaan. "En usko, että sinua on puukotettu", poliisi vastasi Nowakin toistuviin avunpyyntöihin. Nowak kuoli haavoihinsa käsiraudoitettuna. Tappajaksi tuomittiin Vickrum Digwa, 23, joka sai elinkautisen 28. toukokuuta 2026. Tapauksen myötä nousee keskeinen kysymys: mitä kansalainen voi tehdä, kun poliisi epäonnistuu hengenvaaratilanteessa?
Mitä Southamptonissa tapahtui – ja miksi tapaus järkyttää maailmaa?
Henry Nowak oli brittiläis-puolalainen ensimmäisen vuoden opiskelija Southamptonin yliopistossa, kotoisin Essexistä. Hän käveli Portswood-kaupunginosassa iltamyöhällä 3. joulukuuta 2025, kun Vickrum Digwa iski häntä tikkarilla yhteensä viisi kertaa. Kun Hampshire-poliisi saapui paikalle, Digwa syytteli Nowakia pahoinpitelystä – ja poliisi uskoi häntä.
Poliisin kehokamerakuvat, jotka julkistettiin 2. kesäkuuta 2026, osoittavat selvästi tilanteen etenemisen: Nowak toistuvasti ilmoitti olevansa haavoittunut, sanoi ettei pysty hengittämään, ja pyysi apua. Käsiraudat pysyivät. Digwa seisoi vapaana vierellä. Nowak menehtyi ennen kuin tilanne selvisi.
Tapaus herätti Britanniassa laajan yhteiskunnallisen keskustelun poliisin toimintatavoista, rodullisesta profiloinnista ja nk. teräaserikollisuuden kohtaamisesta kaduilla. Poliitikot vaativat selityksiä. Oikeudenmukainen kysymys nousi mediassa: miksi häntä ei uskottu? Tapaus koskettaa kansalaisten perusoikeutta saada apua viranomaiselta ja herättää saman kysymyksen kaikissa maissa – myös Suomessa: mitä oikeuksia on olemassa, kun poliisi epäonnistuu?
Tuomioistuin hylkäsi Digwan itsepuolustusväitteen täysin. Tuomari totesi oikeuden salissa, että Digwan kertomus "töytäisystä" oli suora valhe, eikä Nowak ollut lausunut mitään rasistista. Elinkautinen tuomio, vähintään 21 vuotta, langettiin kesäkuun 2026 alussa. Mutta vastuu poliisin toiminnasta on yhä auki.
Suomessa poliisilla on lakisääteinen velvollisuus auttaa
Suomen poliisilain (872/2011) nojalla poliisilla on velvollisuus antaa jokaiselle kiireellistä apua tarvitsevalle tarvittavaa virka-apua. Velvollisuus ei koske ainoastaan rikosten tutkimista – se kattaa aktiivisen avun antamisen hengenvaarassa.
Poliisilain mukaan poliisi on velvollinen turvallisuuden ylläpitoon ja jokaisella on oikeus odottaa asianmukaista kohtelua riippumatta ulkonäöstä tai kansallisuudesta. Jos poliisi kohdistaa vapautta rajoittavia toimenpiteitä väärälle henkilölle – kuten käsiraudoittaa haavoittuneen uhrin – ja tästä syntyy vakava vahinko, on kyse vakavasta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Vahingonkorvauslain nojalla julkisyhteisö, kuten valtio, voi joutua korvausvastuuseen, kun julkista valtaa käytettäessä on aiheutunut vahinkoa lainvastaisella tai huolimattomalla menettelyllä. Korvaus voi kattaa muun muassa sairaanhoitokustannukset, ansionmenetyksen ja korvauksen kivusta ja kärsimyksestä.
Sisäinen ja ulkoinen valvonta – mikä ero?
Suomessa poliisia valvotaan kahdella tasolla: sisäisesti Poliisihallituksen ja Sisäministeriön kautta sekä ulkoisesti riippumattomien viranomaisten, kuten eduskunnan oikeusasiamiehen, toimesta.
Sisäisessä valvonnassa Poliisihallitus käsittelee kantelut poliisimiesten toiminnasta. Vuonna 2025 Poliisihallitus käsitteli useita satoja kanteluja vuositasolla – suuri osa niistä koski kohtelua kiinniottojen yhteydessä, voimankäyttöä ja väitettyä syrjintää.
Ulkoisessa valvonnassa eduskunnan oikeusasiamies toimii perustuslain nojalla. Oikeusasiamies voi saattaa virkamiehen syyttäjän harkintaan, jos selvittelyssä ilmenee rikosepäily.
Neljä oikeussuojakeinoa, kun viranomaisvastuu pettää
1. Kantelu Poliisihallitukselle
Ensimmäinen askel on sisäinen valvonta. Poliisihallitukselle voi kannella kirjallisesti – kantelu on maksuton. Poliisihallitus selvittää, onko poliisi toiminut lainmukaisesti, ja voi antaa huomautuksen tai muun toimenpidepäätöksen.
2. Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle
Oikeusasiamies on riippumaton viranomainen, joka valvoo viranomaisten toimintaa perustuslailliselta pohjalta. Oikeusasiamiehelle voi kannella poliisin toiminnasta, ja käsittely on maksuton. Oikeusasiamies voi antaa huomautuksen tai saattaa asian syyttäjälle harkintaan.
3. Vahingonkorvauskanne valtiolle
Jos viranomaisen virheestä on aiheutunut konkreettinen vahinko – fyysinen vamma, hengenmenetys tai taloudellinen menetys – voidaan nostaa vahingonkorvauskanne valtiota vastaan käräjäoikeudessa. Virkatoimen virheen todistaminen vaatii huolellista näyttöä ja oikeudellista osaamista.
4. Rikosilmoitus virkavelvollisuuden rikkomisesta
Rikoslain mukaan virkavelvollisuuden laiminlyönti voi olla rikos. Jos poliisi on toiminut tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella ja aiheuttanut vahinkoa, voidaan tehdä rikosilmoitus. Syyttäjä arvioi, täyttyykö rikostunnusmerkistö. Tämä on vaativa, mutta mahdollinen reitti erityisen vakavissa tapauksissa.
Miten kanteluprosessi etenee käytännössä?
Kun kantelu on tehty Poliisihallitukselle, asian käsittelyaika on tyypillisesti kolmesta kuuteen kuukauteen. Poliisihallitus pyytää asiaa koskevilta poliisimiehiltä selvityksen ja kuulee tarvittaessa kantelijaa. Päätöksessä voidaan todeta virhe ja antaa huomautus, tai todeta, ettei lainvastaista menettelyä ole havaittu.
Oikeusasiamiehelle tehty kantelu etenee samankaltaisesti, mutta oikeusasiamiehellä on laajemmat toimivaltuudet: hän voi antaa huomautuksen, esittää epäkohdan poistamista tai saattaa asian syyttäjälle. Oikeusasiamiehen käsittelyajat ovat usein 6–12 kuukautta, joten kärsivällisyyttä tarvitaan.
Vahingonkorvauskanne valtiota vastaan on hidas ja raskas prosessi. Käräjäoikeudessa asia voidaan käsitellä vuosien kuluttua. Siksi yksityisoikeudellinen neuvottelu – poliisilaitoksen kanssa ilman oikeudenkäyntiä – on joskus nopeampi ja edullisempi vaihtoehto, varsinkin jos virhe on selvästi osoitettavissa.
Dokumentointi ratkaisee – aloita heti
Viranomaislaiminlyöntiin reagoiminen alkaa dokumentoinnista, ja sen voi aloittaa heti tapahtuman jälkeen:
- Kirjaa tarkka aika, paikka ja tapahtumaketju
- Kirjaa poliisin tunnukset tai nimet, jos ne selviävät
- Kirjaa kaikki lausumat – mitä sanottiin, missä järjestyksessä
- Ota yhteystiedot todistajilta
- Tallenna mahdolliset kuvat tai videonauhoitukset
- Käy lääkärissä ja pyydä kirjallinen lausunto vammoista
Suomen oikeudessa vahingonkorvausvaatimuksen yleinen vanhenemisaika on kolme vuotta siitä, kun vahingonkärsijä sai tiedon vahingosta ja sen aiheuttajasta. Aika kuluu nopeasti ja todisteet heikkenevät. Asianajajan konsultointi mahdollisimman pian on suositeltavaa.
Asianajajan rooli on ratkaiseva
Kantelun tai korvauskanteen vieminen eteenpäin yksin on vaikeaa. Pelkkä tunnereaktio tai epäoikeudenmukaisuuden kokemus ei riitä oikeustoimien pohjaksi – virhe on todistettava oikeudellisesti, ja se vaatii asiantuntemusta.
Kokenut asianajaja osaa ensiksi arvioida tilanteen realistisesti: onko poliisin toiminnassa todennettava juridinen virhe vai ainoastaan vaikea tilannearviointi, joka ei johda vastuuseen? Toiseksi hän osaa valita oikean tavan edetä – kantelu, korvauskanne vai neuvottelu. Kolmanneksi hän kirjoittaa asiakirjat oikeassa muodossa ja esittää tarvittavat todisteet.
Henry Nowakin perhe ilmoitti kesäkuussa 2026 harkitsevansa siviilioikeudellista kannetta Hampshiren poliisia vastaan. Britannian ja Suomen oikeusjärjestelmät eroavat rakenteeltaan, mutta periaate on sama: viranomaisen laiminlyönti on osoitettava, korvausvaatimus perusteltava – ja se onnistuu parhaiten kokeneen asianajajan tuella.
Expert Zoom yhdistää sinut osaavaan asianajajaan nopeasti ja helposti verkon kautta. Ensikonsultointi auttaa arvioimaan, onko tilanteessa edellytykset oikeustoimille.
Tämä artikkeli sisältää yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa yksilöllistä oikeudellista neuvontaa. Juridisessa asiassa ota aina yhteys pätevään asianajajaan.
Poliisilain (872/2011) koko teksti on luettavissa Finlex-palvelussa.
