Nuorten henkirikokset kasvussa: mitä tehdä jos läheisesi on osallisena rikoksessa?

Nuorten tekemät vakavat väkivaltarikokset ovat yli kolminkertaistuneet Suomessa vuodesta 2015 – ja poliisi on jo pitkään ilmaissut huolensa kehityksestä. Vantaan Viertolan koulussa 2. huhtikuuta 2026 tapahtunut ampumisepäily järkytti koko maan, kun 12-vuotias lapsi sai surmansa. Tapaukset herättävät kysymyksen: mitä perheen tai lähipiirin pitää tietää, kun nuori joutuu rikosepäilyn kohteeksi?

Poliisin mukaan alle 21-vuotiaiden tekemät vakavat väkivaltarikokset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Helsingin seudun poliisi on vastannut tilanteeseen perustamalla erillisiä tutkintaryhmiä nuorten tekemille rikoksille ja tiivistämällä yhteistyötä lastensuojelun kanssa.

Huumeiden rooli on muuttunut dramaattisesti

Rikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin yliopiston vuoden 2026 henkirikoskatsauksen mukaan alle 30-vuotiaista henkirikosten tekijöistä 18 prosenttia oli pelkästään huumausaineiden vaikutuksen alaisia – ja 12 prosenttia sekä alkoholin että huumeiden vaikutuksen alaisia. Vielä 2000-luvun alussa alkoholi oli ylivoimaisesti yleisin päihde: jopa 80 prosenttia kaikista henkirikosten tekijöistä oli rikoksentekohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisia. Nyt vastaava luku on noin 50 prosenttia.

Muutos kertoo suomalaisessa rikollisuuskuvassa tapahtuneesta rakenteellisesta muutoksesta. Kannabiksen ja amfetamiinin käyttö on yleistynyt nuorten keskuudessa, ja päihteidenkäytöllä on suora yhteys impulsiiviseen väkivaltakäyttäytymiseen. Tämä on Tilastokeskuksen ja poliisin yhteinen johtopäätös Suomen rikostilastojen perusteella.

Mitä tapahtuu, kun nuori joutuu henkirikosepäilyksi?

Vakava rikosepäily on kriisi koko perheelle. Prosessi etenee nopeasti, ja viranomaistoimet alkavat heti kiinnioton jälkeen. Monilla vanhemmilla tai läheisillä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä oikeudellisesti tapahtuu – ja mitä heidän pitäisi tehdä ensimmäisinä tunteina ja päivinä.

Heti kiinnioton jälkeen:

Nuorella on oikeus oikeudelliseen avustajaan välittömästi. Suomessa alle 18-vuotiaalle rikosepäillylle on määrättävä puolustusasianajaja, jos teko on vakava. Jos kyse on täysi-ikäisestä, oikeusavustaja on syytä hankkia mahdollisimman pian – ennen ensimmäisiä kuulusteluja.

Vanhemmalla tai edunvalvojalla on oikeus olla läsnä alaikäistä koskevan kuulustelun aikana. Tätä oikeutta ei pidä unohtaa tai ohittaa, vaikka viranomaistilanne olisi kaoottinen.

Mitä asianajaja tekee rikosepäilyn alkuvaiheessa:

Asianajaja turvaa sen, että rikosepäiltyä ei kuulustella lainvastaisilla menetelmillä ja että todisteet kerätään oikeusturvan edellyttämällä tavalla. Hyvä rikosasianajaja myös arvioi välittömästi, onko vangitsemiselle riittävät perusteet vai pitääkö vangitsemisesta vaatia istuntoa.

Mitä oikeusturva tarkoittaa käytännössä?

Suomen rikosprosessi takaa useita keskeisiä oikeuksia rikosepäillylle, jotka ovat voimassa iästä tai rikoksen vakavuudesta riippumatta:

Syyttömyysolettama: Henkilöä pidetään syyttömänä, kunnes tuomioistuin on todennut hänet syylliseksi. Tämä on perusoikeus, joka suojaa koko prosessin ajan.

Oikeus avustajaan: Jokaisella rikosepäillyllä on oikeus asianajajan apuun. Vakavissa rikoksissa tähän myönnetään oikeusapua myös varattomille – eli maksukyky ei saa estää lainmukaista puolustusta. Nuoren kohdalla tuomioistuin voi määrätä avustajan viran puolesta, jos täysimääräinen oikeusturva sitä edellyttää.

Oikeus vaieta: Rikosepäilyllä on oikeus kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin ilman asianajajaa. Tätä oikeutta ei pidä sivuuttaa, vaikka tilanne tuntuisi siltä kuin avoimuus helpottaisi asioita – se voi päinvastoin vaikeuttaa puolustusta myöhemmin.

Huoltajan asema alaikäisen prosessissa: Alle 18-vuotiaan rikosepäillyn kohdalla huoltajalla tai edunvalvojalla on keskeinen rooli koko rikosprosessin ajan. Heidän velvollisuutenaan on huolehtia nuoren oikeusturvan toteutumisesta, ja asianajaja toimii heidän tukihenkilönään. On tärkeää, ettei huoltaja tee merkittäviä päätöksiä – kuten suostumista nuoren kuulusteluun ilman asianajajaa – ennen kuin on itse konsultoinut lakimiestä.

Myös uhrin läheisillä on oikeuksia

Rikosasioissa puhutaan usein rikosepäillyn oikeuksista, mutta myös uhrin perheellä ja läheisillä on oikeusturva. Asianomistajalla – henkirikoksen uhrin perheenjäsenellä – on oikeus asianajajaan, joka valvoo heidän etujaan rikosprosessin aikana.

Uhrin läheinen voi vaatia vahingonkorvausta tekijältä. Asianajaja auttaa arvioimaan, mihin vahingonkorvauksiin on oikeus ja miten niitä haetaan. Prosessi voi tuntua raskaalta surun keskellä, mutta oikeuksien käyttäminen on mahdollista myös myöhemmin prosessin edetessä. Lisäksi on olemassa Rikosuhripäivystys (RIKU), joka tarjoaa maksutonta tukea uhreille ja heidän läheisilleen koko rikosprosessin ajan.

Missä vaiheessa asianajajan apua kannattaa pyytää?

Lyhyt vastaus: mahdollisimman pian. Rikosprosessissa tehdään kriittisiä päätöksiä heti alkuvaiheessa – kuulusteluvastaukset, vangitsemisharkinta, tutkintamateriaali – ja nämä voivat vaikuttaa koko prosessin kulkuun.

Asianajajan ottaminen mukaan aikaisessa vaiheessa ei tarkoita, että myöntää syyllisyyden tai vastustaa tutkintaa. Se tarkoittaa, että prosessi hoidetaan oikeusturvan mukaisesti alusta loppuun. Monille perheille asianajaja on ensisijaisesti tiedonlähde: mitä prosessi tarkoittaa, mitä seuraavaksi tapahtuu ja mihin pitää reagoida.

Rikosprosessit Suomessa voivat kestää kuukausia tai jopa vuosia. Tutkinnanjohtajalla on merkittäviä valtuuksia prosessin alkuvaiheessa, ja asianajaja osaa arvioida, käytetäänkö näitä valtuuksia lain puitteissa. Hyvä rikosasianajaja ei pelkästään puolusta – hän varmistaa, että koko prosessi toteutetaan Suomen perustuslain ja rikosprosessilain edellyttämällä tavalla.

Nuorten rikoksissa on myös erityispiirteensä: koska alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, tapaukset siirtyvät lastensuojeluun. 15–17-vuotiaiden kohdalla sovellettavat rangaistukset poikkeavat aikuisten rangaistuksista, ja asianajaja osaa selittää, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Lieventävät asianhaarat, nuorisorangaistus ja yhdyskuntapalvelu ovat vaihtoehtoja, joita kokenut asianajaja osaa nostaa esiin oikeassa vaiheessa prosessia.

Expert Zoomin kautta voit löytää kokeneen rikosasianajajan, joka osaa auttaa vakavissa rikosasioissa – oli kyse sitten rikosepäillyn puolustamisesta tai uhrin perheen edunvalvonnasta. Asiantuntija arvioi tilanteesi ja kertoo selkokielellä, mitä vaihtoehtoja sinulla on.

Rikosasian käsittely on raskasta kenelle tahansa. Oikeusturvan toteutuminen ei kuitenkaan ole automaattista – se vaatii asiantuntijaa, joka tuntee sekä lain että prosessin. Tärkeintä on toimia nopeasti: mitä aiemmin asianajaja pääsee mukaan, sitä paremmin hän voi suojata asiakkaansa etuja prosessin kaikissa vaiheissa.

Suomessa jokainen on oikeutettu oikeusapuun varallisuudesta riippumatta vakavissa rikosasioissa. Oikeusapu tarkoittaa, että valtio kattaa asianajajan kulut kokonaan tai osittain. Kokenut rikosasianajaja osaa selvittää heti alkuvaiheessa, onko asiakkaalla oikeus oikeusapuun – ja huolehtia sen hakemisesta ilman, että asiakas joutuisi navigoimaan byrokraattista prosessia yksin.

Lisätietoa rikostilastoista ja Suomen rikostilanteesta löydät Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastosta osoitteesta https://stat.fi/tilasto/rpk.

Huom: Tämä artikkeli tarjoaa yleistä tietoa eikä korvaa oikeudellista neuvontaa. Vakavissa rikosasioissa hakeudu aina pätevän asianajajan puheille mahdollisimman pian.