Alaikäisten rikokset Suomessa kasvoivat 78 % — mitä uhrin pitää tietää oikeuksistaan?

Itä-Suomen poliisilaitoksen helmikuussa 2026 julkaisemassa toimintakertomuksessa vahvistuu kehitys, joka on herättänyt yhteiskunnallisen keskustelun: alle 18-vuotiaiden tekemäksi epäiltyjen rikosten määrä on kasvanut Suomessa viidessä vuodessa jopa 63–78 prosenttia. Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinostatistiikka osoittaa, että erityisesti seksuaalirikokset ovat nousseet huolestuttavimmin alle 15-vuotiaiden tekijöiden osalta. Rikosuhrille tilanne on kuitenkin usein epäselvä: mitä oikeuksia minulla on, ja mitä teen nyt?

Mitä tilastot kertovat alaikäisten rikollisuudesta 2026?

Suomella on pitkä historia rikostilastojen paranemisessa — omaisuusrikokset ja liikennerikokset ovat laskeneet vuosikymmeniä. Tämän taustan vasten alaikäisten rikosten lisääntyminen on poikkeuksellinen trendi, jota ei voi selittää pelkällä ilmoitusalttiuden kasvulla.

Alle 15-vuotiaiden tekemäksi epäiltyjen rikosten määrä kasvoi Itä-Suomen poliisilaitoksen helmikuussa 2026 julkaiseman toimintakertomuksen mukaan 78 prosenttia viidessä vuodessa. Ikäryhmässä 15–17 kasvu on ollut 63 prosenttia samalla ajanjaksolla. Luvut perustuvat poliisin tietoon tulleisiin epäilyihin — piilorikollisuus on todennäköisesti vielä laajempaa.

Nopeimmin kasvava rikostyyppi on lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäyttöaineiston tuottaminen ja jakaminen. Taustalla vaikuttavat sosiaalisen median alustat, pikaviestipalvelut ja nuorten digitaalinen käyttäytyminen, jossa rajat voivat hälvetä — usein ilman tietoisuutta siitä, että kyse on laissa rangaistavasta teosta, joka voi johtaa rikosrekisterimerkintään.

Kehitys ei ole pelkästään alueellinen. Vastaavia huolestuttavia lukuja on raportoitu myös muualta Suomesta, ja hallitus on vastannut esittämällä rikosprosessiin useita parannuksia keväällä 2026, muun muassa laajentamalla syyteneuvottelun soveltamisalaa vakaviin huumausaine-, ryöstö- ja ihmiskaupparikoksiin. Uudistus on tarkoitus saattaa voimaan vielä vuoden 2026 aikana.

Rikoksen uhrina: mitkä oikeutesi ovat?

Jos sinä tai läheisesi on joutunut rikoksen uhriksi — joko alaikäisen tai täysi-ikäisen tekemän — sinulla on lakiin kirjattuja oikeuksia, jotka alkavat heti.

Oikeus tehdä rikosilmoitus. Kenellä tahansa on oikeus ilmoittaa rikoksesta poliisille. Alaikäinen tekijä ei poista uhrin oikeutta hakea suojaa tai oikeutta. Ilmoitus tehdään lähimmälle poliisiasemalle tai nettipoliisille Suomi.fi-palvelussa.

Oikeus asianajajaan. Vakavissa rikoksissa, kuten seksuaalirikoksissa tai pahoinpitelyissä, uhrilla voi olla oikeus maksuttomaan oikeudenkäyntiavustajaan. Avustaja haetaan tuomioistuimelta esitutkinnan aikana. Asianajaja voi auttaa sekä esitutkinnassa että mahdollisessa oikeudenkäynnissä.

Oikeus vahingonkorvauksiin. Vaikka tekijä olisi alaikäinen, vahingonkorvausvastuu on mahdollinen. Alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, mutta heidän huoltajansa voivat olla vastuussa vahingon korvaamisesta. 15–17-vuotiaat voivat olla rikosoikeudellisesti vastuussa rikoksistaan, ja vahingonkorvaus voidaan tuomita suoraan heille.

Oikeus tietoon ja tukeen. Poliisilla on velvollisuus kertoa uhrille tukipalveluista kuten Rikosuhripäivystyksestä (RIKU), oikeusavusta ja kriisipalveluista.

Alaikäinen tekijä — mitä tapahtuu prosessissa?

Rikosprosessi poikkeaa alaikäisen tekijän kohdalla merkittävästi täysi-ikäiseen verrattuna, ja uhrin on tärkeää ymmärtää nämä erot.

Alle 15-vuotiaat eivät voi saada rikosoikeudellista rangaistusta tuomioistuimessa. Heidän tekonsa kuitenkin tutkitaan normaalisti, ja lastensuojelu otetaan automaattisesti mukaan. Vahingonkorvausvastuu voi silti syntyä — huoltajat voivat olla korvausvastuussa nuoren aiheuttamasta vahingosta.

15–17-vuotiaat ovat jo rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Heitä voidaan syyttää rikoksesta ja tuomita rangaistukseen, joskin laissa on erityissäännöksiä, jotka voivat johtaa lievempään tuomioon kuin aikuisella. Myös ehdollinen tuomio, yhdyskuntapalvelu tai nuorisorangaistus ovat yleisiä vaihtoehtoja vankeudelle.

Asianajajat korostavat tärkeää periaatetta: uhrin oikeudet eivät heikenny tekijän iän vuoksi. Vahingonkorvausvaatimus, oikeus tulla kuulluksi ja oikeus saada tukea säilyvät kaikissa tapauksissa riippumatta siitä, onko tekijä 14- vai 40-vuotias.

Jos asia etenee käräjäoikeuteen, uhri voi pyytää asian käsittelyä suljetussa istunnossa. Erityisesti seksuaalirikoksissa uhrin henkilöllisyys suojataan koko prosessin ajan, eikä nimeä julkaista tuomion yhteydessä.

Milloin asianajajan konsultointi on viisasta?

Kaikki rikostapaukset eivät vaadi asianajajaa, mutta monessa tilanteessa se on erittäin järkevää — ja usein voit saada ensikonsultaation maksuttomasti tai oikeusavun kautta.

Ota yhteyttä asianajajaan erityisesti, kun:

• Rikoksen kohteena on lapsi tai alaikäinen
• Kyseessä on seksuaalirikos, pahoinpitely tai vakava omaisuusrikos
• Haluat esittää vahingonkorvausvaatimuksen
• Olet epävarma, pitääkö tehdä rikosilmoitus vai ei
• Saat uhkailuja tai epäilet, ettei tutkinnan eteneminen suju asianmukaisesti

Muissa oikeudellisissa onnettomuus- ja loukkaantumistilanteissa asianajajan rooli uhrin oikeuksien turvaamisessa on osoittautunut ratkaisevaksi — sama pätee rikostapauksissa.

Mitä tehdä heti rikoksen jälkeen?

Ensimmäiset tunnit rikoksen jälkeen ovat tärkeitä sekä oman toipumisen että mahdollisen oikeusprosessin kannalta.

Toimintaohjeet:

1. Hakeudu turvaan — ensisijainen prioriteetti on oma turvallisuus
2. Soita hätänumeroon 112, jos kyseessä on akuutti tilanne tai välitön vaara
3. Dokumentoi todisteet — valokuvat, viestit, todistajanimet — ennen kuin ne katoavat
4. Tee rikosilmoitus lähimmällä poliisiasemalla tai sähköisesti nettipoliisissa
5. Ota yhteyttä Rikosuhripäivystykseen (RIKU) — puhelin 116 006, maksuton ja anonyymi
6. Harkitse oikeusapua — jos et tiedä kustannuksista, oikeusaputoimisto arvioi tilanteen maksuttomasti

Lapsen loukkaantumistilanteissa perheiden oikeuksista on tärkeää tietää etukäteen — sama valmistautuminen auttaa myös rikostilanteessa.

Yhteiskunnallinen vastuu: miksi nuorisorikolllisuuteen on puututtava nyt?

Kasvuluvut — 78 prosenttia viidessä vuodessa alle 15-vuotiailla — eivät synny tyhjiössä. Asiantuntijat viittaavat sosiaaliseen mediaan, nuorten yksinäisyyteen ja koulujen tukipalveluiden puutteisiin. Hallituksen lainsäädäntöpaketti keväällä 2026 on askel oikeaan suuntaan, mutta pelkkä rangaistusten kiristäminen ei ratkaise rakenteellisia syitä.

Uhrin näkökulmasta tärkeintä on tietää: sinulla on oikeuksia, prosessissa on tukea saatavilla, ja oikeudellinen apu on usein lähempänä kuin luulet. Asianajaja voi arvioida tilanteesi jo ensikonsultaatiolla ja kertoa, mihin toimiin kannattaa ryhtyä.

Rikoksen jälkeinen aika on usein sekava ja raskas. Tärkeintä on muistaa, että sinun ei tarvitse selvitä yksin: oikeudellinen neuvonta, kriisituki ja viranomaisten apu ovat saatavilla, ja ne on tarkoitettu juuri tätä tilannetta varten. Kynnys ottaa yhteyttä on matala — ensikonsultaatio on yleensä maksuton.

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseen tiedoksi eikä korvaa oikeudellista neuvontaa. Rikostilanteissa suositellaan ottamaan yhteyttä asianajajaan tai Rikosuhripäivystykseen (RIKU 116 006).