Emma VirtanenHuutokauppakeisarinnana tunnetuksi tullut Heli Palsanmäki kertoi kesällä 2026 keskittyvänsä terveyteen ja työhön ja jakavansa vuotensa Suomen ja Espanjan välillä. Pariskunta vietti talven 2025–2026 pääosin Fuengirolan ja Málagan seudulla ja palasi Suomeen ennen kevään vilkasta huutokauppakautta. Juuri tällainen elämäntapa – osa vuodesta auringossa, osa kotimaassa – nostaa esiin kysymyksen, joka koskettaa kymmeniätuhansia suomalaisia: missä maassa veroja oikeastaan maksetaan?
Kysymys ei ole tähtien yksityisasia. Yhä useampi työssäkäyvä ja eläkkeellä oleva suomalainen viettää talvikuukaudet Espanjassa. Kun oleskelu venyy viikoista kuukausiin, verottaja alkaa kiinnostua siitä, kumman valtion asukas todella olet. Varainhoidon ja verotuksen asiantuntijat muistuttavat, että virheet tässä kysymyksessä voivat maksaa tuhansia euroja – ja pahimmillaan johtaa kaksinkertaiseen verotukseen.
Mistä veroresidenssi ratkeaa
Espanjan lainsäädännön mukaan henkilö katsotaan Espanjan veroresidentiksi, jos hän oleskelee maassa yli 183 päivää kalenterivuoden aikana. Tämä on tunnetuin sääntö, mutta ei ainoa. Espanja voi katsoa henkilön asukkaakseen myös silloin, kun hänen taloudellisten etujensa ydin – työ, yritys tai pääasiallinen omaisuus – sijaitsee maassa.
Suomessa puolestaan henkilöä pidetään yleisesti verovelvollisena, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti tai jos hän oleskelee Suomessa jatkuvasti yli kuuden kuukauden ajan. Suomesta ulkomaille muuttaneeseen sovelletaan lisäksi niin sanottua kolmen vuoden sääntöä, jonka aikana henkilö voidaan yhä katsoa Suomessa yleisesti verovelvolliseksi.
Käytännössä kahden maan säännöt voivat mennä päällekkäin: molemmat valtiot pitävät samaa henkilöä asukkaanaan. Silloin ratkaisu haetaan Suomen ja Espanjan välisestä verosopimuksesta.
Verosopimus ratkaisee lopullisen asuinvaltion
Kun maiden välillä on voimassa oleva verosopimus, henkilön maailmanlaajuisten tulojen verotusoikeus kuuluu vain hänen verosopimuksen mukaiselle asuinvaltiolleen. Toiselle valtiolle jää oikeus verottaa vain kyseisestä maasta peräisin olevia tuloja sopimuksen sallimissa rajoissa.
Verosopimuksen mukainen asuinvaltio määräytyy portaittain: ensin katsotaan, missä henkilöllä on vakituinen asunto, sitten missä hänen henkilökohtaiset ja taloudelliset siteensä ovat vahvimmat, ja tarvittaessa missä hän tavallisesti oleskelee. Vasta viimeisenä ratkaisee kansalaisuus.
Tämä tarkoittaa, että pelkkä päivien laskeminen ei riitä. Jos perhe, koti ja liiketoiminta – kuten Palsanmäkien tapauksessa Suomessa toimiva huutokauppatoiminta – ovat vahvasti kotimaassa, henkilö voi olla verosopimuksen mukaan Suomen asukas, vaikka aurinkokuukausia kertyisi paljon.
Eläke on oma lukunsa
Erityisen tärkeä muutos koskee eläkeläisiä. Vuoden 2022 alusta Suomella on ollut oikeus verottaa Suomesta maksettavia yksityissektorin eläkkeitä, vaikka saaja asuisi Espanjassa. Aiemmin monet suomalaiseläkeläiset saattoivat hyötyä Espanjan kevyemmästä verotuksesta, mutta uudistettu verosopimus sulki tämän mahdollisuuden siirtymäajan jälkeen.
Julkisen sektorin eli valtion ja kunnan palveluksesta ansaitut eläkkeet verotetaan lähtökohtaisesti aina Suomessa asuinmaasta riippumatta. Verohallinnon syventävien ohjeiden mukaan Espanjassa asuvan Suomesta saaman eläkkeen verotus määräytyy juuri tämän jaon perusteella, ja kaksinkertainen verotus poistetaan verosopimuksen menetelmäartiklan mukaisesti. Tarkat säännöt on koottu Verohallinnon kannanottoon Espanjassa asuvan eläkkeen verotuksesta.
Esimerkki: talvi Fuengirolassa
Havainnollistetaan tilannetta kuvitteellisella esimerkillä. Ajatellaan yrittäjäpariskuntaa, joka viettää marraskuusta maaliskuuhun Fuengirolassa ja loput vuodesta Suomessa. Espanjassa kertyy noin 140 päivää, joten 183 päivän raja ei ylity. Perheen koti, aikuiset lapset ja kausiluonteinen liiketoiminta ovat Suomessa.
Tällaisessa tilanteessa pariskunta on verosopimuksen mukaan mitä todennäköisimmin Suomen asukas, ja maailmanlaajuiset tulot verotetaan Suomessa. Espanja voi silti verottaa esimerkiksi siellä sijaitsevan asunnon tuottoa tai paikallista palkkatuloa. Jos päiviä kuitenkin kertyisi Espanjassa yli 183, koko asetelma voisi kääntyä päälaelleen – ja juuri siksi rajan tuntumassa elävän kannattaa laskea päivänsä tarkasti.
Esimerkki osoittaa, ettei kyse ole yhdestä oikeasta vastauksesta. Muutaman viikon ero oleskelussa tai omaisuuden painopisteen siirtyminen voi muuttaa verotuksen kokonaan. Tämä tekee henkilökohtaisesta neuvonnasta arvokasta.
Näin varainhoidon asiantuntija auttaa
Miksi tähän tarvitaan asiantuntijaa? Koska yksityiskohdat ratkaisevat, ja niitä on paljon. Varainhoitaja tai verotukseen erikoistunut neuvonantaja käy tyypillisesti läpi neljä asiaa.
Ensin selvitetään todellinen oleskelurytmi: kuinka monta päivää kumpaankin maahan kertyy ja miten päivät dokumentoidaan. Rajanylitykset, vuokrasopimukset ja lentoliput kannattaa säilyttää, sillä todistustaakka on veronmaksajalla.
Toiseksi kartoitetaan tulolajit. Palkka, yritystulo, eläke, vuokratulo ja pääomatulot voivat verottua eri maissa eri tavoin. Esimerkiksi Suomessa sijaitsevan asunnon vuokratulo verotetaan yleensä Suomessa, kun taas sijoitusomaisuuden tuotto seuraa usein asuinvaltiota. Talvikuukausiksi tyhjilleen jäävän kodin kohdalla kannattaa punnita myös asunnon myynnin ja vuokrauksen verovaikutuksia.
Kolmanneksi varmistetaan, ettei sama euro joudu verolle kahdesti. Verosopimus poistaa kaksinkertaisen verotuksen joko hyvitys- tai vapautusmenetelmällä, mutta hyvitystä on osattava vaatia oikein ja oikeaan aikaan.
Neljänneksi katsotaan tulevaisuuteen. Omaisuuden myynti, perintö ja lahjat sekä mahdollinen pysyvä muutto vaativat oman suunnittelunsa. Espanjan perintö- ja varallisuusverotus poikkeaa Suomen järjestelmästä ja vaihtelee alueittain, mikä tekee ennakoinnista erityisen tärkeää Costa del Solin suomalaisyhteisölle.
Yleisimmät sudenkuopat
Asiantuntijoiden mukaan tyypillisin virhe on olettaa, että muutto Espanjaan katkaisee automaattisesti verovelvollisuuden Suomeen. Kolmen vuoden sääntö ja vahvat siteet kotimaahan voivat pitää henkilön Suomen verotuksen piirissä pitkään.
Toinen sudenkuoppa on päivälaskennan laiminlyönti. Jos oleskelupäivät venyvät huomaamatta yli 183 päivän Espanjassa, veroresidenssi voi siirtyä ilman että henkilö sitä itse tiedostaa – seurauksena voi olla veroilmoitusvelvollisuus väärässä maassa ja myöhästymismaksuja.
Kolmas riski liittyy sijoituksiin ja yritystoimintaan. Kun liiketoimintaa harjoitetaan kahdessa maassa, kuten kausiluonteinen huutokauppa- tai verkkokauppatoiminta, arvonlisäverotus ja tulon jakautuminen vaativat huolellista tarkastelua.
Mitä kannattaa tehdä nyt
Jos suunnittelet talvikuukausia Espanjassa vuonna 2026, aloita ajoissa. Selvitä oma tilanteesi ennen kuin päiviä alkaa kertyä, älä vasta seuraavan kevään veroilmoituksen aikaan. Pidä kirjaa oleskelupäivistä, kokoa tulolähteesi yhteen ja varaa aika varainhoidon tai kansainvälisen verotuksen asiantuntijalle, joka tuntee sekä Suomen että Espanjan säännöt.
Heli Palsanmäen kaltainen elämä kahden maan välillä on yhä useamman suomalaisen tavoite. Aurinkoisen arjen kääntöpuolena on kuitenkin joukko verokysymyksiä, joita ei kannata ratkoa arvaamalla. Oikea-aikainen asiantuntija-apu maksaa itsensä usein takaisin – ja säästää monelta ikävältä yllätykseltä.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista vero- tai talousneuvontaa. Oma tilanteesi kannattaa aina varmistaa asiantuntijalta tai Verohallinnosta.
