Suomi on euroviisufavoriitti: lakimies kertoo mitä voitto merkitsee Lampeniukselle, Parkkoselle ja Ylelle

Suomi on Eurovision Song Contest 2026:n selkeä ennakkosuosikki. Linda Lampenius ja Pete Parkkonen edustavat Suomea kappaleellaan "Liekinheitin", ja vedonlyöntitaulun mukaan Suomella on 31 prosentin voittotodennäköisyys – Ranska seuraa kakkosena 11 prosentilla, Tanska kolmantena 10 prosentilla. Suomi esiintyy ensimmäisessä semifinaalissa tiistaina 12. toukokuuta 2026 Wienissä, Itävallassa. Finaali on lauantaina 16. toukokuuta.

"Liekinheitin" voitti UMK:n tammikuussa 2026 lähes 570 pisteellä – lähes kolminkertaisesti kakkoseen nähden – ja kappaleen musiikkivideo keräsi miljoona YouTube-katselukertaa ensimmäisellä viikollaan, mikä on koko UMK:n historian ennätys. Stara.fi kirjoitti 26. huhtikuuta, että Suomen suosikkiasema "on muuttunut" – mutta Suomi on edelleen taulun ykkönä.

Mitä euroviisufavoriittiasema tarkoittaa juridisesti?

Suomen vahva ennakkoasema herättää luonnollisen kysymyksen: mitä tapahtuu, jos Linda Lampenius ja Pete Parkkonen voittavat? Voitolla on juridisia seurauksia sekä taiteilijoiden itsensä, heidän levy-yhtiöidensä että Yleisradion kannalta.

Teosto on suomalainen säveltäjien, sanoittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö. Se vastaa siitä, että Liekinheitin-kappaleen tekijät – säveltäjät, sanoittajat ja tuottaja Antti "DJ RZY" Riihimäki – saavat tekijänoikeuskorvauksia joka kerta, kun kappaletta esitetään julkisesti tai soitetaan radiossa. Euroviisut on maailman katsotuin musiikkikilpailu: pelkästään televisiofinaalin katsojamäärä ylittää 160 miljoonaa. Yhden esityksen broadcast-oikeudet edustavat siten merkittäviä summia, joiden jako riippuu suoraan taiteilijoiden ja levy-yhtiöiden solmimista sopimuksista.

Tekijänoikeudet eurovisiovoiton jälkeen – kuka omistaa Liekinheittimen?

Euroviisut eivät itsessään siirrä kappaleen tekijänoikeuksia kenellekään. Liekinheitin pysyy tekijöidensä omistuksessa ennen kilpailua, sen aikana ja sen jälkeen. EBU saa rajoitetun lisenssin käyttää kilpailuesitystä omissa broadcast-materiaaleissaan – mutta kappaletta tai sen voittoesitystä ei luovuteta EBU:lle.

Käytännössä voitto tarkoittaisi massiivista nousua suoratoistotilastoissa. Eurovision voittokappale kerää tyypillisesti Spotifyssa ja YouTubessa kymmeniä miljoonia kuunteluja voittoyön jälkeen. Teosto-korvausten lisäksi artistit ja masteräänitteiden omistajat – usein levy-yhtiö – nauttivat tästä hakijapiikahduksesta suoraan. Lampeniuksen levy-yhtiön ja Parkkosen sopimustilanne määrittää, kuka tästä kasvusta lopulta saa eniten.

Tässä kohdin nousee esiin keskeinen sopimusjuridiikan kysymys: kuinka suuri osuus Spotify-suoratoistosta ja fanimyymälämyynnistä menee artistille itselle, ja kuinka suuri osuus levy-yhtiölle? Ennen euroviisumenestystä solmittu levytyssopimus on voinut olla edullinen levy-yhtiölle – nyt, kun kappale on kansainvälinen hitti, tasapuolinen uusintaneuvottelu on perusteltu ja usein juridisesti mahdollinen.

Musiikkilakimiehen rooli tässä vaiheessa on arvioida, mitkä sopimusehdot ovat joustavia ja mitkä eivät, sekä neuvotella artistin etua ajavat muutokset ennen kuin isommat sopimukset allekirjoitetaan. Tunnetun juridiikkaprofessorin sanoin: "Sopimus, jonka artisti allekirjoittaa huippumenestyksensä jälkeen, on paras sopimus, jonka hän voi saada."

EBU ja isäntämaan velvollisuudet – mitä Yle joutuisi järjestämään?

Eurooppalaiseen yleisradioliittoon EBU:n kilpailumääräysten mukaan voittajan kotimainen yleisradioyhtiö on velvoitettu järjestämään seuraavan Eurovision Song Contest. Suomessa tämä tarkoittaa Yleisradiota, joka joutuisi isännöimään Euroviisut 2027 jossakin suomalaisessa kaupungissa.

Tämä on massiivinen logistinen ja taloudellinen velvoite. Liverpool 2023:n järjestelykustannukset kohosivat noin 26 miljoonaan puntaan, kun Ukraina ei geopoliittisten syiden vuoksi voinut isännöidä voittonsa seurausta. Suomen edellinen Euroviisut-isännyys oli Helsingissä vuonna 2007 – silloinen kustannusarvio oli noin 15 miljoonaa euroa, nykyhinnoissa moninkertainen summa.

Yle joutuisi neuvottelemaan EBU:n kanssa isäntäsopimuksesta, valitsemaan areena- ja kaupunkikandidaatin sekä löytämään rahoituksen. Mahdollisia isäntäkaupunkeja olisivat Helsinki, Tampere, Turku tai Espoo – jokainen vaatii omanlaisensa areenaratkaisun ja infrastruktuurin. Wembley-kokoluokan yleisötila ei Suomesta löydy, joten kapasiteettiratkaisut vaativat luovuutta ja voisivat edellyttää väliaikaisten rakenteiden rakentamista.

EBU:n vuoden 2026 uudet säännöt kieltävät nimenomaisesti valtion rahoittaman mainoskampanjoinnin, joka voisi vaikuttaa äänestystuloksiin – mikä rajoittaa tiettyjä rahoitusmalleja ja velvoittaa Ylen hakemaan yritysyhteistyöhön perustuvia ratkaisuja. Sopimukset pääsponsoreista, televisiointi­oikeuksista ja EBU:n lupa-arkkitehtuurista ovat kaikki sopimuskokonaisuuksia, joissa juridiikka on keskeisessä roolissa.

Artisti Euroviisut-suosikki kilpailussa: mitä sopimuksia pitäisi olla kunnossa jo nyt?

Lampeniuksen ja Parkkosen taustat ovat erilaiset. Lampenius on kansainvälinen klassisen musiikin solisti – tunnettu myös nimellä Linda Brava – joka on rakentanut uran isojen levymerkki­en kanssa ja myynyt musiikkiaan kansainvälisille markkinoille. Hänellä on kokemusta kansainvälisistä sopimuksista. Parkkonen nousi Finnish Idols 2008:n kolmannelta sijalta Sonyn levytyssopimukseen, ja hänen debyyttialbuminsa myi kultaa ja nousi listan ykköseksi.

"Liekinheitin" syntyi levy-yhtiön välityksenä: Lampenius ehdotti Parkkosen nimeä tuottaja DJ RZY:lle ihanteelliseksi yhteistyökumppaniksi. Tässä liitossa on jo lähtökohtaisesti kaksi erillistä sopimusosapuolta, joilla kummallakin on omat managerit, levy-yhtiösuhteet ja oikeudelliset neuvonantajat. Voiton sattuessa näiden kahden osapuolen välinen sopimus – tulonjako, päätöksenteko, julkaisut – nousee keskeiseen asemaan.

Ennen kilpailua useita sopimusasioita on jo hoidettu – niin UMK:n kilpailusäännöt kuin EBU:n osallistujaohjeistus edellyttävät. Mutta kilpailun jälkeen tilanne muuttuu nopeasti. Kansainväliset levy-yhtiötarjoukset, Streaming-jakelusopimukset uusiin maihin, kiertueja-agenttisopimukset sekä keikkasopimukset kansainvälisille festivaaleille tulevat ajankohtaisiksi välittömästi voittoilmoituksen jälkeen. Näissä neuvotteluissa musiikki- tai viihdealan lakimies on korvaamaton.

Expert Zoomin aiemmassa artikkelissa käsiteltiin, mitä artisti tarvitsee eurovisiosopimuksessaan ennen kilpailua: Pete Parkkonen edustaa Suomea Euroviisuissa – mitä artisti tarvitsee sopimukseltaan. Voiton jälkeen neuvottelupöytä muuttuu: artistilla on enemmän neuvotteluvoimaa, mutta myös enemmän monimutkaisuutta.

Luxemburgin plagiaattikohu muistuttaa tekijänoikeuksien herkkyydestä

Euroviisut 2026 tarjosi jo varhain oppikirjaesimerkin siitä, kuinka nopeasti tekijänoikeusriidat voivat nousta. Luxemburgin edustaja Eva Marijan kappale "Mother Nature" joutui tammikuussa 2026 plagiaattiepäilyjen kohteeksi: fanit väittivät sen muistuttavan liiaksi Birdyn kappaletta "Keeping Your Head Up" vuodelta 2016. EBU ja Ranskan tekijänoikeusjärjestö SACEM käynnistivät tutkinnan. Helmikuussa 2026 kappale todettiin plagiaattivapaaksi pienin muutoksin.

Tämä tapaus muistuttaa, kuinka herkälle alueelle musiikillinen samankaltaisuus voi lipsua. Globaalissa kilpailussa vertailuanalyysi tehdään nopeasti, ja tekijänoikeusriita voi johtaa kilpailusta sulkemiseen tai pakkosovitteluun – rahallisine seurauksineen. Liekinheitin on selkeästi oma kokonaisuutensa, eikä se ole herättänyt vastaavia epäilyjä, mutta tapaus on hyvä muistutus siitä, miksi alkuperäisyyden dokumentointi ennen kilpailua on viisasta.

Suomi odottaa – lakimies on hyvä olla varustettuna

Lordi voitti Euroviisut vuonna 2006 "Hard Rock Hallelujah" -kappaleella, ja Suomi isännöi kilpailua Helsingissä seuraavana vuonna. Jos Lampenius ja Parkkonen toistaisivat tempun toukokuussa 2026, Suomi kohtaisi pitkään odottamansa euroviisujuhlan – mutta myös juridisia ja organisatorisia haasteita, joihin valmistautuminen kannattaa aloittaa jo ennen finaalia.

Musiikkialan sopimuksissa, tekijänoikeuskysymyksissä ja viihdealan juridiikassa asianajajan asiantuntemus on kullanarvoista. Expert Zoomin kautta voit tavoittaa lakimiehen verkossa myös viihde- ja immateriaalioikeuden erityiskysymyksissä.

Tämä artikkeli on yleistä tietoa sisältävä uutisjuttu eikä korvaa lakimiehen neuvoa. Oikeudellisissa kysymyksissä suosittelemme aina konsultoimaan pätevää asianajajaa.