Pete Parkkonen edustaa Suomea Euroviisuissa: mitä musiikintekijän sopimuksessa pitää olla?

Pete Parkkonen ja Linda Lampenius edustavat Suomea Euroviisuissa 12. toukokuuta 2026 Wienissä – UMK26:n voittaneen duo-parin menestys on herättänyt Suomessa valtavan innostuksen. Heidän kappaleensa "Liekinheitin" on noussut Suomen listojen kärkeen ennätysmäisin pistemäärin. Mutta mitä tapahtuu euroviisumatkan jälkeen artistin sopimuksissa, tekijänoikeuksissa ja tulovirroissa?

Suomen euroviisuedustus 2026: historia toistuu?

Pete Parkkonen ja Linda Lampenius voittivat Uuden Musiikin Kilpailun 2026 helmikuun lopussa 570 pisteellä – mikä on kansallisen euroviisukarsintaan kaikkien aikojen pistemääräennätys. Yleisö äänesti heille 492 pistettä ja tuomaristo lisäsi 78 pistettä. Kappale "Liekinheitin" yhdistää Parkkosen popin ja soulvaikutteet Lampeniuksen klassiseen viuluun tavalla, joka on valloittanut sekä kotiyleisön että kansainväliset musiikkipiirit.

"Liekinheitin" – suomeksi "liekinkantaja" tai kirjaimellisesti "se joka heittää liekkiä" – kuvaa palavaa ja tuhoavaa suhdetta, jossa vetovoima on yhtä voimakas kuin sen tuoma riski. Teksti on täynnä tunnetta, ja Lampeniuksen viulu luo kappaleeseen pohjoisen hehkun.

Suomi esiintyy ensimmäisessä semifinaalissa 12. toukokuuta 2026 Wienin Stadthallessa. Suuri finaali järjestetään 16. toukokuuta. Vedonlyöjien mukaan Suomi on vahvojen suosikkien joukossa – ehkä jopa toinen euroviisuvuosi Lordin 2006 voiton jälkeen.

Mitä Eurovision-menestys tarkoittaa artisti-sopimuksissa?

Euroviisut on poikkeuksellinen ponnahduslauta, mutta se tuo mukanaan myös juridisia kysymyksiä, joita moni artisti ei ole pohtinut etukäteen. Kun laulaja astuu kansainväliseen valokeilaan, sopimukset, tekijänoikeudet ja tulot alkavat nopeasti monimutkaistua.

Tekijänoikeus ja sanoitusoikeudet: "Liekinheitin" kirjoitettiin viiden tekijän yhteistyönä – mukana Antti Riihimäki, Lauri Halavaara, Linda Lampenius, Pete Parkkonen ja Vilma Alina Lähteenmäki. Jokaisen säveltäjän osuus on sovittava kirjallisessa tekijänoikeussopimuksessa. Ilman selkeää sopimusta riidat sanoitusoikeuksista voivat nousta pintaan etenkin silloin, kun kappale alkaa tuottaa merkittäviä royalteja ympäri maailmaa.

Streaming-tulot 2026: Spotify maksoi musiikkiteollisuudelle ennätyksellisen 11 miljardia dollaria vuonna 2025. Yksittäisestä kuuntelusta artisti saa tyypillisesti 0,003–0,005 euroa – mutta kun kappaletta kuunnellaan useita miljoonia kertoja viikossa euroviisukampanjan aikana, summat kasvavat merkittävästi. Suomessa streaming kattaa jo noin 91 prosenttia koko äänitemusiikkimarkkinasta, kertoo Musiikki & Media -tilasto.

Levy-yhtiösopimus: Euroviisuihin osallistuvien artistien suositellaan tarkistuttavan kaikki levy-yhtiösopimuksensa ennen kilpailua. Perinteisessä major-sopimuksessa artisti saa tyypillisesti vain 13–20 prosenttia tuloista, kun taas indie-levytyssopimuksessa jako voi olla jopa 50/50. Kansainvälinen huomio houkuttelee usein uusia sopimusehdotuksia, joiden pienet kirjaimet voivat olla hankalia.

Asiantuntija voi suojata artistin pitkäaikaisen uran

Musiikki-juridiikka on oma erikoisalansa, johon tavallinen asianajaja ei välttämättä osaa kaikkia vivahteita. Suomalaisista artisteista monet ovat oppineet kantapään kautta, että sopimukset kannattaa tarkistuttaa ennen allekirjoittamista – ei jälkeenpäin. Asiantuntijan kuuleminen musiikkialan oikeudellisissa kysymyksissä on pieni investointi verrattuna potentiaalisiin tappioihin.

Asianajajan avulla artisti voi:

• Varmistaa tekijänoikeuden jakautumisen oikein kaikkien säveltäjien kesken
• Neuvotella paremman royalty-prosentin levy-yhtiösopimukseen
• Suojata tavaramerkin ja artistinimen rekisteröinnillä ennen kansainvälistä läpimurtoa
• Tarkistaa kiertue- ja esiintymissopimukset, joissa ehdot vaihtelevat suuresti maittain
• Selvittää verotukselliset kysymykset kansainvälisistä musiikkituloista

Käärijä osoitti 2023 euroviisumenestyksen jälkeen, kuinka nopeasti artisti voi nousta kansainväliseen tietoisuuteen: "Cha Cha Cha" päätyi jopa Ison-Britannian top 10 -listalle ensimmäisenä suomalaisena kappaleena koskaan. Erika Vikman puolestaan nousi kansallisten listojen ykköseksi Warner Musicin tuella. Kummassakin tapauksessa sopimuskysymykset tulivat eteen hyvin nopeasti.

Suomalainen musiikkiteollisuus ja tekijänoikeuslainsäädäntö

Suomessa tekijänoikeudet suojataan tekijänoikeuslailla (404/1961) ja kansainvälisesti Bernin yleissopimuksella. Teostolla eli Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:llä on Suomessa keskeinen rooli musiikkitekijänoikeuksien hallinnoinnissa. Kaikki Suomessa esitetyt ja myydyt kappaleet tilittävät tekijänoikeusmaksuja Teoston kautta säveltäjille, sanoittajille ja musiikin kustantajille – mukaan lukien ulkomaisten kappaleiden kaikki esitykset Suomessa.

Teoston verkkosivuston mukaan musiikintekijä voi liittyä Teostoon suoraan sen jälkeen, kun ensimmäinen teos on julkaistu julkisesti tai tallennettuna teoksena. Teosto tilittää tekijöille keräämänsä korvaukset kaksi kertaa vuodessa.

Kansainvälisissä sopimuksissa erityisen tärkeää on synkronointioikeus – eli oikeus käyttää kappaletta elokuvassa, mainoksessa tai TV-ohjelmassa. Euroviisut avaa ovia ulkomaisille tuotantoyhtiöille, ja synkronointisopimuksista neuvotteleminen voi olla artistin uran kannalta merkittävä tulovirta.

Viisi kysymystä, joita artisti ei saa unohtaa

Juristit, jotka ovat erikoistuneet viihde- ja musiikkioikeuteen, korostavat viittä keskeistä kohtaa, jotka jokaisen vakavasti otettavan artistin tulisi selvittää ennen kansainvälistä läpimurtoa:

1. Kuka omistaa masterin? Alkuperäisen äänitallenteen omistussuhde on kriittinen – moni artisti on menettänyt masteroidut nauhat levy-yhtiölle.
2. Kuinka kauan sopimus kestää? Monivuotiset sopimukset ilman irtautumismahdollisuutta voivat sitoa artistia tilanteeseen, joka ei enää palvele uraa.
3. Mitä tapahtuu, jos yhteistyö päättyy? Duon, bändin tai yhteistyön purkautuminen ilman sopimusta voi johtaa pitkiin oikeustaisteluihin.
4. Miten kansainväliset esiintymiset vaikuttavat verotukseen? Ulkomailla ansaituista tuloista maksetaan veroa usein sekä lähde- että kotimaan lakien mukaan.
5. Mikä on brändin arvo? Artistin nimi, kuva ja tunnistettavuus ovat taloudellista omaisuutta, joka kannattaa suojata tavaramerkillä.

Euroviisut lähestyvät – onko sinulla artistisopimus kunnossa?

Toukokuun 12. päivänä 2026 Suomi astuu Wienin lavalle Liekinheitin mukanaan – ja miljoonia suomalaisia seuraa jännittyneenä kotisohvilta. Mutta samaan aikaan taustalla rattaat pyörivät sopimuksissa, lisensoinnissa ja kansainvälisessä tulovirtauksessa.

Pete Parkkonen ja Linda Lampenius ovat voineet panostaa sopimuksiinsa osana Yleisradion tukemaa euroviisuprojektia. Mutta entä se seuraava suuri nimi, joka tulee esiin ilman Ylen taustatukea?

Jos sinulla on oma musiikkiura tai olet miettinyt urasi juridista suojausta, asianajajan kuuleminen ei vaadi euroviisubudjettia – mutta se voi olla yhtä tärkeä siirto kuin itse kilpailuun osallistuminen. Asiantuntijakonsultaatio voi säästää vuosien tuloista merkittävän summan.

Huom. Tämä artikkeli sisältää yleistä tietoa musiikkialan juridisista kysymyksistä. Se ei korvaa henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa. Musiikki-juridiikan kysymyksissä suositellaan erikoistuneen asianajajan kuulemista.