Emma VirtanenSuomi uudisti sosiaaliturvansa perustuksen toukokuussa 2026, kun yleistuki syrjäytti Kelan työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Uudistus koskettaa lähes 230 000 työnhakijaa – ja useimmilla se tarkoittaa pienempiä kuukausituloja kuin aiemmin. Samaan aikaan toimeentulotuen ehdot kiristyivät helmikuussa, 150 euron ansiovähennys poistettiin kokonaan ja useiden etuuksien indeksikorotukset on jäädytetty vuoteen 2027 saakka. Vuosi 2026 on suomalaisten sosiaaliturvan merkittävin muutosvuosi vuosikymmeneen – ja jokainen, jonka toimeentulo rakentuu Kelan etuuksien varaan, tarvitsee selkeän kuvan siitä, mitä nyt tapahtuu ja mitä se tarkoittaa omalle kukkaron pohjalle.
Viisi lukua, jotka määrittävät etuuksiesi arvon 2026
Ennen kuin arvioidaan muutosten kokonaisvaikutusta, on syytä katsoa numerot suoraan Kelan omista tiedotteista.
€800/kk — yleistuen perusmäärä (37,21 €/arkipäivä, Kelan tiedote 2026) €578,43/kk — toimeentulotuen perusosa yksin asuvalle maaliskuusta 2026 alkaen 0,5 % — kansaneläkeindeksin korotus tammikuussa 2026 (eläkkeet ja vammaisetuudet) −€150 — ansiotulovähennyksen poistuminen toimeentulotuessa helmikuusta 2026 7 vrk — karenssi jo yhdestä työnhakuvelvoitteen laiminlyönnistä maaliskuusta 2026
Yleistuki ei ole merkittävästi aiempaa parempi tai huonompi tuki – sen perusmäärä vastaa poistuvaa työvoimatukea. Kriittinen ongelma on indeksijäädytys: koska yleistuen taso pysyy muuttumattomana vuoteen 2027 saakka inflaation jatkuessa, sen reaalinen ostovoima heikkenee joka kuukausi. Kelan tiedotteen mukaan indeksijäädytys koskee suurta osaa Kelan etuuksista – lapsilisistä asumistukeen. Tämä tarkoittaa, että vaikka nimellinen etuusmäärä pysyy samana, sillä saa vähemmän ruokaa, bensaa ja palveluja kuin vuosi sitten.
Toimeentulotukeen tehtiin kolme samanaikaista muutosta: perusosaa leikattiin noin 2–3 % kaikilta täysi-ikäisiltä, 150 euron ansiovähennys poistettiin kokonaan ja etuuden myöntämisen ehtona on nyt aktiivinen haku kaikkiin ensisijaisiin tukiin. Kelan tiedotteen mukaan toimeentulotuen perusosa on maaliskuun jälkeen 578,43 euroa kuukaudessa – eli yhden yksin asuvan suomalaisen viimesijainen turva on konkreettisesti pienempi kuin vuosi sitten. Käytännössä toimeentulotuki toimii entistä tiukemmin viimesijaisena turvaverkkona, johon putoaminen on entistä hankalampaa.
Miksi etuusjärjestelmä mullistui juuri tänä vuonna?
Vuoden 2026 uudistukset juontavat kahdesta samanaikaisesta paineesta: julkisen talouden sopeutuksesta ja aktivointipolitiikan tiukentamisesta.
Valtiovarainministeriö laski Suomen talouskasvuennustettaan 0,6 prosenttiin vuodelle 2026 – taso, joka pakotti hallituksen etsimään säästöjä usealta eri hallinnonalalta. Samalla poliittinen ilmapiiri kääntyi kohti etuusjärjestelmää, jonka koettiin passivoivan työnhakijoita. Hallitus arvioi, että yleistuen porrastettu tulovähenteisyys tekee osa-aikatyön vastaanottamisesta aiempaa houkuttelevampaa: pienetkin palkkatulot eivät enää leikkaa tukea kerralla nollaan, vaan tuki vähenee asteittain tulojen kasvaessa.
Toimeentulotukiuudistuksen taustalla on pyrkimys ohjata ihmiset ensisijaisten etuuksien – kuten yleistuen, asumistuen, sairauspäivärahan tai opintotuen – piiriin ennen viimesijaista toimeentulotukea. Kelan tiedotteen mukaan Kela voi alentaa toimeentulotuen perusosaa jopa 50 prosenttia, jos hakija ei hae näitä ensisijaisia tukia tai kieltäytyy ilmoittautumasta kokoaikatyön hakijaksi. Tämä on merkittävä muutos: aiemmin perusosan leikkaukset olivat harvinaisempia ja edellyttivät toistuvia laiminlyöntejä.
Karenssiuudistus on kenties tiukin muutos arjen kannalta. Maaliskuusta 2026 alkaen yksikin laiminlyönti – esimerkiksi unohdettu työnhakuilmoitus OmaKela-palvelussa – tuottaa 7 vuorokauden karenssin, jonka aikana etuutta ei makseta lainkaan. Seitsemän päivän aukko 800 euron kuukausituloissa on noin 187 euroa – summa, joka voi kaataa tiukan kuukausibudjetin ja pakottaa turvautumaan pikavippeihin tai toimeentulotukeen.
Äitiysavustus on yksi harvoista etuuksista, jotka nousivat reilusti: se kasvoi 210 euroon. Muuten korotusten lista on lyhyt, ja leikkauksien tai jäädytysten lista on pitkä.
Etuudet ja henkilökohtainen talous: mitä muutos tarkoittaa eri elämäntilanteissa?
Etuusjärjestelmän muutos ei vaikuta kaikkiin suomalaisiin samalla tavoin. On syytä tarkastella, keitä muutos koskee erityisesti.
Pitkäaikaistyöttömät ovat suurimmassa murroksessa: yleistuki korvaa aiemman työvoimatuen automaattisesti, mutta tiukentuneet aktivointivaatimukset tarkoittavat, että pienikin virhe työnhakukirjauksissa voi laukaista karenssin. OmaKela-palvelun käyttöön on siksi syytä ottaa rutiini: neljän viikon välein annettava työnhakuilmoitus ei saa unohtua.
Matalapalkka-alalla työskentelevät menettivät ansiotulovähennyksen, joka aiemmin teki osa-aikatyön tekemisen kannattavaksi myös toimeentulotuen saajille. Tämä muutos kohdistuu erityisesti siivous-, ravintola- ja hoiva-aloihin, joilla lyhytaikaiset työsopimukset ovat yleisiä. Käytännössä 150 euron vähennyksen poistuminen tarkoittaa, että pienet lisätulot eivät enää paranna nettotilannetta yhtä tehokkaasti kuin ennen.
Asuntolainaa tai vuokrasopimusta hallinnoivat kohtaavat indeksijäädytyksen ja asumistuen pysähtymisen asumiskustannusten noustessa. Asumistuen tason pysyminen ennallaan inflaation jatkuessa tarkoittaa käytännössä, että asumiseen jää yhä pienempi osuus etuudesta katettavaksi muista tuloista. Tämä on monelle ensiasunnon ostaneelle yllätyksellinen lisäpaine, joka konkretisoituu kuukausittaisessa kassavirrassa.
Eläkkeellä olevat saivat 0,5 %:n indeksikorotuksen tammikuussa 2026 – ainoana ryhmänä, jonka etuus tosiasiassa kasvoi nimellisesti. Silti 0,5 % jää merkittävästi alle inflaation, joten myös eläkeläisten reaalinen ostovoima heikkenee.
Varainhoitajan näkökulma: milloin etuusmuutos edellyttää suunnitelman päivitystä?
Varainhoidon asiantuntijat kiinnittävät huomiota erityisesti kolmeen tilanteeseen.
Ensinnäkin ansiosidonnaisen päättyminen on pitkän aikavälin riskin paikka. Ansiosidonnainen maksetaan tietyn ajanjakson – enintään 500 päivää – verran, jonka jälkeen siirrytään yleistukeen. Tulojen lasku voi olla useita satoja euroja kuukaudessa juuri silloin, kun työnhaku on käynyt pitkäksi ja säästöt on jo käytetty.
Toiseksi asuminen ja velka muodostavat yhdistelmän, johon indeksijäädytys iskee kovimmin. Asumistuki ei nouse inflaation mukana, mutta vuokrat nousevat. Lainan korot voivat vaihdella markkinatilanteen mukaan. ExpertZoomin artikkeli Velkajarru kiristyy Suomessa 2026 käsittelee tätä dynamiikkaa yksityiskohtaisesti.
Kolmanneksi toimeentulotuen aktivointivaatimukset voivat yllättää ihmiset, jotka eivät ole aiemmin asioineet Kelan kanssa tarkasti. Ensisijaisten etuuksien hakemusten puuttuminen voi johtaa 50 %:n perusosaleikkaukseen ilman ennakkovaroitusta. Varainhoidon asiantuntija pystyy kartoittamaan kokonaistilanteen ja varmistamaan, että kaikki saatavilla olevat etuudet on haettu ennen kuin tilanne kriisiytyy.
Tapaus Matti, 38 v., Tampere: kun ansiosidonnainen loppuu lokakuussa 2026
Katsotaan konkreettinen tilanne numeroiden kautta.
Matti on 38-vuotias rakennusalan ammattilainen Tampereelta. Hän jäi ilman työtä kesäkuussa 2025 ja on saanut ansiosidonnaista päivärahaa rakennusalan työttömyyskassalta. Ansiosidonnainen on ollut 1 520 euroa kuukaudessa. Tukikausi päättyy lokakuussa 2026.
Jos Matti siirtyy yleistukeen eikä löydä työtä:
- Yleistuki: ~800 €/kk (vs. aiempi 1 520 €/kk ansiosidonnainen) → tulot laskevat 720 €/kk eli 47 %
- Asuntolainan kuukausierä: 760 €/kk (150 000 € laina, 25 vuoden maksuaika, 4,1 % korko)
- Arvioitu asumistuki: ~280 €/kk asumiskulujen perusteella
- Käytettävissä olevat tulot kaikkiin muihin menoihin: 800 + 280 − 760 = 320 €/kk
320 euroa kuukaudessa ruokaan, liikennöintiin, puhelinlaskuun ja yllättäviin menoihin. Yhden yllättävän korjauskustannuksen tai sairauden myötä Matti voi ajautua toimeentulotuen tarpeeseen.
Jos Matti ottaa yhteyttä varainhoitajaan elokuussa 2026 – kaksi kuukautta ennen muutosta:
- Pankki myöntää 6–12 kuukauden lyhennysvapaata; kuukausierä laskee noin 160–180 €:oon
- Uusi nettotilanne: 800 + 280 − 170 = 910 €/kk muihin menoihin
- Ero ennakoivasta toiminnasta: 590 €/kuukausi enemmän käytettävissä – eli 7 080 €/vuosi
Varainhoitajan konsultaatio maksaa yleensä 80–200 euroa. Lyhennysvapaan tuoma taloudellinen joustavuus on moninkertainen verrattuna tähän kertakuluun. Lisäksi ennakoiva toiminta pitää luottotiedot puhtaana, mikä on ensiarvoisen tärkeää uuden työn tai yrittäjyyden käynnistämiselle. Pankkien suhtautuminen lyhennysvapaaseen on myönteisempää silloin, kun asiakkaalla on dokumentoitu varainhoitosuunnitelma esittää neuvottelupöytään.
Pitkän aikavälin suunnitteluun lisänäkökulmia löydät ExpertZoomin artikkelista Eläkeuudistus 2026 varainhoitostrategia.
Mitä tehdä heti?
Muutokset ovat jo voimassa. Neljä käytännön askelta auttavat navigoimaan uudistuneessa järjestelmässä.
1. Selvitä oma tilanteesi OmaKela-palvelussa. Sieltä näet, mitkä etuudet sinulle maksetaan tällä hetkellä, milloin mahdollinen siirtymä yleistukeen tapahtuu ja onko sinulla avoimia hakemuksia ensisijaisiin etuuksiin. Kelan virallinen katsaus kaikista vuoden 2026 etuusmuutoksista löytyy osoitteesta kela.fi – Muutoksia Kelan etuuksiin 2026.
2. Laske kuukausivaje konkreettisesti. Luettele kiinteät menosi: vuokra tai laina, vakuutukset, puhelinlasku, liikennöinti. Laske, kuinka paljon yleistuen 800 euron perusmäärä kattaa niistä. Jos kattavuus jää alle 80 prosenttiin, on syytä toimia nopeasti ennen kuin tulot laskevat.
3. Neuvottele pankki- ja lainajärjestelyistä hyvissä ajoin. Pankit suhtautuvat lyhennysvapaapyyntöihin huomattavasti myönteisemmin, kun tilanne ei ole vielä kriisiytynyt. Mielellään 2–3 kuukautta ennen ennakoitua tulojen alenemista – ei silloin, kun maksuviivästykset ovat jo alkaneet.
4. Konsultoi varainhoidon asiantuntijaa. Ammattimainen varainhoitaja arvioi kokonaistilanteesi puolueettomasti ja voi ehdottaa toimenpiteitä, joita et itse välttämättä tule ajatelleeksi: säästöjen hyödyntämisjärjestystä, lainan uudelleenneuvottelua, verotuksellisia optimointeja tai etuuksien yhteensovittamista. Kokonaisvaltainen taloussuunnitelma on parhaimmillaan juuri kriisiytymistä edeltävässä vaiheessa – ei sen jälkeen.
Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on yleisluontoinen tietolähde eikä korvaa henkilökohtaista taloudellista tai oikeudellista neuvontaa. Ota yhteyttä Kelan neuvontaan tai pätevään varainhoidon asiantuntijaan ennen merkittäviä taloudellisia päätöksiä.
