Maria VirtanenTasavallan presidentti Alexander Stubb myönsi arkkiatrin arvonimen lääketieteen ja kirurgian tohtori Päivi Hietaselle 22. toukokuuta 2026. Hietasesta tulee Suomen 13. arkkiatri ja ensimmäinen nainen, joka on saanut tämän Suomen arvostetun lääkärille myönnettävän tunnustuksen. Nimitys tapahtuu juuri, kun suomalainen terveydenhuolto käy läpi merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Mitä arkkiatrin nimitys tarkoittaa — ja miten se liittyy tavallisen suomalaisen terveyteen?
Kuka on arkkiatri ja miksi se on merkittävä titteli?
Arkkiatri on Suomen korkein lääkäreille myönnettävä kunniatitteli. Tasavallan presidentti myöntää sen yhdelle lääkärille kerrallaan, ja se on elinikäinen. Arkkiatrin tehtävänä on toimia suomalaisen lääketieteen ja terveydenhuollon yhteiskunnallisena äänenä — hän voi ottaa kantaa terveyspoliittisiin kysymyksiin ja edustaa lääketieteen arvoja laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Suomessa on ollut vain 13 arkkiatria koko itsenäisyyden historian aikana. Titteli on olemassa ainoastaan Suomessa ja analogisessa muodossa Vatikaanissa. Päivi Hietanen seuraa edeltäjänsä Risto Pelkosen jalanjälkiä — Pelkonen piti titteliä 30 vuotta (1995–2025) ennen äskettäistä poismenoa.
Hietanen valittiin tehtävään lähes 200:n lääkärijärjestöjen keräämän ehdokassuosituksen joukosta syksyllä 2025. Hänet palkittiin erityisesti yhteiskunnallisesta rohkeudesta ja kyvystä puhua selkeästi vaikeista asioista.
Kuka on Päivi Hietanen?
Päivi Hietanen on onkologi ja dosentti, joka on tehnyt uransa Helsingin yliopistollisessa sairaalassa (HUS). Hän on urallaan perustanut Suomen ensimmäisen psykososiaalisen tuen yksikön syöpäklinikkaan — pioneerihanke, joka on sittemmin levinnyt muuallekin.
Hietanen on tunnettu vuorovaikutuskouluttajana ja lääketieteen etiikan puolestapuhujana. Hän on korostanut, että "lääketieteen perusarvot eivät ole itsestäänselvyyksiä" ja että lääkäreillä on erityinen yhteiskunnallinen vastuu kertoa siitä, mitä he työssään havaitsevat.
Uuden arkkiatrin profiili on selkeä: hän ei ole vain kliininen erikoislääkäri, vaan myös lääketieteen humanistinen ääni. Tämä heijastaa laajempaa muutosta siinä, mitä suomalaiset odottavat terveydenhuolloltaan — ei pelkkää teknistä osaamista vaan myös kuuntelevaa, ihmislähtöistä kohtaamista.
Mitä arkkiatrin nimitys kertoo suomalaisesta terveydenhuollosta?
Hietasen nimittäminen ensimmäisenä naisena on symbolisesti merkittävä. Vaikka naisia on lääkärikunnassa enemmistö — noin 55–60 prosenttia Suomen lääkäreistä on naisia — johtavat tunnusarvot ovat historiallisesti kallistuneet miesten suuntaan.
Nimityksen ajoitus ei myöskään ole sattumanvarainen. Suomen terveydenhuolto käy läpi isoja muutoksia: hyvinvointialueuudistus on keskittänyt palveluja, hoitohenkilökunnan saatavuus on kriisiytynyt useilla alueilla, ja potilaiden jonotusajat erikoissairaanhoitoon ovat pidentyneet. Hietasen asiantuntemus psykososiaalisessa hoidossa ja potilaskohtaamisessa on juuri nyt erityisen relevanttia. Työterveyden kehityksen viimeisimmät trendit vahvistavat, että suomalaisten tarve kokonaisvaltaiselle terveydenhuollolle kasvaa.
Suomen Lääkäriliitto on vahvistanut nimityksen ja korostaa Hietasen merkitystä alan yhtenäistäjänä vaikeana aikana.
Milloin potilaan kannattaa hakea erikoislääkärin apua?
Arkkiatri ei ole käytännön lääkäri, johon voi varata vastaanottoajan. Mutta hänen nimityksenä muistuttaa siitä, että erikoistunut osaaminen on arvokasta — ja että sen hakeminen ajoissa kannattaa.
Monet suomalaiset odottavat liian pitkään hakeutuakseen erikoislääkärille. Yleislääkäri tai terveyskeskuslääkäri on erinomainen ensimmäinen askel, mutta joissain tilanteissa viive erikoissairaanhoitoon pääsyssä voi hidastaa toipumista tai johtaa vakavampiin seurauksiin.
Erikoislääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua erityisesti, jos:
- Oireet jatkuvat tai pahenevat yleislääkärin hoidon jälkeen useammassa kuin yhdessä lääkärikäynnissä
- Diagnoosi on epäselvä tai useita vaihtoehtoja on poissuljettava perusteellisen tutkimuksen avulla
- Sairaus vaatii erityisosaamista kuten onkologia, kardiologia, neurologia tai reumatologia
- Toipuminen ei etene odotetulla tavalla tavallisella perushoidolla
- Kyseessä on krooninen sairaus, johon liittyy useampia elinjärjestelmiä ja pitkäaikainen seuranta
Yksityinen erikoislääkäripalvelu voi tarjota nopeamman pääsyn kuin julkinen terveydenhuolto — erityisesti ei-kiireellisissä tapauksissa, joissa odotusajat julkisella puolella voivat venyä useisiin kuukausiin.
Terveydenhuollon jonotilanne Suomessa 2026
Suomessa julkisen terveydenhuollon odotusajat ovat kasvaneet merkittävästi hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Osassa alueista erikoissairaanhoidon odotusajat ovat venyä yli puoleen vuoteen. Tämä on herättänyt laajaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten potilaan oikeuksia voidaan paremmin turvata.
Hoidon saatavuudesta säätää hoitotakuulaki, jonka mukaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pitäisi päästä kolmen kuukauden sisällä lähetteen saamisesta. Käytännössä tämä raja ei aina toteudu. Jos odotusaika on kohtuuttoman pitkä kiireelliseltä tuntuvassa vaivassa, potilaalla on oikeus pyytää hoitoa toiselta palveluntuottajalta saman hyvinvointialueen sisällä.
Yksityiset erikoislääkäripalvelut täydentävät julkista järjestelmää. Vastaanottoajan saa usein yhdestä kolmeen viikon sisällä, ja monilla yksityisillä toimijoilla on sopimukset Kelan ja vakuutusyhtiöiden kanssa korvausten maksamisesta.
Hietasen perintö: ihminen syövänhoidon ytimessä
Päivi Hietasen tärkein perintö lienee psykososiaalinen tuki syöpähoidossa. Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 35 000 uutta syöpätapausta. Hoitotulosten lisäksi elämänlaatu hoidon aikana ja sen jälkeen on noussut tärkeäksi mittariksi.
Hietasen perustaman yksikön malli on levinnyt useisiin suomalaisiin sairaaloihin — ja kansainvälisestikin on alettu tunnustaa, että psykologinen tuki ei ole luksus vaan osa kattavaa syöpähoitoa. Uuden arkkiatrin nimitys voi vahvistaa viestiä, että ihmislähtöinen hoito kuuluu kaikille.
Syöpäpotilaalle tai vakavasta sairaudesta toipuvalle on tärkeää tietää, että apua on saatavilla myös psyykkiseen jaksamiseen — ei pelkästään fyysiseen paranemiseen.
Psykososiaalinen tuki on osa hyvää hoitoa
Hietasen ura psykososiaalisen tuen pioneerina tuo esiin tärkeän näkökulman: fyysinen hoito ei yksin riitä. Erityisesti vakavissa sairauksissa — kuten syövässä — psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa suoraan toipumiseen ja elämänlaatuun.
Suomessa psykososiaalinen tuki on vielä alihyödynnettyä monissa terveydenhuollon yksiköissä. Hietasen arkkiatriksi nimittäminen voi vahvistaa tätä osa-aluetta yhteiskunnallisessa terveyskeskustelussa.
Miten hyödyntää arkkiatrin nimityksen sanomaa käytännössä?
Hietasen nimittäminen lähettää selkeän viestin: lääkäreillä on vastuu puhua suoraan ja rohkeasti. Mutta myös potilailla on vastuu oman terveytensä suhteen — ja se tarkoittaa hakeutumista oikeaan hoitopaikkaan oikeaan aikaan.
Suomalaisessa kulttuurissa on perinteisesti viivästelty lääkäriin menemistä. "Katsotaan ensin" -asenne voi säästää turhia vastaanottokäyntejä lievissä vaivoissa, mutta se voi myös johtaa vakavampien sairauksien myöhäiseen diagnoosiin. Hietasen korostama rohkeus puhua — koskee yhtä lailla potilasta kuin lääkäriä.
ExpertZoom auttaa löytämään oikean asiantuntijan
Päivi Hietasen arkkiatriksi nimittäminen on muistutus siitä, että lääkärin erikoisosaaminen ja inhimillinen kohtaaminen ovat molemmat tärkeitä. Sinun ei tarvitse odottaa julkisen terveydenhuollon jonossa, jos tilanne vaatii nopeaa vastausta.
ExpertZoomin terveyden asiantuntijat auttavat sinua löytämään sopivan erikoislääkärin tai muun terveyden ammattilaisen. Kysy asiantuntijalta — nopeasti, helposti ja luotettavasti.
Huom.: Tämä artikkeli on journalistinen yleiskatsaus. Se ei korvaa lääketieteellistä neuvontaa. Hakeudu aina lääkärin vastaanotolle terveydellisten huolien kanssa.
