Taloyhtiön kokouspäätöksen moittiminen: määräajat, käräjäoikeus ja kustannusriski 2026

Taloyhtiön yhtiökokous on osakkaan tärkein vaikuttamiskanava – mutta sen päätökset eivät aina ole lainmukaisia tai oikeudenmukaisia. Jos kokous teki päätöksen, joka rikkoo asunto-osakeyhtiölakia (AOYL) tai yhtiön yhtiöjärjestystä, osakkaalla on oikeus nostaa moitekanne käräjäoikeuteen. Moiteaika on ehdottomasti kolme kuukautta yhtiökokouksesta – tämän jälkeen oikeus riitauttaa päätös menetetään pysyvästi, ellei kyse ole laissa erikseen säädetyistä pätemättömistä päätöksistä. Oikeudenkäyntikulut voivat nousta useisiin tuhansiin euroihin, ja Suomen oikeudenkäymiskaaren mukainen häviäjä maksaa pääsääntöisesti vastapuolen kulut. Moittiminen on vakava oikeustoimenpide, joka vaatii sekä juridista osaamista että taloudellista riskinsietoa. Tässä oppaassa käymme läpi moittimisen oikeudelliset perusteet, tarkat määräajat, prosessivaiheet käräjäoikeudessa ja kustannusriskin arvioimisen vuonna 2026.

Taloyhtiön kokouspäätöksen moittiminen: oikeudelliset perusteet

Asunto-osakeyhtiölaki (AOYL, 22.12.2009/1599) sääntelee yhtiökokouspäätösten moittimista luvun 6 pykälissä 27–28. Moittiminen tarkoittaa oikeussuojakeinoa, jolla osakas vaatii tuomioistuimelta yhtiökokouksen päätöksen julistamista pätemättömäksi tai sen kumoamista.

Moitekanteen voi AOYL 6:27 §:n mukaan nostaa:

• osakkeenomistaja (osakkeen haltija)
• hallituksen jäsen tai isännöitsijä, jos päätös loukkaa heidän asemaansa
• muu henkilö, jolle laki antaa tähän erityisen oikeuden

Moittiminen on perusteltua, kun yhtiökokouksen päätös:

Peruste	Käytännön esimerkki
Rikkoo lakia tai yhtiöjärjestystä	Kokouskutsu lähetettiin myöhässä (AOYL 6:18)
Loukkaa yhdenvertaisuusperiaatetta (AOYL 1:7)	Remonttikustannukset jaetaan epätasaisesti huoneistojen kesken
Sisältää menettelyvirheen	Päätösvaltainen kokous ei ollut laillisesti koolla
Perustuu väärään tietoon	Ääntenlaskenta oli virheellinen

Pelkkä tyytymättömyys päätökseen ei riitä moitekanteen perusteeksi. Tuomioistuin tutkii, onko päätösteossa rikottu lakia tai yhtiöjärjestystä — ei sitä, oliko päätös taloudellisesti järkevä tai enemmistön tahdon mukainen. Asunto-osakeyhtiöoikeudessa yhdenvertaisuusperiaatteella (AOYL 1:7 §) tarkoitetaan, että kaikki osakkaat ovat samanlaisessa asemassa, ja päätöksellä ei saa tuottaa toiselle osakkaalle etua toisen kustannuksella ilman yhtiöjärjestyksen tai lain tukea.

Kolmen kuukauden moiteaika — ehdoton aikaikkuna

AOYL 6:27 §:n mukainen moiteaika on kolme kuukautta yhtiökokouksen pitämispäivästä. Tämä on niin kutsuttu preklusiivinen määräaika: sen jälkeen oikeus nostaa moitekanne lakkaa kokonaan, eikä tuomioistuin voi pidentää sitä osakkaan pyynnöstä.

Milloin kolmen kuukauden laskenta alkaa?

Määräaika alkaa kulua yhtiökokouksen pitohetkestä, ei pöytäkirjan allekirjoittamisesta tai sen nähtäville asettamisesta. Käytännön esimerkkejä:

• Yhtiökokous pidetään 15.3.2026 → moitekanteen on oltava käräjäoikeudessa viimeistään 15.6.2026
• Jatkettu kokous: määräaika alkaa päättyneestä kokouksesta, jossa äänestettiin
• Kirjallinen päätös osakkaiden yksimielisyydellä: määräaika alkaa päätöspäivästä

Miksi määräaika on niin tiukka?

Tiukan aikarajan tarkoituksena on suojata taloyhtiön ja muiden osakkaiden asemaa oikeusepävarmuudelta. Yhtiö ei voi vuodesta toiseen joutua varautumaan siihen, että vuosia sitten tehtyä päätöstä riitautetaan. Kolme kuukautta antaa osakkaalle riittävän ajan hankkia oikeudellista neuvontaa, mutta samalla pakottaa toimimaan ripeästi.

Käytännön neuvoja määräajan seurantaan:

1. Merkitse kokouspäivä kalenteriin heti kokouksen jälkeen
2. Laske kolmen kuukauden takaraja välittömästi
3. Varaa aika lakimiehelle viimeistään kahden viikon kuluessa kokouksesta
4. Hanki yhtiökokouksen pöytäkirja — isännöitsijän on annettava se osakkaalle viimeistään kuuden viikon kuluessa kokouksesta (AOYL 6:24 §)

Pätemättömät päätökset: milloin kolmen kuukauden raja ei päde?

Kaikki lainvastaiset päätökset eivät ole samanlaisia. AOYL 6:28 §:ssä säädetään niin kutsutuista absoluuttisesti pätemättömistä päätöksistä, joihin moiteaikaa ei sovelleta lainkaan. Osakas voi vedota näihin päätöksiin milloin tahansa — myös vuosia myöhemmin.

Päätös on pätemätön ilman määräaikaa, jos:

Tilanne	Perusteluesimerkit
Päätös loukkaa osakkaiden perusoikeuksia	Päätös velvoittaa osakkaan suostumukseen ilman lainmukaista perustetta
Päätös edellyttää osakkaiden yksimielistä suostumusta, mutta sitä ei ole saatu	Yhtiöjärjestyksen muuttaminen osakkaan vahingoksi ilman hänen suostumustaan
Päätös on tehty ilman toimivaltaa	Yhtiökokous päättää asiasta, joka kuuluu yksinomaan hallitukselle
Päätös on selvästi hyvän tavan vastainen	Päätöksellä tavoitellaan avoimesti tietyn osakkaan haitantekoa

Moitittavan ja pätemättömän päätöksen ero on merkittävä: moitittavaan päätökseen on reagoitava kolmessa kuukaudessa, kun taas pätemätön päätös voidaan riitauttaa myöhemminkin. Epäselvissä tilanteissa lakimiehen konsultaatio on välttämätön, sillä väärä luokittelu voi johtaa kanteen hylkäämiseen.

Muista: Epäile aina, kumpaan kategoriaan riidanalainen päätös kuuluu. Moitittava päätös, johon et reagoi kolmessa kuukaudessa, muuttuu lainvoimaiseksi – myös silloin, kun se olisi ollut riitautettavissa.

Moitekanteen nostaminen käräjäoikeuteen: vaihe vaiheelta

Moitekanne nostetaan taloyhtiön kotipaikan käräjäoikeudessa (oikeudenkäymiskaari 10:1). Kantajana on osakas tai osakkaat, vastaajana taloyhtiö. Prosessi noudattaa siviilioikeudenkäyntiä koskevia yleissäännöksiä.

Mitä kannekirjelmän tulee sisältää?

Kannekirjelmässä on yksilöitävä:

1. Riitautettu yhtiökokouksen päätös ja kokouspäivämäärä
2. Vaatimukset: päätöksen julistaminen pätemättömäksi, kumoaminen tai muuttaminen
3. Perusteet: mitä lainkohtaa tai yhtiöjärjestystä on rikottu
4. Todisteet: kokouskutsu, pöytäkirja, äänestystulokset, mahdolliset kirjeenvaihdot hallituksen kanssa
5. Oikeudenkäyntikuluvaatimus

Kanteen käsittely käräjäoikeudessa

Käräjäoikeus lähettää kanteen taloyhtiölle tiedoksi ja pyytää vastauksen. Taloyhtiön hallitus päättää yhtiön puolustautumisesta — usein se palkkaa asianajan. Käsittely voi kestää muutamasta kuukaudesta yli vuoteen tapauksen monimutkaisuuden mukaan.

Tuomioistuin voi:

• hylätä kanteen kokonaan (päätös jää voimaan)
• julistaa päätöksen pätemättömäksi (päätös lakkaa olemasta voimassa)
• kumota tai muuttaa päätöksen tietyiltä osin

Huomaa, että tuomioistuin ei voi tehdä tilalle uutta yhtiökokouspäätöstä — se ainoastaan arvioi riitautetun päätöksen lainmukaisuuden.

Kansalaisten oikeuksista yhtiökokouspäätösprosessissa ja yleisemmistä oikeusturvakeinoista voit lukea lisää Suomen kansalaisten oikeusturvasta 2026.

Kustannusriski: mitä moitekanteen nostaminen maksaa?

Taloyhtiön yhtiökokouspäätöksen moittiminen on oikeudenkäynti siinä missä mikä tahansa muukin riita-asia — ja se voi olla kallis. Kustannusriski on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka osakas joutuu punnitsemaan ennen päätöstä kanteen nostamisesta.

Suorat kustannukset

Käräjäoikeuden oikeudenkäyntimaksu siviiliasioissa oli vuonna 2026 noin 270–310 euroa yksinkertaisissa asioissa (tuomioistuinmaksulaki 1455/2015). Monimutkaisissa tai laajemmissa asioissa maksu voi nousta 510 euroon.

Asianajokuluihin on syytä varautua 2 000–8 000 euron haarukalla osapuolta kohden, riippuen:

• asian juridisesta monimutkaisuudesta
• tarvittavien asiantuntijalausuntojen määrästä
• käsittelyn kestosta (istunnot, kirjelmäkierrokset)

Häviäjä maksaa — oikeudenkäyntikuluvastuu

Suomalaisessa siviiliprosessissa sovelletaan pääsääntöisesti niin kutsuttua häviäjä maksaa -periaatetta (oikeudenkäymiskaari 21:1). Hävinnyt osapuoli on velvollinen korvaamaan voittajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kokonaisoikeudenkäyntikulut voivat asettua:

Skenaario	Arvioidut kokonaiskulut (2026)
Kantaja voittaa, taloyhtiö maksaa kulut	Kantajalle 0–500 € nettokulut
Kantaja häviää, maksaa taloyhtiön kulut	Kantajalle 4 000–15 000 €
Osittainen voitto, kulut jaetaan	Kantajalle 2 000–7 000 €

Nämä ovat arvioita — todellinen kustannusriski riippuu tapauksen laajuudesta ja asianajajapalkkioista. Asianajotoimistot laskuttavat tyypillisesti tuntiveloituksena (150–350 €/tunti vaihtelevin kokonaispakettihinnoitteluin).

Riskianalyysi ennen kanteen nostamista

Ennen moitekanteen nostamista on tehtävä rehellinen arvio:

• Kuinka todennäköistä on voitto? Lakimiehen arvio on välttämätön.
• Mikä on moitteen kohteena olevan päätöksen taloudellinen arvo sinulle?
• Onko vaihtoehtona neuvottelu tai sovittelu ennen tuomioistuinta?

Jos päätös koskee esimerkiksi 500 euron ylimääräistä vastiketta, kannattaa punnita, onko 5 000–15 000 euron kustannusriski järkevää. Jos taas on kyse perusteettomasta kymmenien tuhansien eurojen remonttihankkeesta tai oikeuksien loukkaamisesta, moittiminen voi olla oikeutettua.

Oikeusapu pienituloisille

Pienituloisella osakkaalla voi olla oikeus valtion oikeusapuun (oikeusapulaki 257/2002), joka kattaa osan asianajokuluista. Oikeusapu myönnetään hakemuksesta, ja sen myöntämiseen vaikuttavat hakijan tulot ja varallisuus. Oikeusapua haetaan oikeusaputoimistosta tai asianajajavälitteisesti. Oikeusavusta huolimatta tuomioistuimen oikeudenkäyntimaksu on yleensä maksettava, ja häviämistapauksessa vastapuolen kuluvastuu säilyy.

Käytännön tarkistuslista ennen moitekanteen nostamista

Osakkaan Tiina, 52, taloyhtiössä Tampereella tehtiin keväällä 2026 päätös kattoremontin rahoittamisesta tavalla, joka hänen mukaansa jakoi kustannukset yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Tiina toimi näin:

1. Hankki pöytäkirjan isännöitsijältä heti kokouksen jälkeen — pöytäkirja oli saatavilla viikon kuluessa.
2. Konsultoi lakimiestä kahden viikon sisällä kokouksesta. Lakimies arvioi, että päätöksessä oli todennäköisesti rikottu AOYL 1:7 §:n yhdenvertaisuusperiaatetta.
3. Lähetti kirjallisen huomautuksen hallitukselle ja pyysi asiaa käsiteltäväksi uudelleen — hallitus hylkäsi pyynnön.
4. Nosti moitekanteen 10 viikkoa yhtiökokouksen jälkeen, kolmen kuukauden määräajan sisällä.
5. Saavutti sovinnon käräjäkäsittelyn valmisteluvaiheessa: taloyhtiö suostui tarkistamaan kustannusjaon oikeellisuuden.

Tiinan tapaus osoittaa, että nopea toiminta ja ammattilaisen konsultaatio jo ennen kanteen nostamista on ratkaisevaa — sekä oikeusturvan että kustannusten hallinnan kannalta.

Tarkistuslista moitetta harkitsevalle

• Onko kokous pidetty viimeisen kolmen kuukauden sisällä?
• Onko sinulla pöytäkirja ja kokouskutsu tallessa?
• Oletko konsultoinut asunto-osakeyhtiöoikeuteen perehtynyttä lakimiestä?
• Onko päätöksessä selkeä lainvastainen elementti vai vain tyytymättömyys lopputulokseen?
• Oletko arvioinut kustannusriskin suhteessa mahdolliseen hyötyyn?

Mitä asiakirjoja tarvitaan?

Ennen lakimiehen tapaamista kannattaa kerätä seuraavat asiakirjat:

• Yhtiökokouksen pöytäkirja (ja mahdolliset liitteet, kuten remonttisuunnitelmat tai tarjoukset)
• Kokouskutsu päiväyksineen — tarkista, täyttikö kutsu AOYL 6:18 §:n vähimmäisvaatimukset
• Yhtiöjärjestys voimassa olevassa muodossaan — löytyy yleensä isännöitsijältä tai kaupparekisteristä
• Aiempi kirjeenvaihto hallituksen tai isännöitsijän kanssa, erityisesti jos olet jo reklamoinut suullisesti tai kirjallisesti
• Osakekirja tai muu omistustodiste asemasi osoittamiseksi

Hyvin valmisteltu lakimiestapaamiseen saapuva osakas voi lyhentää konsultaatioaikaa merkittävästi, mikä suoraan vaikuttaa ensimmäisten neuvontakulujen suuruuteen.

Mitä tapahtuu, jos moiteaika menee ohi?

Kolmen kuukauden moiteajan umpeutuminen on peruuttamaton oikeudenmenetys. Käräjäoikeus jättää myöhässä nostetun moitekanteen tutkimatta — asiaa ei katsota materiaalisin perustein lainkaan. Tällöin osakkaalla on käytännössä kaksi jäljelle jäävää vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1: Vahingonkorvauskanne

Jos lainvastainen päätös aiheutti osakkaalle mitattavaa taloudellista vahinkoa, osakas voi harkita vahingonkorvauskannetta hallituksen jäseniä tai isännöitsijää vastaan AOYL 24 luvun nojalla. Vahingonkorvauskanteessa sovelletaan kuitenkin eri määräaikoja ja näyttökynnyksiä — voitto ei ole automaattinen, vaikka alkuperäinen päätös olisi ollut moitittavissa.

Vaihtoehto 2: Asia uuteen yhtiökokoukseen

Osakas voi vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista AOYL 6:20 §:n nojalla, jos hänellä on vähintään kymmenesosa kaikista osakkeista tai yhtiöjärjestys niin mahdollistaa. Uudessa kokouksessa päätös voidaan harkita uudelleen — vaikka aiempi lainvastainen päätös jäikin voimaan, estää uudelleen käsittely saman virheen toistamisen.

Vaihtoehto 3: Välimies- tai sovittelumenettely

Jotkut taloyhtiöiden yhtiöjärjestykset sisältävät välityslausekkeen. Jos taloyhtiö on suostuvainen, tuomioistuinsovittelun hakeminen on mahdollista myös moiteajan jälkeen, kun tarkoituksena on löytää neuvotteluratkaisu — ei kumota tehtyä päätöstä.

Muita oikeusturvakeinoja, kuten yhdistystoimintaan liittyviä kanteluja aluehallintoon (AVI), ei pääsääntöisesti sovelleta taloyhtiöihin, jotka ovat asunto-osakeyhtiöitä eivätkä yhdistyksiä.

Usein kysytyt kysymykset taloyhtiön päätösten moittimisesta

Voiko hallituksen päätöksiä moittia samoin kuin yhtiökokouksen päätöksiä?

Ei suoraan. AOYL 6:27 §:n mukainen moitekanne koskee yhtiökokouksen päätöksiä. Hallituksen lainvastaisesta menettelystä voi vaatia vahingonkorvausta (AOYL 24 luku) tai vaatia hallitusta oikaisemaan päätöksensä. Lisäksi osakkailla on oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen kutsumista, jossa voidaan puuttua hallituksen toimintaan.

Mitä tapahtuu, jos moitekanne hyväksytään?

Tuomioistuin julistaa yhtiökokouksen päätöksen pätemättömäksi tai kumoaa sen. Päätöstä ei voida tämän jälkeen panna täytäntöön. Jos esimerkiksi remonttia on jo aloitettu, voidaan joutua harkitsemaan lisävaatimuksia — pelkkä päätöksen kumoaminen ei automaattisesti palauta tehtyjä toimenpiteitä ennalleen.

Onko moittiminen mahdollista myös etäyhtiökokouksen päätöksistä?

Kyllä. AOYL:n vuoden 2023 muutokset mahdollistivat etä- ja hybridiyhtiökokoukset, mutta päätösten moittiminen koskee yhtä lailla niissä tehtyjä päätöksiä. Etäkokouksen teknisen häiriön vuoksi syntynyt äänestysongelma voi muodostaa menettelyvirheen perusteen moitekanteelle.

Onko mahdollista sovitella taloyhtiön kanssa ennen käräjäoikeutta?

Kyllä, ja se on usein suositeltavaa. Kirjallinen reklamaatio hallitukselle tai isännöitsijälle voi johtaa ratkaisuun ilman oikeudenkäyntiä. Myös tuomioistuinsovittelu (OK 5a luku) on vaihtoehto, jos osapuolet ovat siihen halukkaita. Sovittelu voi säästää merkittävästi kuluissa ja ajassa.

Tarvitaanko aina asianajaja moittimisprosessissa?

Laki ei pakota käyttämään asianajajaa, mutta moitekanteen nostaminen ilman oikeudellista apua on riskialtista. Oikeudenkäymiskaaren menettelysäännökset, AOYL:n tulkinta ja oikeudenkäyntistrategia edellyttävät asiantuntemusta. Epäonnistunut kannekirjelmä tai väärä peruste voi johtaa kanteen hylkäämiseen jo muodollisista syistä.

---

Huomio: Tämän sivun tiedot ovat yleisluonteisia ja ne on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi. Ne eivät muodosta oikeudellista neuvontaa. Moitekanteen nostaminen on yksilöllinen oikeudellinen päätös, jossa on suositeltavaa konsultoida asunto-osakeyhtiöoikeuteen erikoistunutta asianajajaa.