26 500 ylioppilasta keväällä 2026: verokortti unohtuu monelta – ja se maksaa 60 % palkasta
Kevään 2026 ylioppilaskirjoitusten tulokset julkaistiin 12. toukokuuta 2026. Lähes 26 500 nuorta saa tutkintotodistuksensa tässä kuussa – noin 1 100 enemmän kuin viime vuonna. Heille on edessä monia tärkeitä taloudellisia päätöksiä, joihin kukaan ei välttämättä opeta.
Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan kevään 2026 kirjoituksiin osallistui yli 50 400 opiskelijaa. Tulokset toimitetaan kouluille 12.5. ja opiskelijat voivat itse tarkastaa arvosanansa Oma Opintopolku -palvelusta 13. toukokuuta alkaen. Mutta samaan aikaan, kun perhe juhlistaa ylioppilasjuhlissa, monella on edessään ensimmäiset oikeat taloudelliset päätökset.
Verokortti: yksinkertainen asia joka unohtuu usein
Kesätöihin lähtevä ylioppilas kohtaa ensimmäisenä verokortin. Tässä on Suomen verojärjestelmän yksi surullisenkuuluisa sudenkuoppa: ilman verokorttia työnantaja on lain mukaan velvollinen pidättämään 60 prosentin ennakonpidätyksen kaikesta palkasta.
Verokortti haetaan OmaVero-palvelusta osoitteessa omavero.fi. Se on maksuton ja syntyy muutamassa minuutissa – mutta monella 18-vuotiaalla se jää tekemättä, koska kukaan ei ole kertonut asiasta. Tulorajaksi kannattaa asettaa realistinen arvio kesäansioista; liian alhainen raja johtaa "mätkyt"-tilanteeseen seuraavana keväänä, kun Verohallinto laskuttaa maksamatta jääneet verot.
Tilastokeskuksen maaliskuun 2026 työvoimatutkimuksen mukaan nuorisotyöttömyys (15–24-vuotiaat) on 24,3 prosenttia. Silti monet ylioppilaat löytävät kesätöitä – ja juuri heillä on suurin riski tehdä kallis virhe verokortin kanssa.
Opintotuki: ei automaattista, ei itsestäänselvää
Toinen suuri taloudellinen siirtymä on opintotuki. Kela maksaa opiskelijoille opintorahaa, asumislisää ja myöntää valtiontakauksen opintolainaan – mutta tukea ei saa automaattisesti. Se täytyy hakea erikseen siitä oppilaitoksesta tai korkeakoulusta, johon opiskelija on hyväksytty.
Vuonna 2026 opintotuen suuruus itsenäisesti asuvalla alle 20-vuotiaalla on 279,38 euroa kuukaudessa (Kela). Muita tukia ovat asumislisä ja opintolainan valtiontakaus, jonka avulla opintolainaa voi nostaa pankista.
On tärkeää tuntea tulonraja: vuonna 2026 opiskelija voi ansaita enintään 20 780 euroa vuodessa menettämättä opintotukea. Jokainen tukikuukausi laskee rajaa 1 038 eurolla. Tämä tarkoittaa, että kesätöillä hyvin ansaitseva opiskelija saattaa vahingossa ylittää rajan – ja joutua maksamaan tuet takaisin.
Virhe on yleinen: Kelan mukaan edellisenä vuonna noin 34 500 opiskelijaa ylitti tulorajansa. Tämä on iso summa, ja se tulee yllätyksenä monelle.
Työsopimus: mitä kannattaa tarkistaa ennen allekirjoitusta
Ensimmäinen työsopimus on jännittävä hetki – mutta se on myös oikeudellinen asiakirja. Monella nuorella ei ole tietoa siitä, mitä työsopimuksessa pitäisi lukea tai mitkä ehdot ovat tavanomaisia.
Keskeisiä kohtia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota:
- Koeaikaehto: Tavallisesti 4–6 kuukautta. Koeaikana työsuhde voidaan purkaa molemmin puolin lyhyellä varoitusajalla.
- Palkka ja sen maksupäivä: Onko palkka tuntipalkka vai kuukausipalkka? Milloin se maksetaan? Vastaaako se alan työehtosopimusta (TES)?
- Työsuhteen kesto: Onko kyseessä toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen työsopimus? Määräaikaiselle sopimukselle täytyy olla peruste.
- Irtisanomisaika: Lain mukainen minimiaika on 14 päivää koeajan jälkeen alle vuoden työsuhteessa.
Varainhoidon tai lakiasioiden asiantuntija voi tarkistaa epäselvät sopimusehdot – ja auttaa ymmärtämään, onko tarjottu palkka alan normin mukainen.
Välivuosi ja talous: mitä pitää ottaa huomioon
Osa kevään 2026 ylioppilaista ei jatka opiskelemaan heti syksyllä. Välivuosi on legitiimi valinta – mutta se tuo omat taloudelliset haasteensa.
Töissä käyvä välivuosilainen kartuttaa ansiotuloja, jolloin verokortti on ehdoton. Lisäksi opiskelupaikan odottaminen ei automaattisesti oikeuta opintotukeen – tuki maksetaan vain opiskelijoille. Välivuosilaiselle sopivia tukia voivat olla asumistuki (jos asuu yksin) tai TE-toimiston palvelut, jos on työtön työnhakija.
On myös huomattava, että alle 25-vuotias nuori voidaan velvoittaa hakemaan koulutuspaikkaa Kelan toimeentulotuen saamiseksi. Tähän liittyy nuorisotakuu-elementtejä, jotka kannattaa selvittää etukäteen.
Varainhoidon asiantuntija voi auttaa hahmottamaan, millaiset tulot ja menot välivuodella ovat realistisia – ja miten rakentaa puskurirahasto yllättäviä kuluja varten.
Säästäminen alkaa juuri nyt: miksi 18-vuotiaan kannattaa aloittaa
Ylioppilasjuhlien lahjarahat ovat monelle ensimmäinen isompi rahasumma. Käytä 100 euroa ja laita 100 euroa säästöön – tai sijoita se. Periaate on yksinkertainen, mutta sen vaikutus ajan kanssa on merkittävä.
18-vuotiaana aloitettu säästäminen antaa koronkoron kasvaa vuosikymmeniä enemmän kuin 30-vuotiaana aloitettu. Pienelläkin summalla – vaikka 50 euroa kuukaudessa – on suuri vaikutus pitkässä juoksussa. Tietotaidon puute on suurin este: monet nuoret pelkäävät sijoittamista, koska eivät tiedä mistä aloittaa.
Expert Zoomin varainhoidon asiantuntijat voivat neuvoa ensimmäisten säästöpäätösten tekemisessä – olivat ne sitten taloussäästöjä, sijoitusrahastoa tai vain oikean pankkitilin valitsemista. Usein yksi neuvontatunti riittää selkeyttämään, mistä aloittaa ja mitä välttää.
Suomessa pankit ja finanssialan toimijat tarjoavat nuorille erilaisia säästötilejä ja rahastoja. Kannattaa vertailla kuluja: indeksirahastojen hallinnointipalkkio on tyypillisesti 0,10–0,30 prosenttia vuodessa, kun taas aktiivisesti hoidettujen rahastojen palkkiot voivat olla 1–2 prosenttia tai enemmän. Pitkällä aikavälillä tämä ero on merkittävä.
Opintolaina: kannattaako nostaa?
Moni ylioppilas kysyy, kannattaako ottaa opintolainaa. Kela takaa opintolainan, mutta lainaraha nostetaan pankista ja sille kertyy korkoa. Vuonna 2026 opintolainaa voi nostaa enintään 650 euroa kuukaudessa ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille.
Laina on nostettava tarkoituksenmukaisesti: sitä ei pidä nostaa, jos se ei ole tarpeen. Mutta toisaalta opintolaina on Suomessa edullinen tapa rahoittaa opiskelua, ja lainaan liittyvä opintolainavähennysjärjestelmä tarjoaa verohyötyä niille, jotka valmistuvat määräajassa.
Varainhoidon asiantuntijalta voi kysyä, onko opintolainan nostaminen ja sijoittaminen samaan aikaan järkevää – tämä on kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta, vaan se riippuu yksilöllisestä taloudellisesta tilanteesta.
Tarkistuslista uudelle ylioppilaslle: 5 talousasiaa toukokuussa 2026
- Hae verokortti OmaVero-palvelusta ennen kesätöiden alkamista. Ilman sitä maksat 60 % veroa.
- Selvitä opintotuki Kela.fi-sivulta – sitä ei saa automaattisesti, vaan se täytyy hakea.
- Tarkista tulonrajasi: 20 780 euroa on 2026 vuosituloraja opintotukea saavalle.
- Lue työsopimus huolellisesti ennen allekirjoitusta – tai pyydä asiantuntijaa tarkistamaan.
- Aloita säästäminen heti: edes 50 euroa kuukaudessa 18-vuotiaana on parempi kuin 200 euroa kuukaudessa 30-vuotiaana.
Kelan viralliselta sivulta löytyy tarkka tieto opintotuesta ja tulorajoista: kela.fi.
Ylioppilasjuhlat ovat tienristiys. Taloudellinen itsenäisyys alkaa pienistä päätöksistä – ja oikea neuvonta heti alusta tekee niistä parempia.
Huomio: Tämä artikkeli sisältää yleistä tietoa Suomen verotuksesta ja opintotuesta. Tarkat summat ja ehdot kannattaa aina tarkistaa Kelasta ja Verohallinnolta, sillä ne voivat muuttua.
